Browsing by Author "Kontulainen, Jarmo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-34 of 34
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo; Suvanto, Antti (2013)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Rahoitusmarkkina- ja velkakriisin pitkittyminen on lisännyt tutkimusta talouspolitiikan keinoista ja toimenpiteiden tehosta. Nollakorkorajoite on tuonut rahapolitiikan keinovalikoimaan epätavanomaisten keinojen ohella ennakoivan viestinnän, jonka avulla pyritään luomaan odotuksia keveän rahapolitiikan jatkumisesta. Rahoituskriisin myötä on herännyt kiinnostus hintataso- ja nimellistulotavoitteeseen vaihtoehtona inflaatiotavoitteelle.
  • Haaparanta, Pertti; Kontulainen, Jarmo (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1989
    The Finnish real exchange rate is estimated as a latent variable in a model of current account determination. The measure thus constructed behaves in the 70's much like the measures most often used (relative unit labour costs and relative consumer prices) but in the 80·s there are considerable differences. This could be interpreted as indicating a structural change in the Finnish open sector.
  • Suvanto, Antti; Kontulainen, Jarmo (1998)
    MARKKA & TALOUS 3
    Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkaminen ja siirtyminen yhteiseen rahapolitiikkaan merkitsevät suurta muutosta Suomen Pankille kotimaisen näkökulman laajentuessa euroalueen lisäksi koko maailmantalouteen.Kansalliset keskuspankit osallistuvat vastedes aktiivisesti yhteisen rahapolitiikan suunnitteluun ja valmisteluun sekä rahapolitiikan välineiden kehittämiseen koko euroalueella. Rahapolitiikan toimeenpano on hajautettua, ja kukin keskuspankki toteuttaa yhteisiä rahapoliittisia operaatioita omassa maassaan. Myös kotimaisen talouskehityksen seurantaa ja analyysia jatketaan kansallisissa keskuspankeissa.
  • Kontulainen, Jarmo (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Keskustelu talousennusteista on viime aikoina taas vilkastunut. Kokonaistaloudellisten ennusteiden virheet ovat usein suuria, mutta tästä huolimatta niitä julkaistaan, ja vielä prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Jos edes talouden käännepisteitä ei osata ennustaa, miten ennusteet voivat ulottua kymmenien vuosien päähän, kuten esimerkiksi valtion talouden kestävyyslaskelmissa on tehty. Ja mihin ennusteita oikein tarvitaan?
  • Kontulainen, Jarmo; Vilmunen, Jouko (2010)
    EURO & TALOUS 4
    Vuonna 2007 Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden hyytyminen sysäsi alkuun rahoituskriisin, joka vuonna 2008 levisi globaaliksi talouskriisiksi ja kuluvana vuonna valtioiden velkakriisiksi. Kriisin syvyys yllätti taloustieteilijät ja talouspoliittiset päättäjät. Ekonomistikunnan sisällä on erilaisia käsityksiä kriisin ja sen leviämisen syistä. Erilaiset näkemykset heijastuvat erimielisyyksinä siitä, millaisella talouspolitiikalla kriisiä tulisi hoitaa. Tämä ei ole historiallisten talouskriisien joukossa poikkeus sikäli, että kriisien myötä on usein ennenkin virinnyt intensiivinen keskustelu makrotaloustieteen tilasta. Jotkut puhuvat makrotaloustieteen kriisistä, toiset taas uudelleen arvioinnin ja kehitystyön tarpeesta. Joka tapauksessa kriisi on asettanut makrotaloustieteen kritiikin kohteeksi niin hallitsevan tutkimustradition, metodologioiden kuin mallienkin osalta. 1930-luvun lama synnytti makrotaloustieteen. Syntyi kokonaistuotannon ja työllisyydenlyhyen aikavälin vaihteluihin liittyvä kysymyksenasettelu, joka perustui Keynesin ajatuksiin. 1970-luvun stagflaatio taas merkitsi keynesiläisen makrotaloustieteen ankaraa kritiikkiä ja kriisiä. Talouskriisien ja makrotaloustieteen kehityksen vuorovaikutus on ymmärrettävää, sillä syvät lamat ja talouskriisit ovat hyvinvointivaikutuksiltaan merkittäviä. Syntyy tarve kehittää taloustiedettä tulevien kriisien välttämiseksi. 1930-luvun talouslamassa ja syvissä markkinatalousjärjestelmää koetelleissa talouskriiseissä kritiikki on usein levinnyt niin laajalle, että jopa markkinatalousjärjestelmän elinkelpoisuus on asetettu kyseenalaiseksi.
  • Kontulainen, Jarmo (2009)
    Bank of Finland. Bulletin 1
    The European Central Bank was established on 1 June 1998 and has been pursuing an independent monetary policy for the past ten years, since January 1999. The Governing Council of the ECB set itself the objective of securing price stability in the euro area, defining this as the rate of general increase in prices remaining below 2% in the medium term. It has been successful in this objective in spite of strong shocks that have affected price developments from time to time. Inflation expectations have remained anchored in line with price stability. The monetary policy frame - work defined by the ECB in order to implement its monetary policy has ensured an effective steering of interest rates and liquidity in the euro area. The framework has also proven very flexible in the challenging context of the present international financial crisis.
  • Kontulainen, Jarmo; Välimäki, Tuomas (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2015
    Central banks have acted forcefully to provide monetary accommodation. With little room for manoeuvre for standard interest rate policy, unconventional measures have been adopted. Committing to monetary accommodation gains importance as interest rates go down and inflation expectations increasingly deviate from the target; the expectations channel of monetary policy transmission becomes key when the aim is to raise inflation expectations and improve confidence. One example of the new monetary policy instruments is the Eurosystem's expanded asset purchase programme, which demonstrates the determination of the Governing Council to return price developments to a path in line with its price stability objective.
