Selataan julkaisuvuoden mukaan

Lajittelu: Järjestys: Tulokset:

Näkyvissä 1-20 / 9640
  • Seppovaara, Juhani (30.1)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 27/1983
    Tutkimuksessa kartoitetaan Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan kehitystä 1950-luvun alusta lähtien. Painopiste on kaupan vaihteluissa vuosina 1970 - 1982 sekä maksutaseen kehityksessä samana ajankohtana. Keskeisenä ajatuksena on selvittää suhdannepoliittisesta näkökulmasta, miten kauppavaihto ja maksutase ovat kehittyneet erityisesti ns. energiakriisien yhteydessä. Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan vaihteluita on aiemin selvitetty ainakin neljässä tutkimuksessa. Hemmilän ja Koposen tutkimuksessa on verrattu suhdanneluoteisia sekä kausi-ja satunnaisluonteisia vaihteluita Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupassa vastaaviin länsikaupan vaihteluihin vuosina 1954 - 1974. Dahlsteddtin tutkimuksessa on verrattu Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan suhdanneluonteisia vaihteluita muun ulkomaankaupan vaihteluihin sekä selvitelty ensin "mainittujen vaihteluiden vaikutuksia länsikaupan tasapainon kannalta. Hirvensalon tutkimuksessa, jonka päätarkoitus on Suomen ja Neuvostoton välisen clearing-maksujärjestelmän peruskartoitus,on myös selvitetty kaupan ja maksuliikkeen kehitystä sekä maksutaseen koostumusta vuosina 1961 -1976.
  • Nykänen, Marja (2021)
  • Välimäki, Tuomas (2021)
  • Vartiainen, Maija; Määttä, Mikko (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 1/2021
    Vakuutustoiminnalla on kehittyneessä yhteiskunnassa tärkeä rooli riskien kantajana ja hajauttajana. Lisäksi suomalaiset työeläkevakuutusyhtiöt toimeenpanevat sosiaaliturvaan kuuluvaa työeläkevakuuttamista ja vahinkovakuutusyhtiöt usein lakisääteisiä vakuutuslajeja, esimerkiksi liikenne- ja tapaturmavakuutusta. Vakuutusyhtiöiden yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi johdon pätevyysvaatimuksilla on haluttu osaltaan varmistaa, että vakuutusyhtiöitä johdetaan ammattitaitoisesti. Yhtiöiden johdossa on oltava riittävän monipuolista osaamista sekä kykyä huolehtia yhtiön velvollisuuksista ja vastuista, jotka saattavat ulottua vuosikymmentenkin päähän.
  • Tanninen, Tytti (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 2/2021
    Virtuaalivaluutta bitcoinin arvo ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 dollaria joulukuun 2020 puolivälissä. Jo kahdessa viikossa eli vuodenvaihteessa 2021 ylittyi 30 000 dollarin ja tästä viikon päästä 40 000 dollarin raja. Bitcoinin arvo siis nousi korkeammalle kuin koskaan ja vielä tuplasi tämän arvon vain kolmen viikon aikana. Arvonnousun on esitetty johtuvan esimerkiksi koronan aiheuttamasta epäluottamuksesta perinteisempiin sijoituskohteisiin tai maksupalveluyritys PayPalin ilmoituksesta laajentaa Yhdysvaltain liiketoimintaansa virtuaalivaluuttojen myynti-, osto- ja säilytyspalveluihin. On myös todennäköistä, että runsas uutisointi arvonnoususta on vaikuttanut vauhdikkaaseen arvonkehitykseen. Bitcoin muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan virtuaalivaluuttamarkkinoiden arvosta.
  • Lintunen, Julia (2021)
    BOFIT Policy Brief 1/2021
    Since becoming a WTO member in 2001, China has negotiated numerous regional trade agreements with astonishing speed. This paper provides an overview of China’s current free trade agreements and examines the economic importance of two major Asian regional trade agreements for China. The academic literature often treats China’s free trade agreements as driven more by political, rather than economic, interests. The agreements are seen as shallow and concluded with minor economic partners. In fact, China’s approach to trade agreements has evolved over time and cumulative impact of these agreements has been positive for trade between China and its agreement partners. The recently concluded Asian regional free trade agreement, the Regional Comprehensive Economic Partnership (RCEP), should positively influence trade for both China and other participating Asian countries. China could also benefit economically from joining the other major regional trade agreement, the Comprehensive and Progressive Agreement for Trans-Pacific Partnership (CPTPP).
