Browsing by Author "Rahoitusmarkkinaosasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-35 of 35
  • Murto, Risto (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 4/1993
    Työssä tutkitaan pankkiluottojen hinnoittelun vuosina 1987-1992. Perusaineistona on asiakaskohtainen otosaineisto säästöpankkien asiakkaista. Tutkittavaan periodiin sisältyvät sekä voimakkaan luottoekspansion kausi että pankkikriisin alkuvuodet. Tulosten mukaan luoton sai halvalla suhteessa viitekorkoon, jos asiakas nosti sen korkeasuhdanteen huipussa, jos korkotaso oli alhainen ja jos se sidottiin pitkäaikaiseen markkinakorkoon. Myös luoton suuri koko on alentanut luoton marginaalia. Luotto kannatti nostaa pankista, jonka markkina-asema on vahva, jonka pääkonttorin sijaintikunta on maatalousvaltainen ja jonka pääkonttorin sijaintikunnan kuntalaiset ovat varakkaita mitattuna talletukset/asukkaat-mittarilla. Tutkittavaan aineistoon sisältyy tieto asiakkaan maksuhäiriöistä. Tämä mahdollistaa myös luottotappioriskin tarkastelun. Tulosten mukaan pankin olisi pitänyt periä asiakkailtaan enemmän korkoa suhteessa viitekorkoon, jos lainalla oli henkilötakaus tai lainalla oli muu reaalikiinnitys kuin omakotitalokiinteistö. Nousukaudella ja korkealla korkotasolla myönnetyt luotot ovat olleet riskillisempiä kuin muut luotot. Myös suuri luoton koko nostaa todennäköisyyttä, että asiakkaalla on maksuhäiriöitä. Palkansaajien ja eläkeläisten lainat ovat olleet suhteellisesti riskittömämpiä kuin muiden sektoreiden luotot. Nousukauden ja kovan luotonkasvun aikana marginaalien olisi pitänyt olla erittäin suuria, jotta kasvaneet luottotappioriskit olisi kompensoitu. Käytännössä olisi tarvittu asiakkaiden tarkempaa valikointia eli pankin itsensä suorittamaa luotonsäännöstelyä. Niiden kustannusten valossa, jota nykyisestä pankkikriisistä on tullut, ajatus aggressiivisesti luottoja markkinoivasta pankinjohtajasta oli väärä.
  • Saarinen, Veikko; Tanila, Kirsti; Virolainen, Kimmo (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 2/1996
    This paper is an overview of domestic payment and settlement systems in Finland.It contains an up-to-date description of institutional aspects of payment systems, payment media used by non-banks, interbank exchange and settlement circuits and securities settlement systems.At the end of the paper, annual statistics are presented on payment and settlement systems and on payment media for the years 1989-1994 Keyword: clearing, settlement, payment media, Finland
  • Pauli, Ralf (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 6/2000
    Is commercial banking in the traditional sense obsolete?Are we in fact witnessing the emergence of a fundamentally new era of finance and payments intermediation?These questions are raised in this paper.Instead of a formal analysis, an attempt is made here to approach these questions from a historical perspective and a practitioner's standpoint.Which factors have in the course of time shaped the role of commercial banks and are present trends in the market eroding the foundation of traditional commercial bank functions to the extent that we are actually entering upon something that is new in a fundamental way. Of course, we will not get definitive answers.The conclusion arrived at in the paper is that banks will remain important intermediators of financing and payments, and that these functions will constitute the core of banking also in the foreseeable future. This however does not exclude structural changes in the banking sector as a whole and in the activities of individual banks.On the contrary, these are essential to the survival of banks. The paper analyses prospects for new media of exchange replacing deposit money.It is concluded that, as regards asset transfers in the capital market becoming a dominant medium of exchange (in the spirit of the New Monetary Economics), there are serious impediments. Payment flows have increased sharply at the same time as the whole banking sector has been making the adjustment to a more competitive situation.This has accentuated the role of the central bank as a payments service provider to the banks and particularly as an overseer of payment systems.The central bank's role as payment systems overseer is likely to receive even greater emphasis in the future.The central bank's oversight mandate requires further specification as regards the payment systems to be overseen and how oversight relates to banking supervision. Our analysis demonstrates also that current trends in the market are not weakening but rather are strengthening the traditional interrelationship between banks and the central bank in the field of payments.The roles of the banks and the central bank still need fine tuning.It is concluded that payment systems can best serve the rest of the economy if the prime responsibility to develop the systems is left to the private sector, while the central bank has a recognized position as a public policy entity that will do what is necessary to achieve a sufficient level of safety and efficiency. Keywords: payments, oversight, medium of exchange, bank, central bank
