Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki ID 2009-170
Tiedekunta-Fakultet-Faculty
Valtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Tekijä-Författare-Author
Kirjalainen, Elina
Työn nimi-Arbetets titel-Title
Viron eläkereformin kansainväliset vaikutteet
Oppiaine-Läroämne-Subject
Sosiaalipolitiikka
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2009-05-11
Sivumäärä-Sidantal- Number of pages
114 s., 12 liites.
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Pro gradu -tutkielmassa Viron eläkereformin kansainväliset vaikutteet tutkin Viron eläkejärjestelmän kehitystä 1990-luvun alusta lähtien. Tärkeimmät ratkaisut eläkereformin suhteen tehtiin vuosina 1997–2002, ja näinä vuosina tehdyt valinnat ovat tutkielmassani keskeisimpiä. Viro on postsosialistinen maa, joka teki 1990-luvulla Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) avustamana radikaalin talousreformin. Eläkereformin aikaan Viro oli Euroopan unionin hakijamaa ja kävi Euroopan neuvoston kannustamaa kamppailua eläkeläisköyhyyttä vastaan. Virolla oli tiiviit yhteydet Suomeen, muihin pohjoismaihin ja Saksaan. Niiden olisi voinut olettaa tuoneen eläkepoliittiseen keskusteluun myös mahdollisuuden tehdä eläketurvan suhteen muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden valinnoista poikkeavia ratkaisuja. Viro teki muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden tavoin ja rakensi eläkejärjestelmänsä Maailmanpankin tarjoaman mallin pohjalta. Toisin kuin osa Keski- ja Itä-Euroopan maista, Viro ei ottanut IMF:ltä lainaa eikä ollut pakotettu toteuttamaan reformiaan Maailmanpankin vaatimalla tavalla. Viron tapauksessa kansainväliset organisaatiot eivät voineet määrätä eläkereformin valintoja. Tässä tutkimuksessa pyrin määrittämään kansainvälisten vaikutteiden osuutta siihen, että Virossa päätettiin säilyttää vähimmäiseläke matalalla tasolla, sitoa eläke-etuudet vakuutusmaksuihin ja luoda pakollinen rahastoeläke, joka siirtää yksilölle vastuuta eläketurvasta. Haluan tuoda lisätietoa siitä, minkälaisen mekanismin kautta kansainväliset organisaatiot vaikuttivat eläkepolitiikkaan ja järjestelmässä esiin tulleisiin arvoihin. Aineistona tutkimuksessa käytän eläkereformin keskeisten toimijoiden haastatteluita. Reformia ja sen kansainvälisiä vaikutteita on aikaisemmin tutkittu esimerkiksi asiakirja-aineiston kautta ja vertailemalla olosuhteita. Käyttämäni aineiston eli yhdeksän virolaisen virkamiehen ja poliitikon haastattelun kautta pystyn lähestymään tutkimuskysymystäni reformintekijöiden näkökulmasta. Keräämäni aineisto käsittää vuosina 1997–2002 tehdyn eläkereformin neljän keskeisimmän päätöksentekijän ja muiden eläkepolitiikan parissa työskennelleiden virkamiesten haastattelut. Tutkin aihettani, kansainvälisten toimijoiden roolia, selvittämällä niiden vaikutuksia valittuun politiikkaan. Lähestyn tutkimuskysymystäni kolmesta suunnasta. Ensin selvitän kansainvälisten toimijoiden toimenpiteitä ja niihin suhtautumista. Toiseksi kartoitan eläkepolitiikan kentän suhteita ja niissä tapahtuneita muutoksia. Kolmanneksi käsittelen eläkepoliittisessa keskustelussa käytettyä argumentaatiota ja sen suhdetta Virossa vallinneeseen asenneilmapiiriin, arvoihin ja tavoitteisiin. Aion kuvata sen, kuinka kansainväliset tahot vaikuttivat maan eläkepolitiikkaan ja mikä niiden merkitys oli. Tutkin myös kuinka eläkepolitiikan tavoitteiden muutokset olivat mahdollisia ja miten eri tahojen edustamat ideat linkittyivät yhteiskunnassa vallitsevaan eetokseen. Tutkimukseni tulokset kiertyvät pitkälti tiedon merkityksen ympärille. Kansainvälisillä toimijoilla on tässä huomattava rooli, mutta niiden merkitys perustui määräysvallan sijaan tiedon välittämiseen. Maailmanpankilla oli Viron reformissa tärkeä rooli asiantuntijana ja halutunkaltaisten politiikkaratkaisujen tarjoajana. Reformin suunnasta vallitsi poikkeuksellinen yksimielisyys. Se johtui sekä reformin ytimen ulkopuolisten tahojen vähäisestä eläkepolitiikkaa koskevasta tietämyksestä että tehtävien päätösten puoltamiseen käytetystä retoriikasta. Virolaisilla asiantuntijoilla oli suuri merkitys ja heidän valtansa perustui talousreformeissa omaksuttuun tietoon. Virossa vain harva ymmärsi eläkereformin valintoja ja eläkejärjestelmän teknisiä toteutustapoja. Siksi asiantuntijatieto, tässä tapauksessa taloustieteellinen tieto, määräsi millä toimijoilla oli valtaa. Tämä sai aikaan sen, etteivät eläkereformin valinnat olleet etusijassa poliittisen päätöksenteon tulosta.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords
Viro siirtymätalous eläkkeet eläkejärjestelmät - uudistukset eläkepolitiikka kansainväliset järjestöt - asiantuntijuus
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information