Browsing by Author "Iivarinen, Timo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 43
  • Iivarinen, Timo (2011)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Suomalaisen maksujenvälityksen häiriöt ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen reilun vuoden aikana. Maksuliikenne elää voimakasta muutosten aikaa, ja tämä näkyy myös häiriöiden lisääntymisenä. Häiriöt ovat ilmenneet lähinnä maksujen tavallista myöhäisempinä kirjauksina asiakastileille.
  • Iivarinen, Timo (2009)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Ensimmäinen suomalainen luottolaitoslain mukainen maksuliikeyhteisö on aloittanut toimintansa. Lisäksi toisen toimijan toimi-lupa on viranomaisten käsittelyssä. Uudet kotimaiset toimijat ovat merkittäviä siksi, että yhteisen maksualueen (SEPA) toteutumisen myötä perinteiset maksujenvälityspalvelut poistuvat käytöstä.
  • Iivarinen, Timo (2011)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    Delays in Finnish payment flows have increased significantly in the last twelve months. Payment transmission is undergoing major changes, and this is also reflected in an increasing number of disturbances. They have mainly shown up as delayed entries in customer accounts.
  • Iivarinen, Timo (2007)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    The Finnish banking community on 16 May 2007 published a new version of the national SEPA migration plan. The SEPA project will mostly impact banks' own operating methods.
  • Iivarinen, Timo (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    As the rules of conduct are clarified, the hope is for new service providers entering the market and reasonable costs of electronic identification.
  • Iivarinen, Timo (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The first Finnish service provider licensed as a payment institution as referred to in the existing Credit Institutions Act, has commenced operations. Authorities are also currently processing the authorisation of another player. New domestic players are important because, with the realisation of the Single Euro Payments Area (SEPA), traditional payment instruments will disappear.
  • Iivarinen, Timo (2006)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Edistääkseen yhteistä eurooppalaista maksualuetta suomalaiset pankit julkaisivat 15.3.2006 oman siirtymäsuunnitelmansa. Tässä kansallisessa suunnitelmassa pyritään antamaan kuva siitä, mitä siirtyminen yhtenäiseen maksuliikennealueeseen suomalaisille merkitsee. Suunnitelma on julkaistu pankkien, Suomen Pankkiyhdistyksen sekä Suomen Pankin internetsivuilla.
  • Iivarinen, Timo; Wirtavuori, Anne (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payment and settlement systems comprise the financial market infrastructure. A reliable, undisrupted infrastructure makes economic activity a smoother process and promotes the efficient movement of capital. It allows financial institutions to make payments and settle securities transactions. There are also risks involved, however, and if these become widespread, they can affect the stability of the financial markets and society as a whole. Central bank oversight aims to reduce the risks associated with payment and settlement systems.
  • Iivarinen, Timo (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    Electronic invoicing and electronic identification were discussed at the Bank of Finland s Payment Forum. The development of electronic invoicing is hampered by a lack of common standards.
  • Iivarinen, Timo; Heinonen, Harry; Lukka, Matti; Saarinen, Veikko (2003)
    Suomen Pankki. A 106
    This report begins by scrutinising regulation, supervision and risk management of payment systems, as well as risk analysis at a more general level.This is followed by an introduction to payment system supervision and regulation at the international level, with emphasis on the Bank for International Settlements (BIS), European Central Bank (ECB) and International Monetary Fund (IMF).Also included is a discussion of the proper role of national bodies, approached from the Finnish perspective.Payment system risks are discussed in terms of the writers' conceptions of the key risks involved and their classification and measurement.The payment system risk classifications and framework presented in this report can be systematically examined in terms of either specific types of systems and instruments or as an integrated whole.This framework is used to evaluate the risks of Finnish payment systems.A product-specific risk model is also introduced, which can be used for example by banks to evaluate the risks of specific payment transfer products and their importance.The model development was a joint project of the banks and public authorities.The report also presents means by which risks can be eliminated or reduced and explains how they have been alleviated in the Finnish payment systems.In this connection, the book describes - again in terms of the risks involved - Finnish interbank payment systems and how Finnish banks are linked to international payment systems. According to evaluations by the ECB and IMF, Finnish payment systems meet international standards and are relatively free of risks.Finally, a view is presented of the overall course of future developments in payment transfers.The primary trends cited are globalisation, electronification and integration of systems.Key words: payment systems, payments, regulation, supervision, risks
  • Iivarinen, Timo (2008)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The less stable the economic situation, the higher the risks in the settlement of foreign exchange trades in the traditional manner. New settlement methods for foreign exchange trades reduce the risks, butaccording to a study by the BIS23 and central banks, there is still much room for improvement. Furthermore, more incentives must be found to steer individual banks towards adopting best practices of the industry.
