Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki ID 2009-129
Tiedekunta-Fakultet-Faculty
Valtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Tekijä-Författare-Author
Malkki, Antti
Työn nimi-Arbetets titel-Title
EU:n päästökauppa: päästöoikeuksien jakomenetelmä ja teollisuudenalojen saamat päästöoikeudet Suomessa
Oppiaine-Läroämne-Subject
Sosiaalipolitiikka
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2009-05-08
Sivumäärä-Sidantal- Number of pages
58+10
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Tutkin pro gradussani, millä jakomenetelmällä päästökaupan osapuolet haluavat päästöoikeudet jaettavan EU:n päästökaupassa. Päästökaupan osapuolilla tarkoitetaan EU:ssa toimivia yrityksiä, valtion organisaatioita sekä kansalais-, etu-, ja ammattijärjestöjä. Lisäksi vertailen, eroavatko suomalaisten ja muiden EU-maiden osapuolien käsitykset jakomenetelmästä toisistaan. Toiseksi tutkin, millä tavoin päästökaupan suomalaiset osapuolet suhtautuivat toteutuneeseen päästöoikeuksien määrään toisella päästökauppakaudella. Tutkimukseni kuuluu evaluointitutkimuksen perinteeseen, jolloin arvioin, täyttyvätkö oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden periaatteet päästöoikeuksien alkujaossa. Tutkimukseni lähdeaineiston muodostavat päästökaupan osapuolien päästökaupasta antamat lausunnot, joita työ- ja elinkeinoministeriö (entinen kauppa- ja teollisuusministeriö) keräsi ensimmäisen päästökauppakauden aikana. Lisäksi käytän lähteinäni EU:n päästökauppaa käsittelevää aineistoa. Analyysimenetelmänä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Selvitän tutkimuksessani, kokevatko EU:n päästökaupan osapuolet hyväksytyimmäksi päästöoikeuksien jakomenetelmäksi perintömenettelyn, huutokaupan vai benchmarking-menetelmän. Suomessa päästöoikeudet halutaan jaettavan perintömenettelyn avulla, mutta muissa EU-maissa suosituimpana jakomenetelmänä pidetään yleisesti benchmarking-menetelmää. Benchmarking-menetelmän kannatus muissa EU-maissa on myös suhteellisen korkeaa kaikkien päästökaupan osapuolien keskuudessa. Eniten sitä kannattavat kansalaisjärjestöt. Myös Suomessa benchmarking-menetelmää kannattaa kansalaisjärjestö, Suomen luonnonsuojeluliitto. Lisäksi päästökaupan osapuolet EU-maissa toivovat, että benchmarking-menetelmää käytettäessä päästöoikeudet jaettaisiin EU:ssa keskitetysti maittaisen alkujaon sijaan. Suomessa perintömenettelyä jakomenetelmänä suosittavat päästökaupan valmistelun keskeiset organisaatiot eli ympäristö- ja valtiovarainministeriö. Päästöoikeudet jaettiin Suomessa ilmaiseksi molemmilla päästökauppakausilla, mihin kyseisten ministeriöiden kannalla oli todennäköisesti vaikutuksensa. Suomessa huutokauppaa päästöoikeuksien jakomenetelmänä kannattavat kansalaisjärjestöt, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF. Muissa EU-maissa huutokauppaamisen kannatus on myös suurinta kansalaisjärjestöjen keskuudessa, ja suhteellisen korkeaa huutokaupan kannatus on markkinoilla toimivien välittäjien ja hallintoelimien keskuudessa. Kielteisimmin huutokaupan järjestämiseen suhtautuvat yritykset ja teollisuuden etujärjestöt. Prosessiteollisuudessa pidetään sen saamaa päästöoikeuksien toisella päästökauppakaudella määrää hyväksyttävänä. Myös energiasektorilla kaukolämmön sekä yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotannon yrityksissä ollaan tyytyväisiä päästöoikeuksien määrään. Kyseisille tuotannonaloille jaettiinkin reilusti päästöoikeuksia toisella päästökauppakaudella. Lauhdetuotannon edustajat kokevat sen sijaan tulleensa kaltoin kohdelluiksi toisen päästökauppakauden päästöoikeuksia jaettaessa. Lauhdetuotannolle jaettiinkin huomattavasti vähemmän päästöoikeuksia kuin muille teollisuudenaloille toisella päästökauppakaudella. Tarkasteltaessa päästökauppaan kuuluvien tuotannonalojen saamaa päästöoikeuksien määrää oikeudenmukaisen ympäristöpolitiikan ja ”saastuttaja maksaa” -periaatteen näkökulmasta voidaan päästöoikeuksien jakamista toisella kaudella pitää onnistuneena, koska lauhdetuotannosta syntyy eniten päästöjä tuotettua energiamäärää kohden. Tällöin on perusteltua, että lauhdetuotanto saa vähiten päästöoikeuksia ja joutuu siten vastaamaan saastuttamisen kustannuksista muita tuotannonaloja enemmän.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords
päästökauppa päästöt - oikeudet - jakautuminen päästöt - jakautuminen - menetelmät ympäristöpolitiikka Euroopan unioni
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information