  • Kontulainen, Jarmo; Lehmussaari, Olli-Pekka; Suvanto, Antti (1990)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 26/1990
    The paper reviews the Finnish experience of maintaining an explicit currency band since its creation in 1977. The emphasis is on the latter half of the 1980s, which is a period of free capital movements and unregulated domestic money markets. The first part of the paper gives an historical account of the past experience. It is seen that the band arrangement has given some, albeit limited, freedom to monetary policy. This is reflected in a higher interest rate differential than what would have been necessary in order to keep the exchange rate completely fixed and private capital movements on balance on the average. The second part presents a brief review to theoretical models of currency bands. In the third part the predictions of these models, as regards the relationship between the interest rate differential and the exchange rate, the perceived devaluation risk and the credibility of the band, are tested with the Finnish data from 1987 onwards. According to the results the interest rate differential and the exchange rate exhibit negative correlation, except for the periods of currency unrest. The term structure of the interest rate differentials, however, does not behave in the manner predicted by the theory. The perceived devaluation risk is positive, which does not, however, imply that the band itself would have been uncredible. The tests indicate that the band has been credible up to a twelve-month horizon, but not in a five-year horizon.
  • Kontulainen, Jarmo (1990)
    Bank of Finland. Bulletin 64 ; 3 ; March
  • Kontulainen, Jarmo (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/1989
    Tutkimuksessa, joka on osa Helsingin Yliopistossa Kansantaloustieteen laitoksella 7.9.1988 hyväksytystä Pro-gradu tutkielmasta, tarkastellaan valuuttakurssin määräytymistä yleisen tasapainon mallissa. Sovellettava malli liittyy siihen rahateorian kehitykseen, jossa on ollut tavoitteena yhdistää yleinen tasapainoteoria, rahoitusmarkkinoiden teoria ja rahateoria kehittämällä yleisen tasapainon kehikkoon sovellettuja varallisuusesineiden hinnoittelumalleja. Tämä tutkimus suunta perustuu pääosin Lucasin 1978 kehitämään vaihtotalouden malliin ja sen monetaarisiin sovellutuksiin.
  • Kontulainen, Jarmo; Solttila, Heikki (1988)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 32/1988
    Termiinikurssin ja toteutuvan avistakurssin eroa on käsitelty kirjallisuudessa usealla eri tavalla. Yleistä on se, että ennustevirhe tulkitaan riskipreemioksi. Tässä selvityksessä oletetaan, että riskipreemio on ajassa muuttuva, ja että se voidaan jakaa systemaattiseen ja satunnaiseen osaan. Selvityksen empiirisessä osassa riskipreemio estimoidaan Kalmanin vaihtuvaparametrisen estimointimenettelyn avulla. Vaikka estimoidun riskipreemion etumerkki vaihtelee jonkin verran, siinä on tiettyä pysyvyyttä; kun preemio on positiivinen, se on suurella todennäköisyydellä positiivinen myös seuraavana kuukauten a. Preemion posi tii visuus merkitsee sitä, että termiinikurssi yliarvioi toteutuvan avistakurssin. Tämä johtuu ainakin osittain Suomen Pankin politiikasta, joka vaikuttaa keskeisesti termiinikursseihin. Kuitenkin vuoden 1987 alkupuolelta lähtien preemion vaihtelu on kasvanut, joka viittaa siihen, että valuutansäännöstely on menettänyt tehokkuuttaan.
  • Kontulainen, Jarmo; Vilmunen, Jouko (1994)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/1994
    This paper summarizes the basic arguments given by professors Christian Bordes, David Currie and Hans Söderström in their reports on the state and behaviour of the Finnish economy prior to mid 1993. The focus is primarily on the analytical frameworks or models used by the professors to organize their thoughts on the Finnish economy, and, admittedly, at some risk of over-simplification interpretes the reports through common analytical principles. The paper argues that basically each of the reports subscribes to the idea of a credit cycle as the driving force behind the development of the Finnish economy during the last ten years or so. Thus the very nature of the credit cycle is analyzed in the paper and interpreted in a way suitable for economic policy analysis. This discussion is followed by the policy analysis, which is organized through a sequence of policy issues and proposals raised by the professors in their reports. The paper tries to emphasize and evaluate those aspects of the analysis pursued by the professors which relate to the (lack of) credibility of the then prevailing policy regime and the feasibility of the various policy measures taken. Finally, the paper draws attention to some of the ideas discussed by the professors related to future policy options in Finland.
  • Kontulainen, Jarmo; Nieminen, Maritta (1998)
    MARKKA & TALOUS 4
    Euroopan unionin talous- ja rahaliitto EMU tuo mukanaan muutoksia kaikkien jäsenvaltioiden korkojärjestelmiin.Euroalueen laajuiset viitekorot korvaavat ensi vuoden alussa suurelta osin kansalliset viitekorot, mihin pankkien ja asiakkaiden tulee uusia sopimuksia tehdessään varautua.Tulevaisuudessa Suomen Pankki ei siis enää määrää peruskorkoa eikä laske muitakaan viitekorkoja.
  • Kontulainen, Jarmo (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Syyskuun alustuspuheenvuorossaan EKP:n pääjohtaja totesi, että finanssipolitiikka on euroalueella varovaisen elvyttävää. Talouden näkymät kuitenkin heikkenevät, ja ilmassa on jatkuvasti ennakoituakin heikomman kehityksen riski. Maiden, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, tulisi siksi ryhtyä hyvissä ajoin tehokkaisiin toimiin.