Browsing by Author "Suomen Pankin Kansantalouden osasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 40
  • Pohjola, Immo (1973)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1975
    Rahamäärän mielekkyys reaalitalouden kehityksen osoittimena riippuu siitä, onko rahamäärä viranomaisten kontrolloitavissa ja onko rahamäärällä itsenäistä ennustearvoa muun taloudellisen kehityksen suhteen. Toisin sanoen olisi kyettävä osoittamaan, kuinka viranomaiset määräävät rahan tarjontaa ja mitä kanavia pitkin rahamäärä vaikuttaa taloudenpitäjien päätöksentekoon.
  • Hämäläinen, Timo (1981)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1981
    Kaupan ja pääomanliikkeiden vapautuminen ovat johtaneet kansantalouksien kasvavaan keskinäiseen riippuvuuteen. Tämä heijastuu myös harjoitettavassa talouspolitiikassa. Jos jossakin maassa pyritään rahapolitiikan kiristämisen avulla kotimaisten inflaatiopaineiden hillintään, lisääntyy pääomantuonti ja rahapolitiikan vaikutus "vuotaa" ulkomaille. Pääomanliikkeiden kautta tapahtuva vuoto vaikeuttaa itsenäisen rahapolitiikan harjoittamista. Tämän raportin tarkoituksena on lähinnä periaatteellisella tasolla selvittää, missä määrin pääomanliikkeet vaikuttavat rahapolitiikan tehokkuuteen. Aluksi tarkastellaan aiheeseen liittyvää makroteoreettista kirjallisuutta ja ongelmaa valaistaan yksinkertaisten graafisten tarkastelujen avulla. Edelleen raportissa selvitetään termiinimarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia pääomanliikkeisiin sekä rahapolitiikan ja termiinimarkkirioiden kytkentää. Lisäksi raportissa pyritään rahapolitiikan ns. vuodon kvantifioimiseen Suomen taloudessa referoimalla tehtyjä empiirisiä tutkimuksia ekä esittämällä eräitä omia tutkimustuloksia. Raportti on jatkoa tekijän aikaisemmille pääomanliikkeitä ja rahapolitiikkaa käsitteleville selvityksille.
  • Korhonen, Tapio (1975)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 16/1975
    Oheinen selvitys on lyhennetty versio siitä paperista, joka alkuaan kirjoitettiin rahatalouden toimistossa suoritetun rahoitustilinpitoaineiston kokoamisen yhteydessä vuosina 1973-74. Vaikka esitystapa siinä onkin rahoitustilinpidon kokoamista kuvaava, paperilla lienee yleisempääkin merkitystä nimenomaan Suomessa julkaistavien rahoitustilastojen esittelijänä. Samalla siinä tarkastellaan Suomen rahoitusmarkkinoiden instituutioita ja niiden välisiä yhteyksiä. Suuren osan siitä muodostavat ne arviot ja johtopäätökset, joihin tultiin yritettäessä sovittaa hajanaiset, eri tarkoituksia varten laaditut rahoitustilastot yhtenäisiä periaatteita noudattavaksi rhoitustilinpidoksi. Selvitys käsittelee paitsi eri tilastojen kattavuutta, vertailukelpoisuutta ja yhteensopivuutta, myös aikasarjojen jatkuvuutta. On selvää, että tämän kokoinen selvitys voi keskittyä vain pääkohtiin. Kansantalouden osastolla käytettävän rahoitustilinpidon varsinaiset laskentaohjeet sisältyvät eri paperiin.
