Bläddring enligt utgivningsår

Sortera efter:Ordning:Resultat:

Visas titlar 1-20 av 9895
  • Suomen Pankki; Bank of Finland; Finlands Bank (2022)
  • Suomen Pankki; Bank of Finland; Finlands Bank (2022)
  • Suomen Pankki; Bank of Finland; Finlands Bank (2022)
  • Iivarinen, Timo (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Maksamisen kehitys on yhtä nopeaa kuin muukin yhteiskunnan tekninen kehitys. Uusia maksamisen liittyviä toimijoita, tapoja ja -tekniikoita syntyy siksi jatkuvasti lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että maksamisen prosessiin tulee mukaan uudenlaisia ketjun osia, joiden toiminta on oleellista varsinaisen maksun perille saattamiseksi.
  • Suomen Pankki (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talous on lyhyen aikavälin mallien mukaan kasvanut vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä tasaisesti pandemiatilanteen heikkenemisestä huolimatta. Tartuntojen voimakkaan kasvun vuoksi myös Suomessa otettiin joulukuussa käyttöön hätäjarrumekanismi. Uudet rajoitukset vaikuttavat erityisesti palvelutoimialoihin. Nopeasti levinnyt omikronmuunnos kasvattaa riskiä tuotannon supistumiselle myös laajemmin mahdollisten kohonneiden sairaspoissaolojen ja joulukuun ennusteesta heikentyneiden maailmantalouden näkymien myötä. Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan alkuvuonna, mutta jatkavan joulukuun ennusteurallaan.
  • Herrala, Niko (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Päivittäin julkaistavat erilaiset viitekorot ovat rahoitusmarkkinoiden toiminnan selkäranka. Viitekorkoja käytetään laajasti taloudellisissa sopimuksissa sekä rahoitusinstrumenttien ja johdannaisten hinnoittelussa ja arvostuksessa. Niiden muuttaminen luotettavammiksi on erittäin monimutkainen tehtävä, mikä vaatii resursseja, suunnitelmallisuutta ja huolellisuutta markkinatoimijoilta ja viranomaisilta.
  • Mäki-Fränti, Petri; Silvo, Aino; Gulan, Adam; Kilponen, Juha (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    EKP:n rahapolitiikan pääasiallisena tavoitteena on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella ja sen ohella talouskasvun tukeminen. Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin kuitenkin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. Tutkimuksessamme havaitsemme, että EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.
  • Kajanoja, Lauri (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Tuoreiden ennusteiden perusteella Suomen kustannuskilpailukyky näyttää vuonna 2022 olevan lähellä koronapandemiaa edeltänyttä tasoa. Ennusteet viittaavat tähän siinä tapauksessa, että palkkaratkaisut koko taloudessa ovat lähellä teknologiateollisuuden viimeaikaisia sopimuksia. Kun vielä kesällä 2021 oli syytä odottaa kustannuskilpailukyvyn heikkenevän, ovat sen näkymät nyt parantuneet. Syynä on etenkin se, että työn hinnan nousua Suomen ulkopuolella koskevia ennusteita on tarkistettu ylöspäin. Epävarmuutta näkymiin tuo osaltaan se, että toteutunutta kehitystä kuvaavissa tilastotiedoissa ei ole vielä nähtävissä ennusteissa odotettua työn hinnan nousun tuntuvaa kiihtymistä euroalueella.
  • Sintonen, Meri; Takala, Kari (2022)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 128
    Huolimatta maksamisen keskeisestä roolista kaikessa taloudellisessa toiminnassa, sen kustannuksista tiedetään yllättävän vähän. Tämä on ensimmäinen Suomessa raportoitu selvitys, jossa arvioidaan laajasti vähittäismaksamisesta eri toimijoille ja koko yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Selvityksessä tarkastellaan Suomessa yleisimmin käytettyjen maksutapojen eli maksukorttien, tilisiirtojen ja käteisen kustannuksia. Tulokset perustuvat pääasiassa kotimaisilta pankeilta ja kauppiailta kerättyihin tietoihin koskien vuotta 2018. Käytetyt kyselypohjat ja laskentatavat pohjautuvat eurojärjestelmän yhteistyöryhmissä sovittuihin menetelmiin. Tulosten perusteella vähittäismaksamisen kustannukset koko yhteiskunnan tasolla olivat arviolta 646 miljoonaa euroa vuonna 2018, mikä oli noin 0,3 % suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Korttimaksujen osuus tästä oli 39 %, tilisiirtojen 38 % ja käteisen 23 %. Maksujen lukumäärää kohden korttimaksaminen oli maksutavoista edullisin: vuonna 2018 yksittäinen korttimaksu maksoi yhteiskunnalle