Browsing by Author "Kauko, Karlo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 97
  • Kauko, Karlo (2004)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The EU Directives are today a major influence in Finnish financial market legislation. For example, the provisions of the Directive on financial conglomerates took effect in Finland in August. The Market Abuse and Prospectus Directives are also being trans-posed into Finnish law. Finally, Finnish listed companies will be required to prepare financial statements in accordance with IAS as of 2005.
  • Kauko, Karlo (2005)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 4
    EU-maiden pankkisektoreita kuvaavat uudet tiedot osoittavat, että tuottojen rakenne on samantapainen lähes kaikissa maissa, mutta rahoituksen lähteissä on merkittäviä eroja. Tosin kirjanpitokäytäntöjen erot vaikeuttavat edelleen vertailuja maiden välillä.
  • Kauko, Karlo (2004)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Uusi Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea on perustettu ja se on pitänyt ensimmäisen kokouksensa. Mukana on edustajat kaikista EU-maista, EU-komissiosta ja Euroopan keskuspankista. Komitea antaa komissiolle pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa koskevia neuvoja. Tarkoituksena on myös edistää direktiivien johdonmukaista soveltamista, sääntelykäytäntöjen lähentymistä ja tietojen vaihtoa, joten komitealla on runsaasti haasteellisia tehtäviä.
  • Gulan, Adam; Kauko, Karlo (2018)
    Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2018
    Vuosikymmenten tauon jälkeen rahoitusmarkkinat ovat jälleen makrotaloustieteen keskeinen tutkimuskohde. Finanssisyklit ovat uusi käsite, jonka merkitys on vakiintumassa. Nämä syklit vaikuttavat etenkin luottokantoihin ja kiinteistöjen hintoihin. Ne ovat pitkäaikaisempia kuin tuotantoon ja työllisyyteen vaikuttavat suhdannevaihtelut. Globaalit finanssisyklit ovat ehkä selvimmin havaittavissa osake- ja varsinkin osakejohdannaismarkkinoilla. Pääosa kirjallisuudesta on voimakkaan empiriapainotteista, ja sen tavoitteena on pikemminkin kuvailla finanssisyklejä kuin testata niiden olemassaoloa. Mitään yleisesti hyväksyttyä valtavirtateoriaa finanssisyklejä aiheuttavasta mekanismista ei ole, mutta syyksi on esitetty muun muassa endogeenista riskinottohalukkuuden vaihtelua ja pankkien strategisesti motivoitua toinen toistensa jäljittelyä. Suomessa finanssisyklin voimakkaimmat nousuvaihteet koettiin 1980- ja 1990-lukujen lopulla, lähimenneisyyden pahin suhdannekuoppa 1990-luvun alussa.
  • Herrala, Risto; Kauko, Karlo (2007)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/2007
    This discussion paper presents a microsimulation model of household distress. We use logit analysis to estimate the extent to which a household's risk of being financially distressed depends on net income after tax and loan servicing costs. The impact of assumed macroeconomic shocks on this net income concept is calculated at the household level. The microsimulation model is used to simulate both the number of distressed households and their aggregate debt in various macroeconomic scenarios. The simulations indicate that household credit risks to banks are relatively well contained. JEL classification numbers: D14, G21, E47, R29 Key words: financial stability, indebtedness, micro simulations, households
  • Kauko, Karlo (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    Housing and property prices started to decline in 2008. Growth in the stock of housing loans has slowed. Office property prices will also probably decline. Real estate investment trusts share prices fell in the second half of 2008.
  • Kauko, Karlo; Topi, Jukka; Vauhkonen, Jukka (2014)
    Bank of Finland. Bulletin. Financial stability 2
    The countercyclical capital buffer requirement is one of the new macroprudential instruments that will come into use in Finland. It enables the strengthening of the banking sector’s resilience to systemic risks resulting from excessive credit growth. In setting the requirement, strong emphasis should be placed on a small range of indicators to be selected, defined and published in advance. In contrast, reducing or releasing the buffer should primarily be based on judgment by the relevant authorities.
  • Kauko, Karlo; Manninen, Otso; Saada, Adam; Tiililä, Nea (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena. Monet lainavakuuksina käytetyt kiinteistöt sijaitsevat rannikkoseuduilla, joten meritulvariski todennäköisesti koskee satojen miljoonien eurojen arvosta vakuuksia. Ongelmaa pahentaa jatkossa myös väestön ja taloudellisen toiminnan siirtyminen sisämaaseuduilta rannikoille.
  • Kauko, Karlo; Manninen, Otso; Saada, Adam; Tiililä, Nea (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    Due to climate change, extreme weather events will become more frequent, resulting in material damage to buildings and other infrastructure. In Finland, for example, this will probably increase the risk of coastal floods. Many of the properties used as loan guarantees are located in coastal areas, meaning collateral worth hundreds of millions of euros will probably be exposed to coastal flood risks. The problem will also be exacerbated in the future by the shift of population and economic activity from the interior regions to coastal areas.
  • Kauko, Karlo; Norring, Anni (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    Borrower-based instruments generally refer to measures aimed at mitigating the indebtedness of individuals or households. These instruments have most commonly been used to impose limits on housing loans. The purpose of borrower-based instruments is to contain household indebtedness and prevent house price bubbles. The most common instrument in Europe is the maximum loan-to-value (LTV) ratio for housing loans, i.e. the loan cap, which is also in use in Finland. Research has proven the effectiveness of borrower-based instruments in preventing both price bubbles and excessive indebtedness.