  • Simola, Heli (2021)
    BOFIT Policy Brief 2/2021
    The Covid-19 pandemic has hit international trade hard, creating concerns of serious disruptions to global value chains (GVCs). This paper provides a preliminary analysis on the development of GVC trade during the current crisis with a focus on the internal and external trade of the EU. The potential consequences of the pandemic and other key factors for GVCs are discussed on the basis of a review of recent literature. We find that trade overall has been hit hard by the pandemic, but not GVC trade in particular. The sector of transport equipment makes a notable exception. Our analysis suggests that the Covid-19 crisis will not necessarily lead to a major restructuring of GVCs, but could fortify several trends shaping GVC development. While several factors limit future expansion of GVCs, the requisite complexity and high restructuring costs of existing GVCs make it unlikely that they will be dismantled anytime soon.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Pandemian toinen aalto on hidastanut talouden toipumisvauhtia. Erityisesti palvelualoilla elpyminen on takkuillut vuoden loppua kohti ja luottamus talouteen on tavallista heikompaa. Sen sijaan teollisuudessa on havaittavissa orastavia merkkejä näkymien kohenemisesta. Työllisyys on vahvistunut koronakevään jälkeen, mutta lomautettuja on yhä runsaasti. Heikko kysyntä hidastaa inflaatiota.
  • Pönkä, Harri; Sariola, Mikko (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 6/2020
    In the Bank of Finland’s December 2020 forecast, the crisis caused by COVID-19 is not expected to be as deep as the global financial crisis and recovery is expected to be faster. Although both recessions have had a broad-ranging impact, in the recession caused by the COVID-19 pandemic it is mainly service industries that have suffered. According to the forecast, the current crisis will result in temporarily slower economic growth in the next few years, but in the medium term the economy will see a return to the growth rates that preceded the crisis.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 6/2020
    The economic downturn in 2020 will be smaller in Finland than in the rest of the euro area, but this winter will still be difficult. COVID-19 will gradually be left behind in the course of 2021 due to the vaccines, and household consumption will drive growth of 2.2% in the Finnish economy. Growth will strengthen to 2.5% in 2022. At the end of the forecast period in 2023, the economy will return to a slow 1.5% growth rate reflecting the long-term sluggish growth conditions.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 6/2020
    During the acute phase of the COVID-19 pandemic, fiscal policy has been deployed to support households and businesses hit by the crisis. At the same time, fiscal stimulus has been stepped up to bolster economic recovery. After the crisis, once the economy has returned to a sustainable growth path, the upward trend in the public debt-to-GDP ratio must be halted and fiscal space rebuilt. Changing the course of the public finances will require broad consensus on long-term objectives, clear short-term interim targets, and concrete measures over the coming years. With the coinciding rise in age-related expenditure, rebalancing the public finances will be difficult.
  • Kauko, Karlo; Manninen, Otso; Saada, Adam; Tiililä, Nea (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena. Monet lainavakuuksina käytetyt kiinteistöt sijaitsevat rannikkoseuduilla, joten meritulvariski todennäköisesti koskee satojen miljoonien eurojen arvosta vakuuksia. Ongelmaa pahentaa jatkossa myös väestön ja taloudellisen toiminnan siirtyminen sisämaaseuduilta rannikoille.
  • Kauko, Karlo; Manninen, Otso; Saada, Adam; Tiililä, Nea (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    Due to climate change, extreme weather events will become more frequent, resulting in material damage to buildings and other infrastructure. In Finland, for example, this will probably increase the risk of coastal floods. Many of the properties used as loan guarantees are located in coastal areas, meaning collateral worth hundreds of millions of euros will probably be exposed to coastal flood risks. The problem will also be exacerbated in the future by the shift of population and economic activity from the interior regions to coastal areas.
  • Simola, Heli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Viime vuonna Venäjän BKT:n arvioidaan supistuneen noin 4 % koronapandemian ja öljymarkkinoiden myllerryksen seurauksena. Pandemian leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset leikkasivat tuntuvasti niin kotimaista kuin vientikysyntääkin. Venäjän talousahdinkoa syvensi raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan romahdus globaalin talouskriisin seurauksena. Romahduksen hillitsemiseksi Venäjä solmi useiden muiden keskeisten öljyntuottajamaiden kanssa ns. OPEC+-sopimuksen öljyn tuotannon rajoittamisesta. Sopimus on tukenut öljyn hintaa, mutta öljyn tuotannon supistuminen on osaltaan leikannut Venäjän talouskasvua.