  • Koskenkylä, Heikki (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 20/1994
    Selvityksessä tarkastellaan pohjoismaiden pankkien tulos-, tase- ja vakavaraisuuskehitystä vuoden 1994 välitilinpäätösten pohjalta. Selvitys kattaa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan pankit.Lisäksi arvioidaan pankkisektorin tilaa yleensä, rakennemuutoksia ja pankkikriisin nykyvaihetta.Lopuksi arvioidaan pankkitukea ja sen takaisinsaantimahdollisuuksia sekä pankkikriisin voittajia ja häviäjiä. Vuoden 1994 alkupuoliskolla pankkien tulos heikkeni selvästi vain Tanskassa, jossa se oli jopa tappiollinen.Tämän aiheutti pitkän koron nousua seurannut obligaatiosalkun arvojen alentuminen. Islannin, Norjan ja Ruotsin pankit olivat voitollisia.Ruotsissa pankkien tuloksen parantuminen oli voimakkainta.Tanskan lisäksi myös Suomen pankit olivat tappiollisia.Tappio kasvoi hieman Suomessa. Norjassa ja Ruotsissa pankkikriisi on jo melkein voitettu.Suomessa kriisi jatkuu edelleen. Arviot pankkituen lopullisista kustannuksista valtiolle ovat muuttuneet oleellisesti vuoden 1994 kuluessa.Norjassa valtio saa lähes kaiken tuen takaisin ja voi jopa tehdä voittoa pankkitukisijoituksilla.Ruotsissa lopullinen menetys olisi noin kolme ja Suomessa noin kahdeksan prosenttia vuoden 1993 bruttokansantuotteesta. Tuen takaisinsaanti riippuu olennaisesti taloudellisen tilanteen ja korkotason kehityksestä.Suotuisa kasvu ja maltillinen korkokehitys (pitkien korkojen lasku) voisivat edesauttaa pankkituen takaisinsaantia arvioitua enemmän.Myös omaisuudenhoitoyhtiöiden (Ruotsissa ja Suomessa) menestyksellinen toiminta voi tuoda valtion pankkitukea huomattavasti takaisin.
  • Suomen Pankki; Rahoitusmarkkinaosasto (2000)
    Rahoitusmarkkinaraportti Kevät
    1 Rahoituskäyttäytyminen 3 2 Pankit ja muut rahoituksen välittäjät 5 2.1 Suurimpien kansainvälisten pankkien kehitys 1999 5 2.2 Suomalaisten pankkien tulokset 1999 6 2.3 Vakuutusyhtiöiden kehitys vuonna 1999 8 3 Arvopaperimarkkinat 10 3.1 Osakekurssien heilahtelut ovat nousseet poikkeuksellisen suuriksi 10 3.2 Kiinnitysluotto-obligaatiomarkkinat 11 3.3 Eurooppalaisten arvopaperimarkkinoiden infrastruktuurin rakennekehitys 13 3.4 Arvopaperien ja johdannaisinstrumenttien selvitysjärjestelmät 15 4 Maksujärjestelmät 17 4.1 Maksuliike euroalueella 17 4.2 Muu kotimainen maksuliike 19 5 Tapahtumia 21 5.1 Tapahtumaluettelo 21 5.2 Eurooppalaisten pankkien yritysjärjestelyjä 24
  • Suomen Pankki; Rahoitusmarkkinaosasto (1999)
    Rahoitusmarkkinaraportti 2/1999
    1 Rahoituskäyttäytyminen 3 1.1 Euro muuttanut rahoituskäyttäytymistä 3 2 Pankit ja muut rahoituksen välittäjät 5 2.1 Kansainvälisten pankkien puolivuositulokset 1999 5 2.2 Suomalaisten pankkien osavuosikatsaukset 30.6.1999 7 2.3 Sampo - Leonia konserni 8 3 Arvopaperimarkkinat 10 3.1 Euron vaikutuksista kansainvälisille jvk-markkinoille 10 3.2 Osake-emissiot ja osakemyynnit Suomessa 12 3.3 Osakekaupankäynnin infrastruktuurin kehityksestä Euroopassa 13 3.4 Arvopaperien ja johdannaisinstrumenttien selvitysjärjestelmät 14 4 Maksujärjestelmät 16 4.1 Maksuliike euroalueella 16 4.2 Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä 18 4.3 Muu kotimainen maksuliike 19 4.4 Vuosi 2000 valmistautuminen 20 5 Tapahtumaluettelo 22
  • Leinonen, Harry (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 17/2000
    Payment systems are undergoing rapid changes stimulated largely by technological progress.Distributed network technology, real-time processing and customers' willingness to use electronic banking interfaces will further reshape payment systems during the coming years.Internet and e-commerce will have a major impact on payment systems. This paper presents the current developmental trends.It analyses the need to develop payment standards and the content of payment instructions in order to fully automate the payment process.Since interbank settlements comprise an essential part of payments, they should be made an integral part of the payment process within the Internet environment.With cross-border payments increasing in importance, any new developments should take an international perspective. Payment system development requires cooperation between the banks and other participants involved.In order to build the necessary consensus, banking industry organizations as well as central banks and other regulators will need to work together to re-engineer the present payment systems, making full use of the possibilities created by modem technology. Key words: payment systems, settlement systems, RTGS, payment system integration
