Browsing by series

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 129
  • Ripatti, Kirsi (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Eurooppalaisen rahoituksen välityksen tehostamiseen ja monipuolistamiseen tähtäävä pääomamarkkinaunionihanke on yksi kuluneen syksyn Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoja. Hanke ei ole uusi, mutta se on osoittautunut vaikeaksi toteuttaa. Yhtä toimivaa ratkaisua ei ole olemassa, vaan EU-tason sääntelyä on tuettava lukuisin kansallista päätöksentekoa edellyttävin toimin. Oheinen artikkeli avaa pääomamarkkinoita koskevaa keskustelua, joka on käynnistynyt jo Rooman sopimuksesta 1957.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talouden suhdannetilanne on säilynyt vahvana kuluvan vuoden aikana. Kasvu on jatkunut vuoden toisella neljänneksellä. Työllisyys on kehittynyt toistaiseksi hyvin, mutta ammattitaitoisen työvoiman saanti on nousemassa kasvun esteeksi.
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talouskasvu hidastui 2,3 prosenttiin vuonna 2018. Kansainvälisen talouden epävarmuuden lisääntyminen ja erityisesti euroalueen näkymien heikkeneminen on heijastunut Suomen talouteen aiemmin arvioitua nopeammin. Suomen viennin kasvu on hidastunut selvästi samalla kun kansainvälisen talouden suhdanne on heikentynyt. Myös investointien ja kulutuksen kasvu hidastuivat tuntuvasti viime vuonna. Sen sijaan työmarkkinoiden koheneminen on edelleen jatkunut, joskin myös siellä on havaittavissa hidastumisen merkkejä. Hintojen nousupaineet ovat jääneet vähäisiksi ja inflaatio on pysytellyt maltillisena. Suomen talouskasvu oli viime vuonna euroalueen keskimääräistä kasvua nopeampaa, mutta kasvun rakenne muuttui epäedulliseen suuntaan.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Uusimmat indikaattorit taloudesta ovat olleet myönteisiä ja siten lyhyen aikavälin kasvunäkymä on hieman aiempaa positiivisempi. Suomen koronatilanteen käännös parempaan suuntaan ja kriisinhallinnan kääntyminen rajoitustoimien tiukentamisesta kohti niiden keventämistä tukee optimismia lähikuukausien kehityksestä. Koronatilanteessa on orastavia paranemisen merkkejä myös muualla Euroopassa, mutta tautitilanteen epävakaus ja globaalin pandemiatilanteen heikentyminen luovat edelleen uhkakuvia.
  • Kauko, Karlo; Manninen, Otso; Saada, Adam; Tiililä, Nea (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena. Monet lainavakuuksina käytetyt kiinteistöt sijaitsevat rannikkoseuduilla, joten meritulvariski todennäköisesti koskee satojen miljoonien eurojen arvosta vakuuksia. Ongelmaa pahentaa jatkossa myös väestön ja taloudellisen toiminnan siirtyminen sisämaaseuduilta rannikoille.
  • Karjanlahti, Kristiina; Tiililä, Nea (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Globaali pandemia voimistaa jo koholla olleita velkaantumisen riskejä etenkin köyhimmissä maissa, jossa monet taloudet ovat lähellä maksukyvyttömyyttä. Lisäksi kohonneet velanhoitokulut vievät varoja kriittisiltä kehityksen ja kasvun investoinneilta. Velkaantumisen hillintä, velan läpinäkyvyyden lisääminen, velanhallintakyvyn parantaminen sekä kansainvälisen velkajärjestelyarkkitehtuurin kehittäminen ovat keskeisiä toimia, joilla pyritään hillitsemään velkaantumisen riskejä sekä vähentämään mahdollisten laajastikin levinneiden velkajärjestelyiden taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Nämä teemat ovat keskiössä myös kansainvälisen yhteisön pandemiakriisivasteessa.
  • Kauko, Karlo; Räsänen, Tatu (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemia vaikutti voimakkaasti myös talouteen. Koronapandemiasta ja sulkutoimista aiheutuneeseen reaalitalouden ja sosiaaliseen kriisiin vastaamiseksi EU:n jäsenmaat ryhtyivät tukemaan yrityksiä ja kotitalouksia kansallisilla koronatukitoimilla, esimerkiksi lainojen takauksilla, lainojen lyhennysvapailla, verohelpotuksilla ja suorilla avustuksilla. Koronatukiohjelmien enimmäislaajuus vuonna 2020 oli yhteensä 2 507 miljardia euroa. Tässä artikkelissa tehdään lyhyt katsaus Euroopassa vuoden 2020 aikana käyttöön otettuihin valtioiden koronatukitoimiin. Tiedot perustuvat Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) suosituksen puitteissa tehtyyn seurantaan.
  • Vilmi, Lauri (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmät vaihtelevat jonkin verran kehittyneissä talouksissa. Euroopassa työehdoista sopiminen on yleisesti melko keskittynyttä. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat kuitenkin lisänneet painetta joustavuudelle ja paikallisemmalle sopimiselle. Erityisesti velka- ja pankkikriiseistä kärsineissä maissa, kuten Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Irlannissa, on siirrytty lähemmäs paikallista sopimista.
