Browsing by Subject "Ruotsi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 68
  • Raijas, Anu; Brander, Richard (2020)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 120
    Talousosaaminen nähdään tänä päivänä keskeisenä kansalaistaitona, joka korostuu koko ajan muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli talousopetuksen tarjoamisessa. Lasten ja nuorten ohella myös muiden väestöryhmien talousosaamisen edistämistä tulee kehittää eri elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä. Arvokasta työtä talousosaamisen edistämiseksi tekevät viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Näiden tahojen yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa tiedon tehokasta välittymistä oikeaan osoitteeseen. Kun toimijoita on kentällä paljon, on tärkeää muodostaa kokonaiskuva toiminnasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ollut aktiivinen talousopetuksen kehittämisessä. Raportissa esitellään järjestössä luotuja yhtenäisiä suosituksia, periaatteita ja menetelmiä kansalaisten talousosaamisen edistämistoiminnan koordinointiin ja tutkimukseen. Näitä monet maat ovat soveltaneet talousosaamisen kansallista strategiaa rakentaessaan. Raportissa tarkastellaan valikoitujen kehittyneiden maiden ratkaisuja koordinoida talousosaamisen edistämistä. Maita esitellään siitä näkökulmasta, mitä opittavaa meillä voisi niistä olla pohdittaessa Suomeen sopivaa talousosaamisen strategiaa. Talousosaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia niin yksittäisen kansalaisen elämään kuin kaikkiin markkinoiden toimijoihin myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi vastuu talousosaamisen edistämisestä katsotaan kuuluvan julkisille toimijoille. Kansallisesta strategiasta ovat tarkastelluissa maissa vastuussa joko keskuspankki, finanssivalvonta tai valtiovarainministeriö. Monessa maassa vastuutahoksi on myös luotu kokonaan uusi julkinen organisaatio. On tärkeää, että vastuutaho on puolueeton ja riittävän arvovaltainen. Rahoituksen järjestyminen valtion budjetista takaa toiminnalle jatkuvuuden. Jotta kaikki tahot saadaan sitoutumaan strategiaan ja aidosti toteuttamaan sitä, tulee heille järjestää mahdollisuus osallistua sen valmisteluun. Siksi strategian valmisteluun tulee varata aikaa vähintään vuosi. Talousosaamisen edistämiseen on monessa maassa perustettu verkostoja, joiden toimintaa ohjataan ja joiden jäseneksi otetaan vain hyväksyttäviä toimijoita. Talousosaamisen edistämisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa verkostoissa on tärkeää koordinoida. Jotta strategiaa olisi helppo toteuttaa, sille kannattaa laatia konkreettinen ja käytännönläheinen toteuttamissuunnitelma. Myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää sekä mitata kansalaisten talousosaamisen tilaa ja kehitystä säännöllisesti väestötasolla. Pitkälle kehittyneissä talousosaamisen strategiamaissa tutkimuksella on keskeinen rooli strategian toteuttamisen eri vaiheissa. Monessa maassa kaikki talousosaamiseen liittyvä toiminta on koottu keskitetysti joko siitä vastuussa olevan organisaation verkkosivustolle tai sitten sitä varten on perustettu oma verkkosivusto, joka on nimetty aihetta hyvin kuvaavasti. Myös tuotemerkin luominen talousosaamiseen on monessa maassa käytössä. Koska useimmissa maissa korostetaan lasten ja nuorten talousosaamista, on strategioita usein linkitetty kouluopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Yhteistyö talousopetuksen ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää, sillä he usein myös tuottavat opetukseen materiaaleja ja välineitä. Talousosaamisen kansallinen strategia tai suunnitelma on monessa maassa hyväksi havaittu työkalu talousosaamisen edistämiseen. Kuten raportti osoittaa, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Suomen strategiaa suunnitellessa on hyvä ottaa mallia muista maista. Siinä on olennaista keskittyä konkreettiseen, käytännönläheiseen, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamissuunnitemaan.
  • Kurri, Samu (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Suomi, Ruotsi ja Tanska valitsivat erilaiset ratkaisut rahapolitiikan tekoon. Onko lopputuloksessa eroa?