  • Saarenheimo, Tuomas (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/1991
    Tutkimuksessa tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden yleisen tasapainon ja taloudenpitäjäsektorien portfoliovalinnan mallittamista konsistentissa rahoitusvaateittain disaggregoidussa rahoitusvirtakehikossa. Tarkastelun pohjana on William Brainardin ja James Tobinin töistä 60- ja 70-luvuilla alkunsa saanut rahoitusvirtalähestymistapa. He arvostelivat makromalleissa perinteisesti sovellettua käytäntöä, jossa talouden rahoitusmarkkinat aggregoitiin yhdeksi rahoitusmarkkinoiden tasapainoyhtälöksi, LM-käyräksi. Brainard ja Tobin tarjosivat vaihtoehdoksi laajaa rakenteellista yleisen tasapainon kehikkoa, jossa korot ja hinnat joustavat tasapainottaen kaikkien rahoitusvaateiden markkinat. Tutkimuksessa esitellään rahoitusvirtalähestymistavan periaatteet ja analysoidaan sen kytkentöjä portfoliovalinnan mikroteoriaan ja erityisesti keskiarvo-varianssianalyysiin. Mm. aggregointiin ja sopeuttamiskustannusten mallittamiseen liittyviä kysymyksiä tutkitaan. Kehikon empiirisen soveltamisen ongelmia ja tilastollisten välineiden käyttöä rahoitusvirtamallien kaltaisissa singulaarisessa dynaamisessa systeemissä tarkastellaan laajasti. Klassisen ekonometrian välineiden lisäksi esitellään bayesilaisen tilastotieteen tarjoamia mahdollisuuksia rahoitusvirtamallintamisessa. Lähestymistavan tyypillisimpiä teoreettisia ja empiirisia sovelluksia esitellään ja arvioidaan. Empiirinen malli estimoidaan käyttäen sekä klassisen ekonometrian välineitä että bayesilaista lähestymistapaa. Tutkimuksen tavoite on selvittää rahoitusvirtamallien ja rahoitusmarkkinoiden yleisen tasapainon kehikon käyttömahdollisuudet toisaalta teoreettisena. ymmärrystä lisäävänä kehikkona ja toisaalta empiiristen ennustemallien pohjana. Keskeisenä tuloksena esitetään. että rahoitusvirtalähestymistavan tärkein kontribuutio on konsistentin ja helposti ymmärrettävän kehikon tuominen rahoitusmarkkinatutkimukseen. Siitä johdetut empiiriset mallit ovat yleensä niin raskaasti parametrisoituja. että klassisen ekonometrian menetelmät eivät yleensä tuota järkeviä ennustemalleja. Operationalisten mallien rakentamiseen suositellaan bayesi1aista lähestymistapaa.
  • Halttunen, Hannu; Hirvonen, Juhani; Lahtinen, Simo (1974)
    Keskustelualoitteita. Discussion papers 5/1975
    Tässä muistiossa esitetään näkökohtia suhdannemallin koekäytöstä lähimmän vuoden aikana Kansantalouden osaston ennustekäytännön yhteydessä. Koska suhdannemalli perustuu olennaisesti ATK:n hyväksikäyttöön, sivutaan tässä samalla ATK:n käytön tehostamista Kansantalouden osaston työssä. Muistion liiteosassa esitetään alustava esimerkki mallin ennustekäytöstä.
  • Pylkkönen, Pertti; Starck, Christian (1988)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 29/1988
    Tässä selvityksessä käsitellään suomalaista sosiaalivakuutusjärjestelmää ja sen kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Sosiaalivakuutusjärjestemän osuus bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä noin neljännes, ja runsaan neljänkymmenen vuoden kuluttua sen osuus on reilu kolmannes, joten aihepiiri on potentiaalisesti varsin tärkeä. Selvityksen deskriptiivisessä osassa tuodaan esille järjestelmän monivivahteisuus, ja kiinnitetään huomiota järjestelmän rahoitukseen ja rahastoitujen varojen aika ajoin negatiiviseen reaalituottoon. Kokonaistaloudellisia vaikutuksia arvioivassa osassa kiinnitetään huomiota nykyisen järjestelmän taloudellisten voimavarojen kohdentumista vinouttavaan ja rahapolitiikan tehoa sekä kotitalouksien säästämisastetta alentavaan vaikutukseen. Näitä kielteisiä vaikutuksia voitaisiin vähentää muuttamalla työeläkejärjestelmän takaisinlainaus markkinakorkoiseksi ja tukemalla säästämistä yleisellä talouspolitiikalla.
  • Haaparanta, Pertti; Vilmunen, Jouko (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 40/1989
    Raportissa tutkitaan, onko Suomen ulkomainen velkaantuminen ollut tasapainoista vuoden 1970 jälkeen vai ei. Tasapainottomalla velkaantumisella tarkoitetaan tässä sitä, ovatko Suomen suhteellisen ulkomaisen nettovelan vaihtelut olleet liiallisia suhteessa taloudelliseen kasvuun. Saatujen tulosten mukaan Suomen ulkomainen velkaantuminen on ollut 70-luvulla epätasapainoista mutta 80-luvulla tasapainoista. 80-luvulle saatujen tulosten mukaan Suomen ulkomaisen velan osuus bruttokansantuotteesta on pitkän ajan tasapainossa noin 14.5 prosenttia. Lisäksi Suomen tavaroiden ja palvelusten taseen tulisi estimointitulosten mukaan olla pitkällä aikavälillä positiivinen (0.03 % bkt:sta) korkomenojen kattamiseksi.