  • Andersén, Atso; Hyytinen, Ari; Snellman, Jussi (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 15/2000
    In this paper we discuss recent developments in the Finnish banking sector.Our specific aim is to examine whether and to what extent recent developments in Finland are broadly in line with the trends common to banking sectors in Europe and also worldwide. We focus on developments in banks' profit and loss accounts, balance sheets and the market structure of the banking sector.In addition, technological developments are surveyed.As regards consolidation, the Finnish banking sector is a trendsetter.The emphasis in structural development has moved to cross-border banking and bankassurance.On the other hand, it turns out that it is quite hard to track some of the trends that are believed to characterize European banking sectors using Finnish data.For instance, disintermediation has thus far been moderate in Finland, as the role of banks as providers of financing to households and companies is still significant and generally shows no signs of diminishing.Tougher competition in lending does not seem to have reduced Finnish banks' profitability, which was at a record high in 1999 and in the first half of 2000. The Finnish banks have fully recovered from the banking crisis of the early 1990s.Improved profitability is largely due to enhanced efficiency as well as recent favourable economic performance.The banking sector has experienced a rapid process of consolidation during the 1990s and currently banks are in the middle of a period of intensive launching of new technology-based products.It can be argued that as a result of developments in the 1990s, the Finnish banking sector is among the most profitable and efficient in Europe. Key words: Banks, financial system, stability
  • Pylkkönen, Pertti (2002)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 13/2002
    Riskirahastot, hedge funds, ovat viimeisen vuosikymmenen aikana keränneet runsaasti uutta sijoituspääomaa.Niiden toiminta on viime vuosina laajentunut Yhdysvalloista ja offshoremarkkinoilta myös Eurooppaan, ja tämä on tukenut riskirahastotoimialan jatkuvaa kasvua.Riskirahastot ovat saaneet runsaasti uusia sijoittajia. Useat institutionaaliset sijoittajat, kuten esimerkiksi eläkerahastot, ovat ryhtyneet sijoittamaan varojaan niihin.Myös yhä useammat yksityishenkilöt ovat hajauttaneet sijoituksiaan riskirahastoihin. Nopean kasvun ja usein myös hyvien tuottojen ansiosta riskirahastot ovat viime vuosina saaneet runsaasti kiinnostusta osakseen.Eniten huomiota on kuitenkin kiinnitetty muutamiin kriisitilanteisiin. Riskirahastoja on syytetty valuuttakurssispekulaatioista ja monista muista rahoitusmarkkinoiden häiriöistä.Runsaimmin huomiota on saanut Long-Term Capital Management-rahasto, joka vuonna 1998 ajautui lähelle konkurssia ja olisikin ilmeisesti joutunut konkurssiin ilman Yhdysvaltain keskuspankin käynnistämää pelastusoperaatiota.Tämä tapaus herätti laajaa keskustelua siitä, minkälaisiin pelastusoperaatioihin keskuspankin on syytä ryhtyä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi.Lisäksi LTCM-rahaston tapaus sai aikaan vaatimuksia riskirahastojen toiminnan valvonnan lisäämiseksi. Asiasanat: riskirahastot, sijoitusrahastot, institutionaaliset sijoittajat
  • Hyytinen, Ari (1999)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 19/1999
    This paper investigates the evolution of the (conditional) volatility of returns on three Scandinavian markets (Finland, Norway and Sweden) over the turbulent period of the past decade, namely the overlapping periods of financial liberalisation, drastically changing macroeconomic conditions and banking crisis. We find that even over this relatively turbulent period volatility is in most cases successfully captured by past volatility and shocks to past volatility, ie by a (symmetric) GARCH process.In each country banking crisis has induced regime shifts in (unconditional) volatility.We also find evidence for cross-country volatility spillovers during the banking crisis episodes.The estimated volatility patterns suggest that even though the volatility of returns was of very high magnitude during the years of banking crisis, developments within the banking industry were not reflected in market uncertainty until all the damage had been done and the severe problems afflicting banks began to be realised in full. Key words: GARCH, conditional volatility, banking crisis, volatility spillovers
  • Palva, Marianne; Marviala, Jyri (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 31/1995