arviolta 15 senttiä, käteismaksu 22 senttiä ja tilisiirto 25 senttiä. Vaikka yksittäisiin maksutapahtumiin liittyvät kustannukset ovat suhteellisen pieniä, suuret maksuvolyymit tekevät niistä kansantaloudellisesti merkittävän kustannuserän. Suurin osa maksamisen yhteiskunnallisista kustannuksista muodostui pankkien maksupalveluiden tuotantokustannuksista. Pankkien ilmoittamien tietojen perusteella käteiseen liittyvät kustannukset lähes puolittuivat vuosien 2009 ja 2018 välillä käteisen käytön vähenemisen ja käteispalvelujen harventamisen myötä. Vaikka käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt merkittävästi vuosien saatossa, yksittäisen käteisnoston keskimääräinen kustannus pankeille pysyi lähes ennallaan. Vuonna 2018 käteinen oli kuitenkin ainoa pankeille edelleen tappiota tuottava maksupalvelu, mutta käteisestä aiheutuneet tappiotkin yli puolittuivat kymmenen vuoden aikana. Maksamisen digitalisoitumisella on ollut merkittävä vaikutus pankkien kustannuksiin. Pankit ovat pystyneet automatisoimaan maksujen käsittelyä sekä hyödyntämään sähköiseen maksamiseen liittyviä mittakaavaetuja, minkä myötä yksittäisten korttimaksujen ja tilisiirtojen keskimääräiset kustannukset pankeille ovat pienentyneet huomattavasti. Tämän johdosta pankkien vähittäismaksamisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan supistuneet maksutapahtumien määrän kasvusta huolimatta. Samaan aikaan pankkien maksupalveluista saamat tuotot ovat kasvaneet. Vuonna 2018 luottokorttimaksut olivat kaikista tuottoisimpia pankeille. Kauppiaille eri maksutapojen hyväksymiseen liittyvät kokonaiskustannukset olivat arviolta 194 miljoonaa euroa vuonna 2018, mikä oli noin 0,5 % suhteessa koko vähittäiskaupan liikevaihtoon. Tästä suurin osa aiheutui korttimaksuista, mutta niiden vastaanottaminen oli kauppiaille yksikkökustannuksiltaan käteismaksuja edullisempaa. Kaupan osapuolet ovat kuitenkin tuoneet esille huolen korttimaksamiseen liittyvien hintojen noususta, minkä vuoksi niitä selvitettiin vielä erikseen suurimmilta kaupparyhmiltä vuosien 2019 ja 2020 osalta. Tulosten perusteella digitalisaation edut eivät näyttäisi hyödyttäneen vähittäiskauppaa viime vuosina kuten pankkeja, ja siten kauppiaiden huolet vaikuttaisivat perustelluilta. Vähittäismaksamisen kustannustehokkuus on tärkeää, sillä kasvavat kustannukset heijastuvat lopulta myös kuluttajiin. Tulosten vertailu muissa maissa tehtyihin vastaaviin selvityksiin viittaa siihen, että Suomi on maksamisessa Euroopan kustannustehokkaimpien maiden joukossa. Suoria johtopäätöksiä eri maiden välisestä kustannustehokkuudesta ei voida kuitenkaan tehdä, sillä selvitysten tulokset vaihtelevat muun muassa digitalisaation asteesta, vähittäismaksumarkkinoista sekä analyysin laajuudesta riippuen. Eurooppalaisen vähittäismaksamisen ja sen kilpailukyvyn kehittäminen on nostettu EU-tasolla yhdeksi kärkihankkeeksi tulevina vuosina.
  • Takalo, Tuomas (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Vähittäismaksaminen on muuttunut vuosien saatossa oleellisesti. Verkkokauppa vaatii sähköisen maksutavan käyttöä, korttimaksaminen on esimerkiksi lähimaksuominaisuuden ansiosta entistä sujuvampaa ja pandemia on osaltaan vaikuttanut monien kulutustapoihin ja maksutottumuksiin. Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi Suomen Pankin viimeaikaisiin selvityksiin pohjautuen käteisen merkityksen muuttumista, vähittäismaksamisen hintaa ja tulevaisuudennäkymiä nyky-Suomessa.
  • Oinonen, Sami; Pönkä, Harri (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemian aikana inflaatio on saanut jälleen enemmän huomiota, kun vaihtelut kuluttajahintojen nousussa ovat olleet viime vuosia suurempia. Pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020 inflaatio hidastui merkittävästi, ja vastaavasti vuonna 2021 inflaatio kiihtyi selvästi viime vuosia nopeammaksi. Inflaatiota nopeuttivat erityisesti energian hintojen nousu, palveluhintojen elpyminen talouden avautumisen myötä, sekä erilaiset tuotantokapeikot. Näiden tekijöiden väistyessä inflaation ennustetaan hidastuvan vuoden 2022 aikana niin euroalueella kuin Suomessakin. Pandemian ja tuotantokapeikkojen pitkittyminen, sekä energiahintojen nousu aiheuttavat kuitenkin edelleen merkittävää epävarmuutta yleisestä talouskehityksestä ja inflaationäkymistä.