  • Parviainen, Seija (2021)
    BOFIT Policy Brief 3/2021
    Kiinan autotuotanto käynnistyi länsimaihin verrattuna hyvin myöhään, mutta nykyään Kiina on maailman suurin autojen tuottaja sekä markkina-alue. Autojen vienti länsimaihin on kuitenkin yhä vähäistä. Tässä selvityksessä tarkastellaan heikon vientimenestyksen syitä sekä pohditaan, mikä on ollut yhteisyritysten rooli kehityksessä. Havaitaan, että ulkomaiset autovalmistajat ovat keskittyneet lähinnä Kiinan kotimarkkinoille ja välttäneet uusimman ja kehittyneimmän teknologiansa tuomista yhteisyrityksiin mm. kopiointipelon vuoksi. Lisäksi arvioidaan koronakriisin, kauppasodan sekä autokannan vähittäisen sähköistymisen vaikutuksia Kiinan asemaan globaaleilla automarkkinoilla. Koronakriisi ja kauppasota ovat saaneet Kiinan kääntymään sisäänpäin ja korostamaan sekä kotimarkkinoiden että tuotantoketjujen suuremman omavaraisuuden merkitystä. Kiinan autoteollisuus kuitenkin kansainvälistyy sähköautojen avulla. Niissä kiinalainen laatu ja osaaminen ovat lähempänä kansainvälistä tasoa kuin perinteisissä polttomoottoriautoissa, ja Kiina on onnistunut kilpailemaan myös niiden hinnoilla globaaleilla automarkkinoilla.
  • Kajanoja, Lauri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronakriisin aikana taloudessa ja politiikkatoimissa tärkeintä on väestön terveydestä huolehtiminen sekä kotitalouksien ja yritysten tukeminen vaikeimman vaiheen yli. Yksi kriisistä toipumiseen ja sen jälkeisen ajan näkymiin vaikuttavista tekijöistä on Suomen kustannuskilpailukyky. Mitä sen tulevasta kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun kriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?
  • Paustyan, Ekaterina (2021)
    BOFIT Discussion Papers 2/2021
    This paper studies the distribution of politically motivated intergovernmental transfers in Russia focusing on the case of the 2018 FIFA World Cup. It investigates what factors have accounted for the selection of the 2018 FIFA World Cup venues. Qualitative Comparative Analysis of 14 cases reveals that well-connected political elites were able to secure the right for their regions to host the championship and, as a result, to extract additional funds from the center. These findings are in line with the argument that the regional governments in Russia play an important role in the distribution of politically sensitive transfers. Taking into account that these transfers have been increasing over the past years, there is no surprise that the regional elites have developed various lobbying strategies and mechanisms for attracting them.
  • Suomen Pankki (2021)
    Keskuspankin vastuullisuus lähtee sen ydintoiminnasta. Toiminta-ajatuksemme pohjautuu taloudellisen vakauden rakentamiseen ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen Pankin vuonna 2019 käyttöön ottaman vastuullisuusohjelman yksi painopisteistä on ilmastoriskien hallinta. Sijoittamalla vastuullisesti Pankki antaa myös panoksensa ilmastotyöhön. Olemme julkisesti sitoutuneet liittämään ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät osaksi sijoituspäätösten tekoa ja omistajakäytäntöjä allekirjoitettuamme YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) joulukuussa 2019. Periaatteiden allekirjoittaminen tarkoittaa sitä, että rahoitusvarallisuuden hallinnassa olemme sitoutuneet vastuullisuuteen, kehitämme vastuullisen sijoitustoiminnan käytäntöjä aktiivisesti ja raportoimme edistymisestä vuosittain. Vastuullinen sijoittaminen ei heikennä pankin tekemien sijoitusten tuottoriskisuhdetta.
  • Raijas, Anu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Havahduin miettimään nuorille suunnattavaa talousopastusta, kun kuuntelin talousosaamisen huippuasiantuntijan, professori Annamaria Lusardin tutkimukseen pohjautuvaa esitystä milleniaalien suhtautumisesta verkossa tarjolla olevaan taloustietoon. Tutkimuksen milleniaalit olivat 18-37-vuotiaita amerikkalaisia, joille oli tehty kysely tammikuussa 2019. Käyn tässä läpi Lusardin esityksestä ne kohdat, joista nuorille talousopetusta ja -neuvontaa tekevien tahojen Suomessakin kannattaa ottaa onkeen, vaikka taloudellinen toimintaympäristö Yhdysvalloissa toki poikkeaa Suomesta suuresti.