    Viime vuosina maksuliikkeen määrän voimakkaasti kasvaessa on kansainvälisesti esitetty maksujärjestelmien turvallisuudelle ja tehokkuudelle yhä tiukempia vaatimuksia. Rahoitusmarkkinoiden vakaan toiminnan kannalta riskittömimpänä vaihtoehtona on nähty pankkien välittämien suurten maksujen suorittaminen reaaliaikaisesti ja peruuttamattomasti yksi kerrallaan keskuspankkirahassa.Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä on nämä ehdot täyttävä, pankkien keskuspankissa pitämiin tileihin perustuva ns.RTGS- järjestelmä. Keskustelualoitteessa kuvataan Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän syntyhistoriaa, rakennetta ja toimintaa. Myös järjestelmän osapuoleksi pääsemiselle asetettuja ehtoja, samoin kuin Suomen Pankin noudattamia periaatteita hinnoittelussa ja päivänsisäisen likviditeetin tarjonnassa käydään läpi. Lopuksi luodaan katse lähitulevaisuuteen, jossa keskeisenä haasteena ovat Euroopan yhdentymisen asettamat vaatimukset. Suomessa on käynnistetty pankkien ja keskuspankin välinen yhteistyö, jossa selvitetään, miten sekkitilijärjestelmää muiden kotimaisten maksujärjestelmien solmukohtana voitaisiin tulevaisuudessa parhaiten hyödyntää muun muassa tehokkaan riskienhallinnan toteuttamiseksi.Lisäksi EMU:n kolmannen vaiheen eli rahaliiton käytännön edellytyksenä on yhteisen valuutta-alueen kattavan RTGS-järjestelmän luominen, mikä tarkoittaa Suomen osalta sekkitilijärjestelmän kytkemistä tulevaan Euroopan keskuspankkien yhteiseen Target-järjestelmään (Targetin toiminnan pääperiaatteet esitellään luvussa 10). Nykyisin interbank-maksuihin käytettävästä Suomen Pankin sekkitilijärjestelmästä on myös luotava tehokas yhteys kotimaiseen pankkien asiakasmaksuja välittävään järjestelmään.
  • Kuussaari, Harri (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 3/1996
    The volume of large-value funds transfers in the money, foreign exchange and securities markets has increased manifold during the last decade.This development has increased interbank debt positions and extensions of intraday credit resulting from payment transactions in the payment-intermediation sector. Systemic risk in these arrangements refers to the risk that one clearing system participant's failure to settle will cause one or more other participants to default.The danger of systemic failure exists in a clearing system in which payment messages are exchanged during the day but funds are transferred only at the end of the day.In this study, simulation with empirical data is used to measure the probability, extent and resulting effects of a systemic crisis in the Finnish payment system. The major finding of the study is that one participant's failure to settle in the Finnish payment system can cause serious problems for other participants but the danger of systemic failure is relatively small.On average the banks' largest counterparty risks are low and amount to less than 10 per cent of their own funds.However, on some days counterparty risk can amount to over 50 per cent of banks' own funds and thus constitute a systemic risk.Large counterparty risks however do not form long interbank chains that could lead to a domino effect.Even should a payment system participant suddenly be unable to settle, the other participants would probably manage to avoid serious problems. Although the simulation results indicate that presently the probability of systemic crisis in Finland is quite small, it is still important that payment system risk control be further developed.The environment in which the payment system operates is developing very rapidly, and risks are growing as volumes increase.As the system opens up to foreign credit institutions, Finnish payment system participants also find themselves dealing with more and more counterparties about whom they have no prior knowledge.System entry and risk control can no longer be based solely on trust; clear game rules are needed.As part of its task of overseeing payment systems, the central bank will need to closely monitor system developments, promote risk awareness in the markets and payment systems, and prevent the creation of systems in which it is possible for settlement failures to spread.This work should be done in cooperation with international organizations and the EU. Keyword: systemic risk, clearing, settlement, Finland
  • Huurinainen, Kirsi (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 41/1992
    Tässä selvityksessä pyritään analysoimaan kyseisten institutionaalisten sijoittajien roolia Suomen markkinoilla tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Selvitykseen on valittu vertailtaviksi maiksi Suomen lisäksi vakuutusyhtiöiden osalta: USA, Englanti, Saksa, Ranska ja Japani ja sijoitusrahastoista kolme merkittävintä sijoitusrahastotoimintaa harjoittavaa eurooppalaista maata: Englanti, Ranska ja Saksa.