  • Nykänen, Marja (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Taloustieteen professori Markus Brunnermeier käsittelee kriiseistä palautumisen merkitystä ja kriisinkestävän yhteiskunnan käsitettä tuoreessa kirjassaan ”The Resilient Society”. Hän kirjoittaa, että olennaista on, kuinka hyvin yhteiskunta kykenee palautumaan toimintakuntoon suurenkin häiriötilan jälkeen. Vahvinkin tammi voi katketa rajussa myrskyssä eikä siitä enää tule ehjää. Kaislikko sen sijaan saattaa heilua jo pienessä tuulessa, mutta kovankin rajuilman jälkeen se palautuu nopeasti pystyyn.
  • Korhonen, Vesa (2022)
    BOFIT Policy Brief 1/2022
    This policy brief examines the shifts in Russia’s government budget flows around election times and economic recessions. The issue is intriguing as Russia has basically pursued a policy of maintaining budget surpluses. Indeed, the government budget sector has shown a positive net financial stock for many years – a rare achievement for almost any country. Large downward and upward shifts in revenue and expenditure have induced sizeable changes in the balance, although in recent years swings in budget revenues have decreased as non-oil revenue streams gained importance.The real volume of government budget expenditure increased strongly around election time a decade ago. Such spending accelerations faded by the election cycle of autumn 2016 to early 2018 and remained subdued around the Duma elections in autumn 2021. Counter-cyclical budget spending policies were implemented around the 2009 and 2020 recessions to contain economic harms. The stimulus focus was on social benefits and corporate subsidies. Russia’s spending increases in real terms around the 2009 recession reached the mid-range of increases when compared to twelve European economies and the US. During the 2020 recession, Russia’s increases were short-lived and fell short of the hikes in almost all 13 comparison countries relative to size of GDP, but not drops in GDP.
  • Putkuri, Hanna (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Euroopan järjestelmäriskikomitean tuoreen raportin (11.2.2022) mukaan asuntomarkkinoiden haavoittuvuudet ovat viime vuosina kasvaneet useimmissa Euroopan maissa. Komitea valvoo rahoitusjärjestelmän vakautta ja pyrkii ehkäisemään riskejä, jotka toteutuessaan voisivat vaarantaa vakauden ja vaikuttaa talouteen pitkään erittäin haitallisesti.
  • Topi, Jukka (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Euroopan järjestelmäriskikomitea julkisti perjantaina 11.2. arvionsa siitä, miten Suomi ja viisi muuta EU-maata ovat noudattaneet sen suosituksia toimenpiteistä, joilla asuntomarkkinoiden riskejä vähennetään. Järjestelmäriskikomitean arvio Suomen osalta ei ole erityisen mairitteleva. Kokonaisarvosana ”partially compliant” asettuu arvosteluskaalan keskivaiheille ja kertoo, että suosituksia noudatetaan vain osittain. Arvioiduista maista Alankomaat sai saman arvosanan kuin Suomi ja muut neljä tätä paremman arvion.
  • Raijas, Anu (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Euroopan komissio ja OECD:n kansainvälinen talouskasvatusverkosto (OECD-INFE) julkaisivat tammikuussa aikuisten talousosaamisen edistämiseen viitekehyksen. Kehitystyön aikana EU-maat ja alan asiantuntijat saivat esittää näkemyksiä ja kommentoida viitekehystä. Suomesta työhön osallistuivat valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön edustajat. Viitekehyksen tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja auttaa heitä eri elämänvaiheissa tekemään hyviä päätöksiä omassa taloudessaan.
  • Solanko, Laura (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Miksi kaasunhinta on nyt niin korkealla? Miksi putkikaasun tuonti Venäjältä ei kasvanut vuonna 2021? Katkeaako kaasuntulo Venäjältä?
  • Norring, Anni (2022)
    BoF Economics Review 1/2022
    This paper gives an overview on the use of macroprudential policy measures (MPMs) and capital flow management measures (CFMs) by emerging economies, and reviews literature on the effectiveness of these measures in containing the effects of large and volatile capital flows. The main findings of the paper are the following: First, major EMEs tend to use both MPMs and CFMs more than AEs. Second, the empirical evidence on the effectiveness of CFMs remains mixed. Third, there is indicative evidence that MPMs can contain the effects of capital flow volatility. Lastly, there is still little research into the interaction of CFMs and MPMs.
  • Norring, Anni (2022)
    Euro & talous. Analyysi
    Pääomavirrat tuovat nouseviin talouksiin niiden kipeästi kaipaamia investointeja, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa suuria ongelmia. Tutkimusten mukaan makrovakausvälineet voivat olla pääomarajoitteita tehokkaampia hillitsemään suurten ja nopeasti liikkuvien pääomavirtojen negatiivisia vaikutuksia.
  • Välimäki, Tuomas (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Käytän käteistä nykyisin harvoin, mutta kuitenkin tarvitsen sitä aina silloin tällöin. Erityisesti hyödyn jo pelkästään siitä, että käteisellä maksaminen on aito vaihtoehto muiden maksutapojen rinnalla. En ole yksin. Nykyään vain vajaa kymmenen prosenttia meistä suomalaisista käyttää käteistä pääasiallisena maksuvälineenä päivittäistavaraostoksissaan, mutta kuitenkin lähes 90 prosenttia kertoo maksavansa käteisellä tietyissä tilanteissa.