  • Iivarinen, Timo; Ripatti, Kirsi (2010)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2010
    Yhtenäinen Euroopan laajuinen maksualue täydentää yhteisestä valuutasta saatavia hyötyjä ja se on looginen jatko integraatiokehitykselle. Tästä yhteisestä maksualueesta käytetään nimitystä SEPA (Single Euro Payments Area). Yhtenäinen maksualue on ollut suunnitteilla jo pitkään. Euroopan komissio ja alueen keskuspankit ovat olleet asiassa aktiivisia jo 2000-luvun alkupuolelta, koska tarve saada aikaan tehokkaasti toimivat yhtenäiset maksujärjestelmät koko EU:n alueelle on ollut ilmeinen. Mm. maksut EU-maiden välillä ovat olleet selvästi kalliimpia ja hitaampia kuin niiden sisällä. Tässä selvityksessä keskitytään arvioimaan SEPA-infrastruktuurin syntyä Suomessa. Kehitys on ollut yhdenmukaista hankkeen tavoitteiden kanssa. Suomen SEPA-infrastruktuuri täyttää jo vaatimukset SEPA-tilisiirron osalta ja tulee täyttämään ne myös muiden SEPA-maksuvälineiden osalta vaaditussa ajassa. Keskeisenä tulevaisuuden haasteena on siirtyminen kansallisista maksuvälineistä kokonaan SEPA-maksuvälineisiin. Toinen haaste liittyy maksupalvelulain myötä markkinoille tulevaan uuteen toimijaryhmään: maksulaitoksiin. Miten niiden toiminta tullaan integroimaan nykyiseen toimintaympäristöön? Kolmanneksi, viranomaisten ja markkinatoimijoiden eurooppalaista yhteistyötä tullaan tarvitsemaan, jotta pystytään varmistamaan maksuliikkeen toiminta poikkeusoloissa, kun kansallisia maksujärjestelmiä ei enää ole.
  • Iivarinen, Timo (2010)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    Yhtenäinen Euroopan laajuinen maksualue (SEPA) täydentää yhteisestä valuutasta saatavia hyötyjä ja se on looginen jatko yleiselle integraatiokehitykselle. Jos halutaan tavoitella todellista yhtenäistä talousaluetta ja siitä saatavia hyötyjä, tulee myös maksamisen olla osa sitä. SEPAn edistyminen käyttöönoton osalta on ollut hidasta, vaikka yhteiset periaatteet alkavat olla valmiina. Suomessa siirtyminen toteutuu melkein alkuperäisessä aikataulussa. Useimmissa muissa maissa tähän ei pystytä.
  • Iivarinen, Timo (2010)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The Single Euro Payments Area (SEPA) complements the benefits of the single currency and is a logical continuation of the integration process. If the objective is to achieve a true single economic area and the benefits it will generate, payments must be a part of the process. SEPA migration has progressed slowly even though the common principles are close to being finalized. In Finland, SEPA migration will be completed nearly on original schedule. Most countries will not achieve this target.
  • Iivarinen, Timo (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 13/2014
    1 Yleistä 3 2 Järjestelmän toiminta 6 3 Järjestelmän yleisvalvonta ja muut vaatimukset 9 3.1 Yleisvalvonta 9 3.2 Muut vaatimukset 10 4 Yhteenveto 11 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomalaiset maksutavat v. 2013 4 Kuvio 2. STEP2: Suomessa toimivien pankkien tilisiirtojen arvo keskimäärin päivässä 2012–2014, kpl 6 Kuvio 3. STEP2-järjestelmän toiminta 7
  • Iivarinen, Timo (2005)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Internetpankkien käytön ja korttimaksamisen suosio on jatkanut kasvuaan Suomessa. Pankkikortteja käytetään maksukorteista eniten. Muutoksia korttien kävttöön saattaa tulla, kun pankkikorteista lähivuosina siirrytään kansainvälisten tiliin liitettävien maksukorttien käyttöön.