  • Luoma, Pekka; Pyyhtiä, Ilmo (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 5/1982
    Suomen Pankin ekonomistiosastojen edustajat tekivät tutustumismatkan Saksan liittotasavallan keskeisiin taloudellisiin laitoksiin 14. - 18.12.1981. Matkan tarkoituksena oli tutustua Saksan liittotasavallan taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti kokonaistaloudellisiin ennuste-, seuranta- ja analyysimenetelmiin sekä talouspolitiikan suunnitteluun. Lisäksi tarkoituksena oli saada kokonaiskuva talouspoliittisen päätöksenteon rakenteesta liittotasavallassa ja eri viranomaisten ja laitosten roolista siinä. Tärkeä tehtävä oli myös luoda suhteet eräisiin keskeisimpiin ennusteyksiköihin mm. KT-osaston kansainvälisen talouden ennusteiden laadinassa tarvittavan aineiston saannin helpottamiseksi.
  • Sehm, Monica (1980)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1980
    Tämä esitys muodostaa ensimmäisen osan Suomen Pankin kansantalouden osaston kausivaihteluprojektin raportista. Tässä osassa käsitellään kausivaihtelupuhdistuksen eri vaiheissa käytettyjä menetelmiä. Seuraavissa osissa esitetään eri sarjaryhmissä saatujen empiiristen kokeilujen tulokset.
  • Kukkonen, Mikko (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 23/1991
    Kilpailukyky jaetaan hintakilpailukykyyn ja reaaliseen kilpailukykyyn. Porterin arvoketjulla myös reaalinen kilpailukyky voidaan jakaa kattavasti eri komponentteihin, joista monet ovat julkisessa keskustelussa jääneet vähemmälle huomiolle. Paljon puhuttu alhaisiin tuotannontekijäkustannuksiin perustuva kilpailuetu ei ole yhtä kestävällä pohjalla kuin erikoisosaamiseen, asiakassuhteiden hallintaan tai jatkuvaan kehitykseen perustuva kilpailuetu. Teknologia vaikuttaa keskeisesti teollisuusyrityksen menestykseen. Käytännössä uusilla tekniikoilla pyritään parantamaan tuotantoprosessin tuottavuutta, tuotteiden laatua tai tuotannon joustavuutta. Yritys voi kehittää teknologiaansa innovaatioilla tai diffuusiolla. Innovaatiot perustuvat yleensä tutkimus ja kehitysyksikön tuloksiin tai tekemällä oppimiseen. Innovaation onnistumiselle ovat tärkeitä erilaiset kannustemekanismit kuten patentit ja nykyisin yhä merkittävämmät ensimmäisenä olemisen edut. Kaikkea yritys ei kuitenkaan innovoi itse. Tällöin se kehittää teknologiaansa diffuusiolla. Erot teknologian hyödyntämisessä eri maiden välillä perustuvat useisiin tekijöihin. Kotimainen kilpailu on yksi merkittävä kilpailukyvyn vaikuttava tekijä. Toimittajien ja alihankkijoiden hyvä kilpailukyky on myös tärkeää teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi samantyyppisillä aloilla toimivien yritysten on havaittu vahvistavan toisiaan. Osaavat työntekijät muodostavat kuitenkin yrityksen osaamisen ytimen eikä julkisen vallan harjoittama teollisuuspolitiikkakaan ole merkityksetöntä. Empiirisissä tutkimuksissa tuottavuuden on havaittu olevan yksi elintason pääselittäjä. Teknologinen osaaminen näyttää selittävän yleisemminkin eroja mm. eri maanosien NIC-maiden kasvun välillä. Myös Kaldorin paradoksi näyttää ratkeavan innovaatioiden ja diffuusion avulla. Hintakilpailukyvyllä ei ole havaittu olevan merkitystä kansantalouksien pitkän ja keskipitkän aikavälin kilpailukyvylle
  • Pyyhtiä, Ilmo (1979)
    Suomen pankin osastot. Keskustelualoitteita 10/1979
    Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Suomen Pankin teollisuuden investointisuunnitelmia ja toteutuneita investointeja koskevan tiedustelun käyttökelpoisuutta teollisuuden investointien ennakoinnissa. Investointitiedustelun tuloksia käytetään säännöllisesti Suomen Pankin kansantalouden osaston ja muiden maan suhdannetutkimuslaitosten ennustetyössä. Tiedustelua on suoritettu säännöllisesti kahdesti vuodessa nykyisessä laajuudessaan vuodesta 1963 lähtien, joten nyt alkaa olla saatavissa riittävän pitkät aikasarjat teollisuuden investointisuunnitelmista niiden toteutumisen tutkimiseen.