  • Ikonen, Pasi; Koskinen, Kimmo; Laakkonen, Helinä (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Globaali talous- ja rahoitusjärjestelmä on hyvin riippuvainen lyhytaikaisen rahoituksen häiriöttömästä välittymisestä etenkin dollarirahoituksen osalta. Koronapandemian aiheuttama likviditeettikriisi osoitti, että järjestelmä on yhä herkkä epävarmuuden äkilliselle kasvulle, vaikka globaalin finanssikriisin jälkeen sen kestävyyttä on parannettu uudistamalla sääntelyä. Koronakriisi tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella kansainvälisen rahoitussääntelyn kokonaisvaikutuksia ja riittävyyttä. Se osoittaa myös, kuinka tärkeä ja tehokas keskuspankin turvaverkko on rahoitusvakauden varmistamiseksi.
  • Karhapää, Henna; Nuutilainen, Riikka (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Kasvava velkaantuneisuus aiheuttaa huolta Kiinan rahoitusvakaudesta. Suurin osa velkarahoituksesta on peräisin kotimaisesta rahoitusjärjestelmästä, joka on siten haavoittuvainen korkean velka-asteen mukanaan tuomille luottoriskeille. Pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksen panos velankasvuun on ollut kansainvälisen finanssikriisin jälkeen suuri. Iso osa tämän ns. varjopankkisektorin rahoituksesta tulee tavallisilta yrityksiltä ja kotitalouksilta, joiden kannettavaksi sektorin mahdolliset ongelmat voivat kohdistua.
  • Gäddnäs, Niklas; Juvonen, Petteri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronakriisi nosti työttömyysastetta merkittävästi, ja lomautettujen määrä nousi historiallisen korkeaksi. Kriisi on kuitenkin jäänyt pelättyä lievemmäksi ja lyhyemmäksi, ja työmarkkinoidenkin toipuminen on jo käynnissä. Talouskriisi voi kuitenkin nostaa rakennetyöttömyyttä, jolloin osa talouskriisin työmarkkinavaikutuksista ei poistu suhdanteen parantuessa.
  • Mäki-Fränti, Petri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Loppusyksystä 2020 lähtien Suomessa on jouduttu uudelleen kiristämään elinkeinotoiminnan rajoituksia koronaepidemian hillitsemiseksi. Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla. Yritysten konkurssiaallolta on ainakin toistaiseksi vältytty, kun yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan kustannuksiaan varsinkin lomautusten avulla.
  • Kajanoja, Lauri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronakriisin aikana taloudessa ja politiikkatoimissa tärkeintä on väestön terveydestä huolehtiminen sekä kotitalouksien ja yritysten tukeminen vaikeimman vaiheen yli. Yksi kriisistä toipumiseen ja sen jälkeisen ajan näkymiin vaikuttavista tekijöistä on Suomen kustannuskilpailukyky. Mitä sen tulevasta kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun kriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?
  • Mäki-Fränti, Petri (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Kotitalouksien varallisuuseroja on viime vuosina kasvattanut eniten varakkaimpien kotitalouksien rahoitusvarallisuuden voimakas kasvu.
  • Itkonen, Juha; Mäki-Fränti, Petri (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Investointiaste on jäänyt finanssikriisin jälkeen kehittyneissä maissa matalaksi. Suomessa investoinnit tuotannolliseen pääomaan eivät ole riittäneet kattamaan edes pääoman kulumista. Tuotannollisen pääomakannan supistuminen heikentää talouden tuotantopotentiaalia lähitulevaisuudessa.
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Vienti ja teollisuuden työllisyys ovat vähentyneet jyrkästi, mikä johtuu osin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Kustannuskilpailukyvyn pitäisi siis parantua talouskasvun ja työllisyyden edellytysten kohentamiseksi. Mutta kuinka paljon sen pitäisi parantua? Talouden ulkoisen tasapainon mittareiden avulla arvioituna kustannuskilpailukyvyn parantumisen tarve on nyt noin 10–15 prosenttia, kun sitä mitataan koko talouden työkustannusten tasolla muihin maihin verrattuna.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Talouskasvu jatkui vuoden alkupuoliskon ajan vaimeana, mutta tuorein tilastotieto viittaa kasvuvauhdin hienoiseen kiihtymiseen. Talouden kasvua pitää edelleen yllä kotitalouksien kulutus ja rakentaminen. Työttömyys on alentunut melko ripeästi, mutta yhä suurempi osa siitä on pitkäaikaista.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomessa finanssikriisin alkuvaiheessa heikentynyttä kustannuskilpailukykyä ei toistaiseksi ole pystytty juuri korjaamaan. Euroalueeseen nähden Suomen kustannuskilpailukyky alkaa kuitenkin kohentua vuosina 2017–2019 muuta euroaluetta selvästi hitaammin nousevien työkustannusten ja hieman piristyvän tuottavuuskasvun myötä. Heikkenevä vaihtosuhde kuitenkin hankaloittaa kustannuskilpailukyvyn parantamista.
  • Kajanoja, Lauri (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Koheneminen oli erityisen merkittävää vuonna 2017, kun kilpailukykysopimus astui voimaan.
  • Kajanoja, Lauri (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.