Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki ID 2009-153
Tiedekunta-Fakultet-Faculty
Valtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Sosiologian laitos
Tekijä-Författare-Author
Hooman, Hannu
Työn nimi-Arbetets titel-Title
Kadun rikosjulkisuus: iltapäivälehden väkivaltauutisointi 1937–2006
Oppiaine-Läroämne-Subject
Yleinen sosiologia
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2009-05-10
Sivumäärä-Sidantal- Number of pages
86 sivua, 3 liites.
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Tutkimukseni kohteena on Ilta-Sanomien etusivuilla olevat väkivalta-aiheiset pääotsikot. Selvitän kvantitatiivisen sisällönanalyysin keinoin, miten otsikoiden määrä on kehittynyt aikavälillä 1937–2006. Tutkimus kytkeytyy Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2001 aloittamaan rikosuutisoinnin tutkimushankkeeseen, havaittiin voimakas iltapäivälehtien etusivuväkivallan kasvu vuosina 1980–2000. Tutkimukseni tuo aiempaan aikasarjaan vuodet 1937 ja -38, 1950 ja -51, 1961 ja -62, 1970 ja -71, 1981 ja viime vuosilta vuoden 2006. Empiirisenä aineistona on 363 otsikkoa (otsikkoaihetta), joissa on maksimissaan neljä lausetta. Etusivujen pääotsikot on valittu tutkimuskohteeksi siitä sisällöllisestä syystä, että pääotsikot näkyvät myös ohikulkijoille, kun lehdet ovat esillä myyntipisteiden ulkoseinillä ja parhailla myyntipaikoilla. Lisäksi kun väkivaltaa laitetaan pääotsikoksi, sitä tarjotaan yhteiskunnallisella agendalla keskeiseen asemaan. Tutkimustuloksia peilataan David Garlandin kuvaamaa kontrollikulttuurin nousua vasten. Toinen keskeinen teoreettinen lähtökohta on Hanns Von Hoferin kriminologinen herkistymistulkinta, joka tarjoaa taustan yhteiskunnallisen muutoksen ja väkivaltauutisoinnin rinnakkaistarkastelulle. Päätulokseksi saatiin, että tarkastellun iltapäivälehden väkivaltauutisointi on kasvanut voimakkaasti vuosien 1937–38 lähes nollatasolta vuoteen 2006. Nousu on ollut lähes jatkuvaa, ainoastaan 1980-luku tekee poikkeuksen jatkuvaan nousuun. Voimakkain nousuvaihe on vuosien 1988–2006 välillä. Otsikkomäärien lisäksi tutkielmassa tarkastellaan väkivalta-aiheisten pääotsikoiden tarkempia piirteitä. Lievempää, muuta kuin kuolemaan johtanutta väkivaltaa sisältävät pääotsikot ovat erityisesti lisääntyneet pitkällä aikavälillä. Kun ilman aseita tehdyn väkivallan suhteellinen määrä on kasvanut, voitiin todeta että etusivun pääotsikkoon laitetun väkivallan kokonaisprofiili on lieventynyt 1980-luvulta eteenpäin, verrattuna sitä aiempaan aikaan. Verrattaessa väkivaltauutisointia eräisiin objektiivista turvallisuutta osoittaviin yhteiskunnallisiin mittareihin, voitiin havaita että uutisoinnin suhde yhteiskunnallisiin muutoksiin on linjassa Von Hoferin herkistymistulkinnan kanssa. Herkistyminen väkivaltauutisoinnin kontekstissa tarkoittaa, että erityisesti lievän väkivallan uutiskynnys madaltuu. Pääotsikoiden piirteiden tarkastelun kautta havaittiin myös väkivaltauutisoinnin visualisoituminen. Kuvien käyttö oli lisääntynyt sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, ja erityisesti viimeiseen tutkimusvuoteen 2006 tultaessa. Väkivalta-aiheisen pääotsikon yhteydessä oli yhä useammin kuva, jossa kohteena oli useimmiten rikoksen uhri. Uhrin muuttunutta statusta viimeisinä tutkimusvuosina määritti myös yleistynyt kuvaamistapa, jossa hänestä käytettiin pelkkää etunimeä. Kuvien käytön ja etunimeä käyttävän esitystavan tulkittiin olevan osoitus väkivaltauutisoinnin emotionaalistumisesta, jonka myös monet muut tutkimukset ovat havainneet. Lopuksi tutkimuksessa todetaan teorioiden pohjalta, että väkivaltauutisoinnin määrän kasvulla ja lisääntyneellä emotionaalisuudella voi mahdollisesti olla vaikutusta kriminaalipoliittisiin mielipiteisiin.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords
iltapäivälehdet uutisointi väkivalta otsikot yhteiskunnallinen muutos
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information