Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki ID 2009-118
Tiedekunta-Fakultet-Faculty
Valtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Tekijä-Författare-Author
Makkonen, Mervi Hannele
Työn nimi-Arbetets titel-Title
Yksilöllisen yhteyden rakentuminen: vanhemmuus sijoituksen aikana
Oppiaine-Läroämne-Subject
Sosiaalityö
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2009-05-08
Sivumäärä-Sidantal- Number of pages
100
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Tutkielmani käsittelee vanhemmuutta sijoituksen aikana. Suomessa noin 16000 lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijoitusten määrä on kasvanut 1990-luvun alkuvuosista lähtien, jolloin lapsen asuminen kodin ulkopuolella koskettaa myös yhä useampaa vanhempaa. Tutkimuskysymyksiäni ovat miten vanhemmat osallistuvat lapsen elämään sijoituksen aikana, miten viranomaiset ovat kohdelleet heitä vanhempina ja millaisena sijoitus kodin ulkopuolelle näyttäytyy vanhemmille? Teoreettinen viitekehys muodostuu konstruktionistisesta perhetutkimuksesta, erilaista vanhemmuutta käsittelevästä tutkimuksesta sekä sijaishuoltoa erityisesti vanhempien näkökulmasta lähestyvästä tutkimuksesta. Niistä olen johtanut aineiston analyysissa käyttämäni käsitteet yhteys lapseen, yhteistoiminta ja kasvuympäristö. Analyysitapani on abduktiivinen sisällönanalyysi. Hyödynnän kolmiosaista aineistoa: erään lastenkodin työntekijöiden vuonna 2005 vanhemmilta keräämää haastatteluaineistoa sekä saman lastenkodin vanhemmilta itse keväällä 2008 keräämiäni havainto- ja haastatteluaineistoa. Olen poiminut aineistoista esiin nostamiani, vanhemmuuden kannalta merkityksellisiä kohtia ja tarkentanut niitä teoreettisen viitekehyksen avulla. Tuloksissa vanhemmuus näyttäytyy yllättävän tavanomaisena. Sijoituksen aikainen vanhemmuus merkitsee vanhemmille yhteyttä lapseen sijoituksen myötä muuttuneessa tilanteessa. Sijoitus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vanhempien elämään. Yhteys lapseen vaatii vanhemmilta aktiivista sopeutumista sekä uudenlaisten perhe-elämän toteuttamis- ja lapsen elämään osallistumistapojen etsimistä. Kasvuympäristön ja yhteistoiminnan käsitteet kuvaavat vanhempien mahdollisuuksia rakentaa yhteyttä lapseen sijoituksen aikana. Kasvuympäristöön liittyen vanhemmat painottavat lapsen kasvuympäristön rauhoittumista. Kun lapsen hyvinvointi lisääntyy, myös vanhemmilla on laajemmat mahdollisuudet toteuttaa lainsäädännössä määriteltyjä muodollisia vanhempien osallistumisoikeuksia. Vanhemmat pitävät sijoitusta oikeutettuna, koska sijoitusta edeltäneet hankaluudet ovat helpottuneet ja he suhtautuvat lasten tulevaisuuteen toiveikkaasti. Yhteistoiminta viittaa vuorovaikutukseen yhteyteen puuttuneiden työntekijöiden ja vanhempien välillä. Yhteistoiminta kuvaa vanhempien tilaa rakentaa yhteyttä sekä toimia vanhempana omista yksilöllisistä lähtökohdista käsin. Kielteisen, erityisesti sijoitusta edeltävään aikaan liittyvän yhteistoiminnan nimeän sivuuttamiseksi, joka tarkoittaa autonomian menettämistä itselle merkityksellisessä lähisuhteessa. Lastenkodissa vanhemmat ovat pääasiassa tyytyväisiä yhteistoimintaan. Myönteisen yhteistoiminnan nimeän vahvistukseksi. Vahvistavassa yhteistoiminnassa vanhempiin suhtaudutaan aktiivisina sekä lapselle merkityksellisenä ihmisinä. Lastensuojelun sijaishuollon vanhempien kanssa tehtävän työn tavoitteena on auttaa vanhempia selviämään sijoituksesta mahdollisimman paljon omana itsenään lasta tukien. Yhteyden rajoittamisen tulee olla läpinäkyvää vanhemmille. Vanhempien kannalta merkityksellistä on myös sijoituksen näkeminen oikeutettuna, vanhempien osallistumisen vahvistaminen sekä hankaluuksien ja sivuuttamisen kokemusten käsitteleminen.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords
sijaishuolto vanhemmuus sijoitus vanhempi-lapsisuhde yhteistoiminta kasvuympäristö osallistuminen
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information