Iso-Britannian opintomatkan matkaraportti [etusivu]  

Kaisa Sinikara

Tietopalvelut brittiyliopistoissa

Britannian opintomatkan havaintoja

Opintomatkan kohteet oli valittu brittikollegojen avulla siten, että mukana oli sekä uusimpia että jo 5-6 vuoden käyttökokemusta saaneita oppimiskeskuksia. Samoin kohteiksi valittiin sekä pienimuotoisia että laaja-alaisesti toteutettuja malleja. Valtaosa uusista rakennuksista on luonnollisesti rakennettu uusiin yliopistoihin (1990-luvun alussa ammattikorkeakoulut muutettiin yliopistoiksi). Matkakohteet olivat opetuksen laatuarviointien perusteella korkeatasoisia yliopistoja, joista useat ovat kirjasto- ja IT -alan kehittämisessä malleja myös vanhemmille yliopistoille ja niiden kirjasto- ja IT -palvelujen modernisoinnille. Jotta opintomatkalla ei syntyisi harhaanjohtavan yhdenmukaista kuvaa brittiyliopistojen malleista, tutustumiskohteeksi valittiin myös Oxford ja maailman tutkimuskirjastojen eliittiin kuuluva Bodleianin kirjasto.

Brittikirjastojen erityispiirteitä

Verrattaessa Iso-Britannian tietopalvelumalleja suomalaiseen on muistettava pari asiaa. Yliopistokirjastojen käyttö ei ole avointa kuten Suomessa ja Pohjoismaissa vaan sallittu oman yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Muille käyttöoikeus perustuu joko yliopistojen konsortioihin tai maksullisiin käyttöoikeuksiin. Maksut eivät ole nimellisiä (vaihtelu voi olla esim. 60 markan päivämaksusta 1600 markan vuosimaksuun). Yliopistot painottavat toimintaansa suomalaisia selvemmin joko opetukseen tai tutkimukseen. Sama jako näkyy yliopistojen kirjastoissa. Merkittäviä tutkimuskirjastoja maassa on noin 20 (yliopistoja yli 100) ja suuri osa yliopistojen tutkijoista käyttää näitä kirjastoja. Mm. Oxfordin kirjastot käyttävät kirjallisuuden hankintaan noin kolme kertaa suuremman summan opiskelijaa kohden kuin useat uudet yliopistot siitäkin huolimatta, että Bodleianin kirjasto saa vapaakappaleina Britanniassa painetun kirjallisuuden. Käytön erikoistuminen näkyy mm. siinä, että 60 % Bodleianin käyttäjistä tulee Oxfordin ulkopuolelta ja että perusopintojaan suorittavat opiskelijat eivät voi käyttää Bodleianin kirjastoa.

Kokoelmat oppimiskeskuksissa

Painetut kokoelmat uusien yliopistojen oppimiskeskuksissa ovat suomalaisittain suppeita. Jopa eräiden alojen tutkimuksessa hyvätasoisen Sheffieldin Hallam -yliopiston keskitetyt kokoelmat ovat samaa kokoluokkaa kuin Opiskelijakirjaston kokoelmat. Pienehköillä kokoelmilla on kolme selittävää tekijää: uusien yliopistojen opetuspainotus, kokoelmien ikä ja kausijulkaisujen keskeisyys. Niinpä Sheffield Hallam muutettiin yliopistoksi vasta 1990-luvun alussa kun taas Helsingin yliopiston opiskelijoita palveleva Opiskelijakirjasto perustettiin jo 1858. Sheffield Hallamin Addsetts Centeriin tulee noin 3000 painettua ja yli 3000 elektronista kausijulkaisua. Elektronisia lehtiä ei tilata painettuina. Tilansäästö on huomattava. Painetut kokoelmat on järjestetty temaattisesti eri kerroksiin äänekkäimpien alueiden lähelle. Ne tavallaan muodostavat suojavyöhykkeen rauhallisemmille työpaikoille (lukupaikat, atk-paikat ja ryhmätyötilat).

Digitaaliset kokoelmat ovat pääosin kausijulkaisuja tai opettajien tuottamia oppikursseja. Britannian yliopistoissa on käytetty suomalaisen kurssikirjamallin sijasta enemmän oppikursseihin liittyviä kausijulkaisujen artikkeleita. Niiden kopiot muodostavat kirjastoissa ns. reserve kokoelman, josta lainataan kopioita muutamaksi tunniksi kerrallaan. Näiden artikkelien elektroniseen jakeluun on kehitetty keskitettyjä palveluja. ( mm. skotlantilaisen Stirlingin yliopiston kirjaston HERON-projekti on luonut palvelun, jossa hankitaan tekijänoikeudet, digitoidaan ja järjestetään käyttöpalvelut. Palveluja käyttää vuonna 2001 ainakin 20 yliopistoa. Käyttö on laajenemassa.)

Videokokoelmat, kieliaineiden kokoelmat ja oppiaineiden erityiskokoelmat palvelu- ja erikoistuneine työtiloineen kiinnittivät huomiota mm. Westminster yliopiston Harrow -oppimiskeskuksessa.

Verkkopalvelut

Verkkopalvelujen kehittämiseen samoin kuin opasteiden ja ohjaavan materiaalin suunnitteluun oli kiinnitetty runsaasti huomiota esim. Sheffield Hallamissa ja Hatfieldin oppimiskeskuksessa. Sheffieldissä opiskelijoille oli luotu oma intranet-palvelu, joka ohjasi hyvin erilaisiin palveluihin, luetteloihin ja ohjaavaan aineistoon.

Ohjaus ja neuvonta

Palvelupisteiden järjestelyt oli eräs kiinnostuksen kohteistamme. Yleensä oppimiskeskuksissa oli sisääntuloaulassa tai keskeisesti sijoitettuna keskitetty palvelupiste, jossa hoidettiin perusneuvonta ja lainauspalvelut. Yhden sisääntulon ja poistumisen väylä vähentää samalla erillisiä valvonnan henkilökustannuksia samalla kun se toimii informaatio- ja orientoitumispisteenä laajoissakin tiloissa. Jonkin verran eroja on kuitenkin IT- ja kirjastopalvelun kombinoinnissa. Eräissä tapauksissa atk- ja kirjastopalvelu on yhdistetty samaan palvelupisteeseen, toisissa tapauksissa palvelu annetaan eri tiskeiltä.

Keskeisen palvelupisteen lisäksi erikoistuneempaa neuvontaa on monikerroksisissa rakennuksissa järjestetty ainakin yhteen kerrokseen. Joissakin tapauksissa palvelupisteitä oli jokaisessa kerroksessa mutta ne eivät olleet jatkuvasti miehitettyjä. Tällä ratkaisulla voitiin vähentää tarpeetonta liikkumista kerrosten välillä. Erityisesti silloin kun kerroksiin oli sijoitettu runsaasti työskentelypaikkoja (100-200), kerrosten palvelupisteet olivat tarkoituksenmukaisia.


  [ylös] [etusivu]