Browsing by Author "Tekoniemi, Merja"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 44
  • Tekoniemi, Merja (2007)
    Bofit. Focus/Opinion. Expert view 1/2007
  • Tekoniemi, Merja (2007)
    Bofit. Focus/Opinion. Expert view 3/2007
  • Popova, Tatiana; Tekoniemi, Merja (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1996
    he ungoing economic reform in Russia has in many respects proceeded without taking into consideration the social questions, which, however, are an essential part of the transformation from socialist planning to a market economy.In order to not to exceed the limit, which the most suffering part of the population can bear, it is vital to migitate the negative social consequences of the reform within the budget constraint.In our view it is possible to find a compromise between social and economic problems through priorising the most acute social problems and the most vulnerable groups of people as well as optimising forms and methods of economic reform in order to minimize its social consequences. The study is organised as follows: the chapter one stresses the actuality of questions related to social sector.The chapter two concentrates on statistical problems in analyzing the situation in the Russian social sector.The main social problems - poverty, unemployment, the situation in medicine, culture, science and education as well as the military, political and criminal insecurity - are analyzed in chapter three.The development of the situation in mentioned social spheres has been analyzed mainly in the period of 1992 - 1996 with the emphasis on the years 1995-1996. The chapter four consists of two parts.The first one gives a picture of the regional differences of social problems, which in Russia are large.The other part of the chapter is devoted to classification of Russians into groups according to their incomes and naming the most acute social problems for these groups.As a conclusion a table of the objective and subjective reasons for the critical situation in Russian social sector is presented. Keywords: social sector, poverty, unemployment, medicine, culture, science, education, criminality, Russia
  • Solanko, Laura; Tekoniemi, Merja (2005)
    BOFIT Online 2005/5
    The paper gives a brief overview of the evolving fiscal federalist relations in post-Soviet Russia from the early 1990s up to recent changes in 2004.Since the initial period of disintegration and the parade of sovereignties in the mid-1990s, the tide has clearly turned in favour of central power.The authors describe and discuss the main administrative reforms in this area initiated during Putin s presidency.The paper also offers a characterisation of regional finances in terms of revenues, expenditures and transfers in recent years.The tendency towards recentralising economic and political decision-making is clearly observed. Key words: Russia, fiscal federalism, regional policy
  • Tekoniemi, Merja (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1994
  • Tekoniemi, Merja (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Ukrainan talouden tärkeimpiä tapahtumia vuonna 1996 olivat inflaation taltuttaminen ja sitä seurannut oman kansallisen rahan - grivnan - käyttöönotto sekä maan perustuslain hyväksyminen viimeisenä entisistä neuvostotasavalloista.Myös yksityistäminen nopeutui ja ulkomaankauppaa vapautettiin etenkin viennin osalta. Talouden suurimpia huolenaiheita olivat BKT:n laskun jatkuminen, harmaan talouden suuri osuus, palkkarästien kasvu ja verotulojen lasku.Budjettimenoista sosiaalimenojen osuus on noussut kestämättömän suureksi.Talousuudistuksen linjan säilymistä kansainvälisten rahoituslaitosten vaatimissa raameissa on jarruttanut maan sisäinen poliittinen valtataistelu.Vuoden 1996 lopulla länsimaiset hallitukset ja kansainväliset rahoituslaitokset päättivät kuitenkin tukea Ukrainan talousuudistusta seuraavien kolmen vuoden aikana.Tältä osin tilanne on olennaisesti parempi kuin vuoden 1996 alussa, jolloin IMF jäädytti vuoden 1995 kesällä solmitun valmiusluoton erän.
  • Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Ukrainan talouden kehitys oli vuonna 1997 olennaisesti heikompaa kuin vuonna 1996.BKT:n laskun ja inflaation hidastuminen olivat vuoden 1997 selkeimmät saavutukset, jotka jäivät useiden negatiivisten kehityssuuntien varjoon.Finanssipolitiikan ongelmat säilyivät suurina budjettivajeen noustua arvioitua korkeammaksi. Aasian finanssikriisin vaikutukset ovat erityisen laajakantoisia Ukrainalle, joka on pitkälti riippuvainen ulkomaisista lainoista ja sijoituksista.Lupauksia palkka,- eläke- ja sosiaalimaksurästien kuolettamisesta ei pystytty toteuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä.Vuoden 1996 syksyllä käyttöönotetun grivnan vaihteluväliä jouduttiin vuoden 1998 alussa muuttamaan heikentymispaineiden seurauksena kahdesti.Rakenneuudistukset eivät ole edenneet toivotulla tavalla parlamentin kommunistiedustajien vastustaessa noudatettua yksityistämispolitiikkaa.Maahan tehtyjen ulkomaisten investointien arvo kasvoi vuonna 1997 selvästi, mutta on tasoltaan vielä erittäin vaatimatonta.Ulkomaankaupan maarakenne muuttui ja vienti supistui pitkälti Venäjän Ukrainan tuonnille asettaman arvonlisäveron seurauksena.Vuoden 1998 talousnäkymät ovat heikon vuoden 1997 seurauksena pessimistiset.Edessä olevat kevään parlamenttivaalit ja vuoden 1999 presidentin vaalit saattavat lisäksi hidastaa talousuudistuksen etenemistä. Asiasanat: Ukraina, talouskehitys, talouspolitiikka
  • Tekoniemi, Merja (2006)
    BOFIT Online 2006/5
    Aluepolitiikan merkitys on Venäjällä viime vuosina kasvanut.Tästä ovat osoituksena mm. aluekehitysministeriön perustaminen ja aluekehitysstrategian laatiminen.Strategia - jonka virallisuuden aste on toistaiseksi epäselvä - perustuu ns. kasvukeskusajatteluun, jonka mukaisesti tiettyjen kasvukeskusten merkittävällä tukemisella kasvu saadaan säteilemään myös ympäristön alueisiin.Tavoitteena on koko maan nopea talouskasvu, väestön elintason nostaminen ja Venäjän kilpailuaseman vahvistaminen maailmassa.Venäjästä pyritään saamaan sisäisesti hyvin integroitunut kokonaisuus.Uusien aluekehityssuunnitelmien soveltumisesta Venäjälle ei olla yksimielisiä.Vaikka yleisesti ajatus nykyisen aluepolitiikan muuttamisesta saa kannatusta, sisältyy uusiin suunnitelmiin myös kysymysmerkkejä.Onko kasvukeskusten säteily riitttävää tukemaan myös ympäristön alueiden kasvua?Mikä on Venäjän valtion rooli ja alueiden itsenäisyyden aste?Selvityksessä tarkastellaan esimerkinomaisesti Luoteis-Venäjällä sijaitsevaa Murmanskin aluetta, jonka tulevaisuuden suunnitelmat perustuvat etenkin Barentsinmeren kaasuesiintymän hyödyntämiseen.Asiasanat: Venäjä, aluepolitiikka, pohjoisten alueiden politiikka, Murmansk
  • Ollus, Simon-Erik; Simola, Heli; Tekoniemi, Merja (2007)
    BOFIT Online 9/2007
    Venäjän aluepolitiikan perusta on 2000-luvulla muuttumassa ja uutta aluepolitiikkaa ollaan luomassa. Hallitus hyväksyi uuden aluestrategian pääpiirteissään jo vuonna 2005, mutta sen toteuttaminen on edennyt hitaasti. Aluepolitiikassa ollaan siirtymässä tuloerojen tasaamisesta kasvukeskusajatteluun, jossa valituille alueille keskitetään entistä enemmän resursseja ja niiden kasvun uskotaan kiihtyvän ja tukevan myös ympäröiviä alueita. Uuden aluepolitiikan muut pääperiaatteet ovat alueellisten aloitteiden tukeminen, aluepolitiikan erilaistaminen alueryhmittäin sekä synergia ja subsidiariteetti. Aluepoliittisen ohjelman mukaisesti alueet on jaettu neljään aluekokonaisuuteen: kasvukeskuksiin, tukialueisiin, taantuviin alueisiin ja erikoisalueisiin. 2000-luvulla keskushallinto on jatkuvasti tiukentanut otettaan alueista ja uusi aluepolitiikka korostaa jo ennestään vahvojen alueiden roolia. On epävarmaa, pystyykö se riittävästi tukemaan vähemmän kehittyneiden alueiden kehitystä. Kasvukeskusajattelu sopiikin paremmin Euroopan puoleiselle Venäjälle, jossa lähes kaikki kasvukeskukset sijaitsevat. Aasian puoleinen Venäjä taas voisi tarvita erilaista, hajaasutusalueita tukevaa aluepolitiikkaa. Alueiden kasvua voitaisiin parhaiten tukea lisäämällä alueiden itsenäisyyttä. Alueiden välille muodostuisi tervettä kilpailua ja yhteistyötä, mikä edistäisi maan sisäistä integraatiota aluestrategian mukaisesti.
