Koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi tehdyt toimet käytännössä sulkivat Kiinan useiksi viikoiksi. Taloutta ollaan vähitellen käynnistämässä, mutta epidemian laantuminen ei ole vielä varmaa. Kriisi on jo nyt rokottanut raskaasti yritysten tuloja ja lisännyt julkisia menoja. Monien yritysten tilanne oli jo ennen kriisiä heikko. Sama koskee myös osaa pankkisektorista sekä monia Kiinan aluehallintoja.

A month ago, during President Vladimir Putin’s visit to Beijing, China and Russia declared that the friendship between them has “no limits” and that there are “no forbidden areas of cooperation”. A few weeks later, Russia attacked Ukraine. A majority of countries around the world have condemned the illegal invasion. Perhaps as a demonstration of the “no limits” friendship, China has refused to condemn Russia and instead has even shown some understanding of its actions.

Ei varsinaisesti ole uutinen, että Venäjän ja monien muiden maiden raharikkaat omistavat hulppeita kiinteistöjä länsimaissa. Länsimaissa omaisuus on keskimäärin paremmassa turvassa kuin kotimaassa. Tuoreet paljastukset ns. Pandoran papereissa osoittavat, tämä pätee myös hallintoa lähellä oleviin varakkaisiin yksityishenkilöihin.

Venäjä on hiilivetyjätti monessakin mielessä, mutta sen talouden öljyriippuvuus alkoi syntyä vasta 1970- ja 1980-luvuilla. Vielä vuonna 1959 kaksi kolmasosaa Neuvostoliiton kaikesta energiankulutuksesta täytettiin kivihiilellä, turpeella ja puulla. Vuoteen 1963 saakka suunniteltiin Ob-jokeen valtavaa vesivoimalaa, jonka patoallas olisi peittänyt alleen suuren osan nykyisistä Länsi-Siperian öljykentistä. Neuvostoliiton ensimmäinen öljyputki länteen valmistui 1964 ja kaasuputki 1973; 1980-luvulle tultaessa öljyn ja kaasun vientituloista olikin tullut jo elintärkeitä viljan tuonnin rahoittamiseksi.

Venäjän rahapolitiikassa tapahtui suuri muutos vuoden 2014 lopussa, kun rupla päästettiin vapaasti kellumaan ja keskuspankki siirtyi puhtaaseen inflaatiotavoitteeseen. Aikaisemmin keskuspankki piti ruplan kurssin melko vakaana. Vaikka öljyn hinta nousi alle 20 dollarista yli 130 dollariin ja takaisin alle 100 dollariin tynnyriltä, ruplan kurssi pysyi vuodet 2000‒2013 lähellä 30 ruplaa dollarilta. Vakaan valuuttakurssin katsottiin tuovan vakautta sekä ennustettavuutta perin dollarisoituneeseen ja vuoden 1998 kriisistä toipuvaan talouteen. Kiinteän tai osittain kelluvan kurssin politiikka tarkoitti kuitenkin valtavia heilahteluja öljyn ruplissa mitatuissa vientituloissa, federaatiobudjetin verotuloissa ja näin ollen myös koko kansantalouden kehityksessä.

We live in unprecedented times, as many things that seemed impossible six weeks ago have become reality. The acute crisis is first and foremost humanitarian. Russia’s brutal war on Ukraine is bringing unimaginable destruction to the lives of Ukrainians as well as to Ukraine’s economy. Ukraine urgently needs our assistance, in many forms. At the same time, however, we need to understand how the war affects the Russian economy.

The impressively speedy suppression of the coronavirus epidemic in China reflects a tight regime of containment measures, including a lockdown of Hubei province, social distancing, travel restrictions, and a quarantine for incoming travelers. Even though recent cases mainly originate from abroad, domestic pockets of COVID-19 infection likely remain undetected. Since most of the population has yet to develop immunity to the virus, the potential for significant flareups or a new wave of cases will persist in China until a vaccine is developed or “herd immunity” is otherwise achieved.

China was at the forefront of the COVID-19 crisis. As a consequence, the value of Chinese exports plummeted by 13% year-on-year at the first quarter of 2020 (-40% y-o-y in February alone). However, it was not until March when other countries started to impose more or less severe restrictions on economic activity and movement of people. The year-on-year drop in exports was historically bad both for the United States and the euro area in April and May, while Japanese export growth was at its lowest in June.

Turkin talous oli koronakriisin alkaessa vasta toipumassa vuoden 2018 lopulla alkaneesta taantumasta. Vuonna 2019 bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain 0,9 %. Aiempien vuosien ulkomaiseen rahoitukseen nojaava talouskasvu ja taantumasta toipumiseksi tehdyt tukitoimet olivat myös heikentäneet Turkin talouden vakautta entisestään. Monilla mittareilla tarkasteltuna Turkin talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvammassa asemassa kuin vuosikymmentä aiemmin kansainvälisen finanssikriisin alla.

Koronapandemian Ukrainan taloudelle aiheuttama kuoppa oli lopulta matalampi kuin alun perin pelättiin. Maan bruttokansantuote supistui viime vuonna 4,2 %, mikä ei maailmanlaajuisessa vertailussa ole huonoin mahdollinen tulos. Epidemia on tietenkin ollut Ukrainallekin kansanterveydellinen katastrofi. Virallisten tietojen mukaan yli 40,000 ihmistä on kuollut tautiin, ja yli kahdella miljoonalla ukrainalaisella on testien mukaan ollut korona. Tämä on myös kuormittanut maan terveydenhuoltosektoria. Ukrainassakin koronatapausten määrä kasvoi selvästi aiemmin keväällä, mutta nyt mm. rajoitustoimien ansiosta niiden määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun. Rokotukset ovat lähteneet liikkeelle hyvin hitaasti, vain hieman yli prosentti ukrainalaisista on saanut tähän mennessä rokotuksen koronaa vastaan. Vauraampien maiden kamppaillessa rajallisesta määrästä rokotusannoksia Ukraina ja muut köyhemmät maat joutuvat odottamaan vuoroaan, vaikka Ukraina onkin nyt saanut ensimmäisen erän rokotteita kansainvälisen COVAX-hankkeen puitteissa.