  • Rantalainen, Kristina (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 14/1996
    Tässä selvityksessä kuvataan Italian valtion velanottoa, valtion velkakirjamarkkinan toimintaa ja valvontaa sekä erityisesti markkinatakaajajärjestelmää.Italian valtion velkakirjamarkkinalle on tyypillistä kaksiportainen markkinatakaajajärjestelmä ja elektroninen kaupankäyntijärjestelmä.Markkinaosapuolien aloitteesta luotu markkinatakaajajärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 1988 samanaikaisesti elektronisen kaupankäyntijärjestelmän kanssa. Vuoden 1994 aikana järjestelmää kehitettiin voimakkaasti. Aktiivisimmat markkinatakaajat erotettiin omaksi päämarkkinatakaajien ryhmäksi ja EU:n direktiivien mukaisesti sallittiin ulkomaisten välittäjien osallistuminen elektroniseen kaupankäyntijärjestelmään.Markkinatakaajilta ja päämarkkinatakaajilta edellytetään edelleen Italiaan etabloitumista. Avainsanat: joukkovelkakirjat, rahoitusmarkkinat, markkinatakausjärjestelmä
  • Koskinen, Jenni (2001)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 12/2001
    Suomessa poistettiin pankkikilpailun esteitä 1980-luvun loppupuolella korkosäännöstelyä purkamalla, mikä aiheutti kilpailupaineita pankeille.Aiemmin vallinnut, nykyistä korkeampi yleinen korkotaso mahdollisti luottojen ja talletusten korkoeroihin sekä maksujenvälityksen reaaliaikaisuuden puutteeseen perustuvat maksuliiketuotot.Pankeissa on hinnoiteltu maksuliikepalveluita näkyvästi vasta 1990-luvun alkupuolelta lähtien.Tässä työssä on selvitetty pankkien kevään 2001 hinnastojen mukaisia, yksityisasiakkailta maksuliikepalveluista perittäviä palvelumaksuja.Kokonaishinnoittelun selvittämiseksi on luotu tapausesimerkkejä, joiden avulla havainnollistetaan maksuliikepalveluista myönnettyjä alennuksia.Suomessa yksityisasiakkaille maksuliikepalveluja tarjoavista pankeista ovat mukana Aktia Säästöpankki Oyj, Handelsbanken (SHB), Sampo Pankki Oyj, Mandatum Pankki Oyj, Merita Pankki Oyj, Okopankki Oyj ja Ålandsbanken Abp (ÅAB).Selvityksessä on myös arvioitu ns. piilohinnoittelun laajuutta.Piilohinnoittelusta pankeille syntyy tuottoja ja asiakkaille kustannuksia, joita asiakkaiden on vaikeaa havaita.Piilohinnoittelua ovat sellaiset tuotot, jotka asiakas menettää maksuliikkeen arvopäiväkäytäntöjen ja viipeen takia. Piilohinnoittelua tapahtuu myös niin kutsutun ristisubvention kautta eli pankki kattaa osan maksuliikepalvelujen kustannuksista maksamalla alhaista korkoa käyttelytileille.Toisaalta korkomarginaalin avulla tapahtuva piilohinnoittelu voi olla verotuksellisista syistä edullista myös asiakkaan kannalta. Erilaisten maksuliikepalvelumuotojen kirjo on nykyään laaja. Samantyyppisten palvelujen hinnoittelu eroaa pankkien kesken, mutta on melko yhtenevää suurimpien pankkien välillä.Eri palvelumuotojen hinnoitteluhierarkia eri pankeissa sen sijaan on yhtenevä: elektroniset palvelut ovat edullisempia kuin manuaaliset, kassalla tapahtuvat maksuliikepalvelut.Hintaerojen tehtävänä on ohjata asiakkaita vähentämään tiettyjen palvelujen käyttöä ja opettaa käyttämään vaihtoehtoisia palveluja.Asiasanat: maksuliikepalvelut, palvelumaksut, piilohinnoittelu, ristisubventio