  • Lainela, Seija; Ollus, Simon-Erik; Rautava, Jouko; Simola, Heli; Sutela, Pekka; Tekoniemi, Merja (2007)
    BOFIT Online 6/2007
    Tiivistelmä 3 Luonnonvarat kirous vai siunaus? 4 Simon-Erik Ollus Talouskasvu alueiden näkökulmasta 12 Merja Tekoniemi Finanssipolitiikan haasteet 20 Seija Lainela Hyötyykö Suomi Venäjästä? 27 Heli Simola Venäjä Aasian ja Euroopan välissä 34 Jouko Rautava Talouskasvun uudet ehdot 40 Pekka Sutela
  • Tekoniemi, Merja (2004)
    BOFIT Online 5/2004
    Neuvostoliiton aikana Venäjän Kaukoidän rooli Euroopan puoleisen Venäjän raakaainetoimittajana, Tyynenmeren laivaston tukikohtana ja puolustusteollisuuden keskittymänä takasi alueelle tärkeän aseman. Valtion tuet mahdollistivat Kaukoidän integroitumisen muuhun Venäjään pitkistä välimatkoista huolimatta.Neuvostoliiton hajottua aluetukien leikkaukset muuttivat tilanteen. Venäjän Kaukoitä eristyi muusta Venäjästä ja alkoi etenkin 1990-loppupuolella kehittää taloussuhteitaan läheisten ulkomaisten rajanaapureidensa kanssa.Taloussuhteiden kehittämiselle on hyvä perusta, sillä mm. Koillis-Kiinaa koskevat kehittämissuunnitelmat merkitsevät toteutuessaan huomattavaa kasvupotentiaalia myös Venäjän Kaukoidälle.Kaukoidän ja etenkin Koillis-Kiinan tarpeet kompensoivat toisiaan: Koillis-Kiinan alue on potentiaalinen markkina-alue, jossa asuu huomattava ihmismäärä, mutta alueelta puuttuu raaka-aineita.Kaukoitä sen sijaan on luonnonvaroiltaan erityisen rikas, mutta kärsii väestökadosta. Asiasanat: Venäjä, Kaukoitä, taloudellinen integraatio
  • Tekoniemi, Merja (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 11/1994
  • Tekoniemi, Merja (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 9/1994
  • Tekoniemi, Merja (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1994
  • Tekoniemi, Merja (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1994
  • Mahlamäki, Anna; Solanko, Laura; Tekoniemi, Merja; Ollus, Simon-Erik (2005)
    BOFIT Online 2005/8
    Venäjän kokonaistuotanto on kasvanut keskimäärin hieman yli 6 % vuodessa viimeiset viisi vuotta.Tuotannon nopea kasvu on johtunut vuoden 1998 kriisin yhteydessä romahtaneen ruplan tuomasta lisääntyneestä kilpailukyvystä sekä energian ja raaka-aineiden Venäjälle suotuisasta hintakehityksestä.Tämä sektorikatsaus käy kokonaistuotannon kehityksen lisäksi läpi viiden keskeisen tuotannonalan (teollisuus-, rakennus- ja maataloustuotanto, kuljetussektori ja vähittäiskauppa) kehityksen kuluvalla vuosikymmenellä.Lisäksi katsauksessa on käsitelty Suomen kannalta mielenkiintoista Venäjän metsäteollisuutta. Avainsanat: Venäjä, BKT, teollisuustuotanto, rakennustuotanto, maataloustuotanto, metsäteollisuus, kuljetussektori, vähittäiskauppa