  • Arimo, Antero; Hirvonen, Juhani (1974)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 7/1975
    This monograph consists of four parts . First, the model will be described briefly. In the second part, the data used and the estimation of the model will be examined, the ADP system will also be described in this context. The third part deals with the use of the model in short-term simulation and forecasting. Finally a tentative experiment with the use of the model in medium-term (1974 - 1980) forecasting and fiscal policy simulation will be reported .
  • Kretzmer, Peter (1980)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1980
    This paper reports some preliminary findings of an analysis of the price behaviour of Finland's raw material imports. The main purpose is to study the lags with which world market prices are transmitted into Finnish foreign trade prices as well as the impact of exchange rate fluctuations. In addition, the significance of reweighting world market prices to correspond to the structure of Finnish trade is examined.
  • Peisa, Paavo (1994)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 9/1994
    Selvityksessä tarkastellaan toimiala-aineistoa käyttäen työn tuottavuuden riippuvuutta pääomasta ja tuotannon mittakaavasta. Kasvulaskelmien yksinkertainen tuotantofunktio selittää hyvin toimialojen keskimääräisen tuottavuuden kasvun koko tarkastelujakson 1960–91 aikana, mutta huonosti sekä tarkasteltujen osajaksojen 1960–73 ja 1973–91 että eri toimialojen poikkeamat keskimääräisestä kasvusta. Pääoman estimoitu rajatuottavuus oli varsinkin jälkimmäisen osajakson aikana selvästi kasvulaskelmissa oletettua alhaisempi.
  • Tyrväinen, Timo (1981)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 1/1981
    Työtaisteluja on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Olemassaolevissa tutkimuksissa on esitystapa usein deskriptiivinen ja tarkastelukulma yleensä lähinnä sosiologinen tai historiallinen. Lakkojen yhteyttä kansantalouden suhdanteiden ja tulonjaon kehittymiseen on - erityisesti kvantitatiivisin menetelmin - tarkasteltu harvoin. Tämä lienee osaltaan perua varsin laajalle iskostuneesta näkemyksestä, jonka mukaan työtaistelut ovat jonkinlaisia "ulko-taloudellisia" ilmiöitä, jotka heijastelevat joko poliittisia, järjestöllisiä tai erilaisia satunnaisia vaikuttimia. Tältä pohjalta ei esimerkiksi ekonometristen selitysmallien rakentaminen työtaisteluille ole ehkä tuntunut rohkaisevalta.
  • Korkman, Sixten (1979)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 3/1979
    I JOHDANTO II VIENTI III TUONTI II I.1 Koko tuonti III.2. Kulutustavaroiden tuonti 111.3. Investointitavaroiden tuonti III.4. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti III.5. Yhteenveto tuontiyhtälöistä IV JOITAKIN ESIMERKKILASKELMIA ULKOMAANKAUPAN JA KOKONAISTUOTANNON SUHTEESTA IV.1. Kotimaisen kysynnän lisäyksen tuonti- ja tuotantovaikutuksista IV.2. Talouspolitiikan "ulkoisesta pelivarasta " ja "täystyöllisyysalijäämästä" IV.3. Hintamuutoksen substituutiovaikutuksista V JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
  • Mikkola, Anne (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 30/1989
    Tässä paperissa pyritään selvittämään tärkeimpien ulkomaisten lyhyiden korkojen vaikutus kolmen kuukauden heliborkorkoon sekä Suomen Pankin markkinainterventioiden vaikutus korkoeroon. Aineistona käytetään lähinnä viikkohavaintoja aikavälillä 1987/7 - 1989/2. Käytettäessä viikkoaineistoa vain pieni osa ulkomaisten korkojen muutoksista näkyy heliborkoron muutoksena. Ulkomaisten korkojen muutokset selittävät heliborkoron vaihteluista vain muutaman prosentin yhden ja kahden viikon aikahorisontilla. Viiden viikon aikahorisontilla ulkoomaiset korot selittävät noin viidesosan heliborkoron vaihtelusta. Koroista jenin ja Ruotsin kruunun korkomuutokset selittävät eniten heliborin vaihteluista. Suomen Pankin interventiot selittävät heliborkoron vaihteluista viiden viikon aikahorisontilla saman verran kuin ulkomaiset korot yhteensä. Valuuttainterventiot ovat estimointitulosten mukaan merkittävämpiä kuin sijoitustodistusinterventiot.