  • Kauko, Karlo (2003)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita; Bank of Finland. Discussion papers 26/2003
    Published in Journal of Banking & Finance, Volume 31, Issue 10, October 2007, pp. 2962-2977
    Central securities depositories (CSDs) have opened mutual links, but most of them are seldom used.Why are idle links established? By allowing a foreign CSD to offer services through the link the domestic CSD invites competition.The domestic CSD can determine the cost efficiency of the rival by charging suitable fees, and prevent it from becoming more competitive than the domestic CSD.By inviting the competitor the domestic CSD can commit itself not to charge monopoly fees for secondary market services.This enables the domestic CSD to charge high fees in the primary market without violating investors participation constraints. Key words: securities settlement systems, central securities depositories, network industries, access pricing JEL classification numbers: G29, L13
  • Kauko, Karlo (2004)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The revision of the capital adequacy requirements for credit institutions and investment firms and the introduction of International Financial Reporting Standards (IAS/IFRS) are the major reforms currently under way. Both reforms are to be implemented through EU legislation which will also apply to Finnish financial undertakings.
  • Kauko, Karlo (2018)
    Euro & talous. Blogi
  • Kauko, Karlo (2004)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    Keskeisimmät uudistukset liittyvät luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksiin sekä kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin. Molemmat uudistukset toteutetaan EU:n säädöksillä, jotka koskevat myös suomalaisia rahoitusalan yrityksiä.
  • Kauko, Karlo; Räsänen, Tatu (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemia vaikutti voimakkaasti myös talouteen. Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla, esimerkiksi lainojen takauksilla, lainojen lyhennysvapailla, verohelpotuksilla ja suorilla avustuksilla. Koronatukiohjelmien enimmäislaajuus vuonna 2020 oli yhteensä 2 507 miljardia euroa. Tässä artikkelissa tehdään lyhyt katsaus Euroopassa vuoden 2020 aikana käyttöön otettuihin valtioiden koronatukitoimiin. Tiedot perustuvat Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) suosituksen puitteissa tehtyyn seurantaan.
  • Kauko, Karlo (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 2007/17
    Tässä paperissa analysoidaan kilpailua vähittäispankkitoiminnassa Suomessa pääkaupunki-seudun ulkopuolella vuosina 1996 ja 2006. Näytteenä on suuri joukko osuuspankkeja. Analyysi tehdään Panzar-Rossen menetelmällä. Kilpailutilannetta näinä kahtena vuotena vertaillaan. Tulokset tukevat hypoteesia kilpailun jonkinasteisesta kiristymisestä, mutta näyttö ei ole tilastollisesti vahva
  • Kauko, Karlo (2004)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    EU:n direktiivit ovat nykyään erittäin tärkeä Suomen rahoitusmarkkinalainsäädäntöön vaikuttava tekijä. Esimerkiksi finanssiryhmittymiä koskevan direktiivin säädökset astuivat Suomessa voimaan elokuussa. Myös markkinoiden väärinkäyttöä ja arvopaperimarkkinoilla edellytettäviä esitteitä koskevat direktiivit ollaan viemässä Suomen lainsäädäntöön. IAS-tilinpäätökset tulevat Suomessakin pörssiyhtiöille pakollisiksi vuodesta 2005 alkaen.
  • Kauko, Karlo; Topi, Jukka; Vauhkonen, Jukka (2014)
    Euro & talous. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2
    Vastasyklinen pääomapuskurivaatimus on yksi uusista Suomessakin käyttöön tulevista makrovakausvälineistä. Sen avulla voidaan vahvistaa pankkisektorin kykyä kestää luotonannon liiallisesta kasvusta syntyviä järjestelmäriskejä. Vaatimuksen asettamisen tulisi vahvasti perustua pieneen määrään etukäteen valittuja, määriteltyjä ja julkistettuja tunnuslukuja. Vaatimuksen pienentämisen tai purkamisen tulisi sen sijaan perustua ensisijaisesti viranomaisharkintaan.
  • Kauko, Karlo (2013)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4
    Basel III -säännösten myötä otetaan käyttöön ensimmäiset kansainvälisesti yhdenmukaistetut pankkien maksuvalmiussäädökset. Uudet säädökset ovat pitkälti seurausta viime vuosina koetusta rahoitusmarkkinoiden myllerryksestä. Syksyllä 2008 monet pankit joutuivat maksuvalmiusongelmiin, kun lukuisien likvideiksi luultujen arvopaperien ja rahoitussopimusten markkinat lakkasivat toimimasta. Uusien säädösten tarkoitus on velvoittaa pankit suojautumaan tällaisilta ongelmilta. Tässä artikkelissa esitellään likviditeettiuudistuksen taustaa ja arvioidaan likviditeetinsääntelyä talousteoreettisten mallien avulla.
  • Kauko, Karlo (2002)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 27/2002
    Published in International Review of Financial Analysis, Vol. 13, Issue 5, 2004: 585-600
    This paper presents a duopoly model of the securities settlement industry.Because pooling a large amount of payments can help in using liquidity efficiently, issuers prefer systems where a large number of securities are issued.If the central securities depositories establish a mutual link that enables investors to make transactions with foreign securities, cost savings can be achieved. However, these links may have unexpected effects on CSDs' pricing, and the issuers' share of the fee burden can increase substantially.It is not advisable to ban additional fees for using the link, as the CSDs might simply increase the fee for domestic transactions. Key words: oligopoly, securities settlement systems JEL classification numbers: L13, G20