  • Tekoniemi, Merja (2001)
    BOFIT Online 2001-16
    Venäjän maatalous on yksi maan talousuudistuksen heikoimmin edistyneitä osa-alueita.Vaikka maatalousreformia on hahmoteltu koko 1990-luvun ajan, ei lukuisten kehittämissuunnitelmien avulla ole onnistuttu toteuttamaan laajamittaisia ja syvälle pureutuvia uudistuksia.Maataloussektorin osuus kaikista pääomainvestoinneista Venäjällä on romahtanut, mikä on johtanut maatilojen ja niiden konekannan rapistumiseen.Neuvostoliiton aikaan verrattuna näkyvimmät muutokset ovat maataloustuotannon voimakas supistuminen, yksityispalstojen merkityksen lisääntyminen ja lihantuotannon väheneminen.Uusia yksityistiloja ei laajassa mittakaavassa ole perustettu mm. lainsäädännöllisten ongelmien ja valtion jäsentymättömän maatalouspolitiikan vuoksi.Tuen myöntäminen elinkelvottomille tiloille, lainojen lykkääminen ja anteeksianto ovat epäsuorasti kannustaneet pidättäytymään perustamasta yksityisiä tiloja.Holtittomasta tukipolitiikasta huolimatta tappiollisten tilojen lukumäärä kasvoi lähes koko 1990-luvun ajan. Tukipolitiikan uudistamisen lisäksi olisi nyt panostettava koko jakeluketjun kehittämiseen tuottajalta loppukäyttäjälle.Orastava vertikaalisen yhteistyön kehittyminen voisi laajetessaan tuoda maatalouteen tarvittavia investointeja ja luoda niihin jatkuvuutta. Asiasanat: Venäjä, maatalous
  • Tekoniemi, Merja (2003)
    BOFIT Online 2003/9
    Venäjän maataloustuotanto on kasvanut nopeasti vasta vuodesta 1999 alkaen.Tuotannon vertailutaso on kuitenkin vielä erittäin alhainen eikä kasvu ole perustunut tuotannon tehokkuuden parantumiseen, vaan pikemminkin suotuisiin säihin.Venäjän yllättävä asema nettoviljanviejänä satovuonna 2001/2002 johtui perinteisten viljantuottajien normaalia huomattavasti heikommasta sadosta, mikä tarjosi Venäjälle helpon tilaisuuden päästä markkinoille.Jatkossa paljon ratkaisee kilpailun kireys ja venäläisen viljan hinta-laatusuhde.Venäjän maatalouden suurin uhka on kuitenkin maatalousuudistuksen hitaus, joka jatkuessaan ei voi olla vaikuttamatta maataloustuotannon määrään pitkällä aikavälillä. Hitaat uudistukset eivät myöskään luo pohjaa kestävälle vientiin suuntautumiselle.Suurten yritysten investoiminen maatalouteen auttaa tiettyä osaa maataloudesta tehostamaan tuotantoaan, mutta valtaosa toimii edelleen kannattamattomasti ja valtiontuen varassa. Uusi maatalousmaalaki tulee toteutumaan eri lailla eri alueilla, mikä jarruttanee alan investointeja.Asiasanat: Venäjä, maatalous, viljan vienti
  • Tekoniemi, Merja (2007)
    Bofit. Focus/Opinion. Asiantuntijan näkemys 3/2007