  • Iivarinen, Timo (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 14/2013
    Varsinaisten maksujärjestelmien lisäksi suomalaiset pankit käyttävät kirjeenvaihtajapankki-verkostoa ulkomaille menevien maksujen välittämiseksi. Kirjeenvaihtajapankkitoiminta on perinteinen maksun välityskanava, kun maksun saaja on muualla kuin Suomessa. Tätä tarkoitusta varten jokainen pankki on rakentanut oman, maailmanlaajuisen kirjeenvaihtajapankkiverkoston. Toisin kuin varsinaisten maksujärjestelmien kohdalla keskuspankeilla on hyvin vähän tekemistä kirjeenvaihtajapankkimaksujen kanssa, koska myös maksujen katteiden siirrot suoritetaan liikepankkien välityksellä. Tästä syystä keskuspankeilla ei automaattisesti ole tietoja siitä, kuinka merkittävän osan maksamisesta kirjeenvaihtajapankkimaksut muodostavat Suomen Pankki on siksi pyytänyt Suomessa toimivilta pankeilta vuosittain tietoja näistä maksuista. Tässä kirjoituksessa kuvataan kirjeenvaihtajapankkitoimintaa ja pyritään arvioimaan sen merkitystä. Kirjeenvaihtajapankkitoiminnalla on edelleen erittäin merkittävä rooli suomalaisessa maksamisessa, kun halutaan siirtää maksuja Suomen rajojen ulkopuolelle. Jopa euroalueen sisällä kirjeenvaihtajapankkimaksujen arvo ylittää selvästi vastaavien SEPA-tilisiirtojen mää-rän. Varsinkin Saksaan ja Ranskaan menevät maksut ovat arvoltaan merkittäviä. Toisaalta kun tarkastellaan maksujen määriä, on tilanne täysin päinvastainen. Kirjeenvaihtajapankki-maksuja käytetään siis erityisesti arvoltaan suurten asiakasmaksujen välittämiseen. Pankkien kanssa käydyt keskustelut sekä muu tiedonkeruu osoittavat syyn olevan se, että kirjeen-vaihtajapankkiverkosto on ainoa tapa välittää rajat ylittäviä pikamaksuja. TARGET2-järjestelmää ei Suomessa käytetä juurikaan asiakkaiden pikamaksujen välittämiseen. Jos halutaan eurooppalaisen maksamisen siirtyvän yhä enemmän käyttämään SEPA-standardeja, on erittäin tärkeää, että pikamaksuille kehitetään SEPA-standardeja noudattava maksutuote, joka mahdollistaa maksun perille menon vielä saman päivän aikana. EU-alueen kirjeenvaihtajapankkitoiminnan merkityksestä kertoo myös maksujen valuuttojen jakauma. Euro on kaikkein käytetyin valuutta suomalaisten pankkien kirjeenvaihtajapankkimaksuissa. Näin on siitäkin huolimatta, että monet Suomen suurimmista kauppakumppaneista ovat euroalueen ulkopuolella. Euroa siis käytetään myös näiden kauppakumppaneiden kanssa käytävässä kaupassa. Tämä vähentää suomalaisten yritysten valuuttariskejä. Vielä on tarvetta parantaa tiedonkeruuta ulkomaanmaksuista. Pankkien kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että teknisistä vaikeuksista johtuen erityisesti euroalueen ulkopuolelle menevien maksujen tiedonkeruussa on pientä epämääräisyyttä, ja nykytiedonkeruu näyttää liian pientä osuutta näille maksuille. Maksuliikealueen tietojen keruu tulee muuttumaan merkittävästi vuonna 2014, kun pankit alkavat raportoida suoraan Suomen Pankille. Tässä yhteydessä ohjeistusta maksujen raportoinnista pyritään parantamaan, jotta tarkempia tietoja saadaan. Kirjeenvaihtajapankkitoimintaa koskeva tietojen keruu ei sisällä tietoja pankkien kirjeen-vaihtajapankkiverkoston laajuudesta tai nostro-tilien lukumääristä. Myös likviditeetti- ja luotto- ja keskittymisriskit jäävät nykytiedonkeruuta tarkastelemalla epäselviksi. Näiden riskien kartoittamiseksi Suomen Pankki ja Finanssivalvonta tulevat yhdessä pohtimaan ratkaisukeinoja.
  • Iivarinen, Timo (2001)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti Kevät
    Pankkien POPS-järjestelmän volyymi kasvaa. Pankkien maksujenvälityksen konekielisyysaste on jo n. 90 %. Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän uudet säännöt tulivat voimaan vuoden alusta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki suorittivat yhdessä Suomessa keväällä 2001 rahoitussektorin arviointiohjelman (FSAP). Rahoitustarkastus ja Suomen Pankki ovat selvittäneet suomalaisten pankkien valuuttakauppojen selvitysriskejä.
  • Iivarinen, Timo (2004)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 4
    Pankkien palvelumaksuille ei ole tulossa euromääräistä kattoa. Korttimaksamisen väärinkäytösten vastuunjakoon on tulossa muutoksia. Sähköinen laskutus on yleistymässä Suomessa nopeasti. Pankkien välisten maksujärjestelmien volyymit euroalueella ovat kääntyneet hienoiseen laskuun.
  • Iivarinen, Timo (2009)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Pelisääntöjen selkeytyessä toiveena on muutaman uuden palveluntarjoajan tulo markkinoille ja kohtuulliset sähköiseen tunnistamiseen liittyvät kustannukset.