Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki ID 2009-278
Tiedekunta-Fakultet-Faculty
Valtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Yhteiskuntapolitiikan laitos
Tekijä-Författare-Author
Vainio, Tuula
Työn nimi-Arbetets titel-Title
Yksinäisyyden kokeminen gerontologisen sosiaalityön haasteena
Oppiaine-Läroämne-Subject
Sosiaalityö
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2009-09-24
Sivumäärä-Sidantal- Number of pages
80, liite 1 kpl
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Tässä tutkielmassa tutkitaan kuntouttavan sosiaalityön mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevänä toimena ikääntyneiden yksinäisyyden kokemisen ehkäisemisessä. Vaikka suuri joukko ikääntyneitä onkin hyväkuntoisia, on osalla ikääntyneistä sosiaalisia ongelmia, kuten päihdeongelma tai yksinäisyys, jonka arvellaankin olevan yksi suurimmista ikääntyneiden sosiaalisista ongelmista. Tutkielman empiirisessä osassa tutustutaan menetelmään, joka voi olla yksi mahdollisuus ikääntyneiden yksinäisyyden kokemisen ehkäisemisessä. Helsinki Missiolla on meneillään projekti, Senioripysäkki, joka järjestää ikääntyneille ryhmätapaamisia. Näihin tapaamisiin on pyritty saamaan osallistujaksi ikääntynyt, jonka arvellaan olevan yksinäinen tai vaarassa syrjäytyä. Ryhmätapaamisia vetävät Senioripysäkin kouluttamat ohjaajat. Empiirinen aineisto käsittää Senioripysäkin ryhmätapaamisiin osallistuneiden ikääntyneiden haastattelulomakkeella kerätyt vastaukset kysymyksiin, joissa selvitetään yksinäisyyden kokemisen tunnetta ennen ryhmätapaamisia ja sen jälkeen. Lisäksi osallistujat ovat vastanneet kysymyksiin koskien muun muassa ystävien saamista ryhmätapaamista. Yksinäisyyden kokemisen ehkäisemiseen tarkoitetut toimet voidaan nähdä kuntouttavana sosiaalityönä, joka on saanut alkunsa lääkinnällisestä kuntoutuksesta. WHO:n vuonna 1981 tekemän määritelmän mukaan kuntoutus sisältää ”kaikki ne toimenpiteet, jotka tähtäävät vammauttavien ja vajaakuntoistavien olosuhteiden vaikutusten vähentämiseen ja vammaisen ja vajaakuntoisen henkilön saattamiseen kykeneväksi saavuttamaan sosiaalinen integraatio”. Kuntouttavaa sosiaalityötä kutsutaan usein myös termillä ”empovering social work”, joka kasvatustieteissä käännetään termillä voimaantua ja yhteiskuntatieteissä termillä valtaistua. Kuntouttavaa sosiaalityötä tehdään perinteisesti mm. pitkäaikaistyöttömien parissa, tässä tutkielmassa sitä tutkitaan gerontologisen sosiaalityön menetelmänä. Gerontologisen, eli vanhussosiaalityön tarve on kasvamassa samaa vauhtia kuin sen kohteet eli ikääntyneiden ihmisten määrä. Gerontologinen sosiaalityö kattaa sosiaalityön sisällön ja sen lisäksi ottaa huomioon ikääntymiseen liittyvät erityispiirteet. Ikääntyminen on elämäntilanteena erityinen, jossa siirrytään työelämästä pois. Yhä useammin tämän muutoksen tapahtuessa ihminen on vielä fyysisesti hyväkuntoinen ja aktiivinen osallistuja. Perinteinen vanhus- käsite ei enää tunnu sopivan siihen nuorekkaaseen ja hyväkuntoiseen joukkoon, joka eläkkeelle jäätyään siirtyy kulttuuripalvelujen suurkuluttajiksi, matkustelee ja muutenkin nauttii elämästään. Heitä kutsutaankin seniorikansalaisiksi tai heidän sanotaan olevan kolmannessa iässä. Varsinainen vanhuus lasketaankin alkavaksi vasta 80 vuodesta eteenpäin. Leskeksi jääminen ja ystävien kuoleminen ympäriltä voi saada ihmisen kokemaan yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokeminen voi lisääntyä myös fyysisen kunnon heikkenemisen myötä. Esimerkiksi kuulon heikkeneminen voi saada ikääntyneen eristäytymään.
Avainsanat-Nyckelord-Keywords
yksinäisyys - kokeminen gerontologia - sosiaalityö ikääntyneet - sosiaalityö vanhukset - sosiaalityö kuntoutus - sosiaalityö
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information