  • Tähtinen, Timo (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 33/92
    Tässä selvityksessä tarkastellaan pääomatulojen verojärjestelmän muuttumisen vaikutusta investointien tuottovaatimuksiin ja yritysten rahoituskustannuksiin. Tarkasteltavat verojärjestelmät ovat vuoden 1989 vanha järjestelmä ja Arvelan työryhmän suunnittelema siirtymäajanjaksojen jälkeinen uusi järjestelmä. Selvitys perustuu alkuperäiseen Kingin ja Fullertonin (1984) malliin ja osittain yksinkertaistettuihin olettamuksiin, minkä takia selvityksen tulokset pitää tulkita suuntaa-antaviksi. Selvitys rajoittuu kotimarkkinoilla toimiviin osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin, joiden toimiala on teollisuus. Näkökulma on yrityksen omistajan, jonka tavoitteena on yrityksen arvon maksimointi. Muuttumassa oleva pääomatulojen verotus muuttaa voimakkaasti yrityksen eri rahoitusmuotojen kustannuksia ja investointien tuottovaatimuksia. Osakeantirahoituksen kustannus laskee uudistuksessa merkittävästi, mutta sekä velka- että tulorahoituksen kustannus nousee. Investointien tuottovaatimuksille käy vastaavasti eli osakeantirahoitettujen investointien tuottovaatimukset laskevat ja sekä velka- että tulorahoitettujen investointien tuottovaatimukset nousevat. Keskimääräisesti yrityksen rahoitus kustannukset ja investointien tuottovaatimukset nousevat. Selvityksen mukaan velkarahoituksen kustannuksen nousu aiheuttaa ongelmia talouskasvun käynnistymiselle. Sekä liikevaihtoverotus että ehdotettu kiinteistöverotus nostavat merkittävästi rakennusinvestointien tuottovaatimuksia. Toisaalta purkautuvia varauksia kannattaa käyttää nimenomaan rakennusinvestointeihin, mikäli se on yrityksen toiminnan kannalta mahdollista.
  • Kostiainen, Seppo; Pohjola, Immo (1976)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 9/1976
    Valtiontalouden kokonaistaloudellisia vaikutuksia on Suomessa tarkasteltu varsin vähän ja tällöinkin on rajoituttu huoltotase-eriin ja niiden kerrannaisvaikutusten selvittelyyn. Valtiontalouden rahoitusmarkkinaoperaatiot ovat etenkin 1970- luvulla olleet huomattavia, minkä vuoksi kuva valtiontalouden kokonaisvaikutuksista jää vaillinaiseksi ilman rahoitusliiketoimien mukaan ottoa. Valtiohan on huomattava lainanantaja ja -ottaja ja lisäksi sillä täytyy olla nopeasti käyttöön saatavia rahoitusvarantoja, jotta sen tulojen ja menojen eriaikaisesta ajoittumisesta syntyvä kausiluontoinen rahoitustarve saadaan tyydytettyä.
  • Pesola, Jarmo (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1982
    Käsillä oleva tutkimus on raportti yrityssektorin varastoinvestointitutkimusprojektista Suomen Pankin kansantalouden osastolla 15.1. - 31.8.1982. Projektin tavoitteeksi asetettiin neljännesvuosiaineistoon perustuvan varastoinvestointien ennustemallin muodostaminen. Erityistä huomiota oli lisäksi määrä kiinnittää rahoitustekijöiden varastokäyttäytymisvaikutukseen. Mallia on tarkoitus käyttää apuvälineenä kansantalouden osaston suhdanne-ennusteissa.