  • Kortelainen, Mika; Lindblad, Annika; Obstbaum, Meri; Schmöller, Michaela (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Maailmantalouden näkymät heikkenivät keväällä, kun koronavirus levisi pandemiaksi. Merkittävät rajoitukset liikkumiseen, liiketoimintaan ja kanssakäymiseen ovat heikentäneet kasvun edellytyksiä laajalti samalla kun niin kulutusta kuin investointejakin vaikeuttaa viruksen aiheuttama epävarmuus. Lyhyen aikavälin indikaattorit kertovat Suomen, Ruotsin ja Saksan talouksien äkillisestä ja kohtalaisen samanaikaisesta heikentymisestä maaliskuussa. Toukokuun aikana korkean frekvenssin indikaattoreissa on nähty orastavia piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus on suurta ja toipuminen tulee olemaan hidasta.
  • Pesola, Jarmo (2001)
    Bank of Finland. Bulletin 75 ; 3
  • Pesola, Jarmo (2001)
    EURO & TALOUS 3
    Tasapainoinen ja ennakoitavissa oleva talousympäristö on rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta ensiarvoisen tärkeä. EMU-jäsenyyden uskotaan tukevan myönteistä talouskehitystä ja auttavan siten tämän päämäärän saavuttamisessa. Rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden vähentämiseksi tarvitaan puolestaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä.
  • Tiililä, Nea (2018)
    Finanssivalvonta. Blogi 10/2018
    Mittava velkaantuminen on mahdollinen ongelma niin kotitalouksille kuin myös pankeille, jos nykyinen varsin suotuisa talous- ja korkotilanne muuttuu heikommaksi. Liiallinen velkaantumien on myös rakenteellinen ongelma, ja se aiheuttaa riskejä koko rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Sillä voi olla vaikutuksia myös pitkän aikavälin talouskasvuun, jos velkaantuneet kotitaloudet alkavat vähentää kulutustaan liiallisen velkaantumisen seurauksena. Etenkin finanssikriisin jälkeen rahoitusjärjestelmään kohdistuvia vakausuhkia on alettu torjumaan ennakoivasti. Tätä kutsutaan makrovakauspolitiikaksi. Makrovakaudella tarkoitetaan koko rahoitusjärjestelmän vakauden tarkastelua, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi kansallista tai koko Euroopan unionin laajuista rahoitusjärjestelmää. Makrovakauspolitiikka tarvitsee makrovakausvälineitä, ja niitä on otettu käyttöön niin Suomessa kuin muualla Euroopassakin.
  • Suvanto, Antti (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Talouskriisin pitkittyminen on houkutellut esiin joukon yksinkertaisia lääkkeitä, joilla kriisi voitaisiin taltuttaa. Näiden nurjat puolet jäävät yleensä mainitsematta, jos niitä on edes mietitty.
  • Orjasniemi, Seppo; Ravaska, Terhi (2012)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    Finnish goods exports' share of world trade contracted by almost a third in the first decade of the new millennium. Market share was down across all Finland's most important export countries and product groups. One reason for the shrinking market share is the changing structure of world trade in response to the growing role of emerging economies. The declining market share cannot be explained by reference to the product and geographical breakdown of Finnish exports. Exports have been directed, particularly in regard to neighbouring countries, to markets where import demand has grown faster than import demand globally. According to the results of the present analysis, the diminishing market share is due not to an unfavourable export market and product composition, but to other factors such as weaker competitiveness.
  • Kauko, Karlo (2016)
    Euro & talous 2/2016
    Nordea-konserni on fuusioimassa muissa Pohjoismaissa toimivia suuria tytäryhtiöpankkejaan ruotsalaiseen emoyhtiöön, jota valvoo Ruotsin valvontaviranomainen. Suomessa muutoksen merkitystä lisää Nordean suuri markkinaosuus.
  • Ahoniemi, Katja; Putkuri, Hanna (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    The coronavirus (COVID-19) pandemic is dampening the Nordic housing market in many ways. The economic outlook and consumer confidence in the economy have deteriorated precipitously. The restrictions imposed under the state of emergency are affecting the activities and financial position of banks, real estate agents and customers. Home sales have decreased and sales times are lengthening. The dependence of banks on wholesale funding renders them vulnerable to tensions in the international financial markets.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The Nordic countries are about to introduce stronger measures to reduce the risks related to housing lending and fluctuations in house prices. Sweden and Norway intend to increase the risk weights applied to housing loans in the calculation of capital adequacy requirements for banks. In Denmark, the rules on booking banks' provisions for credit losses were tightened. In Finland, the government is expected to issue a proposal for a law amendment which would enable a binding cap on the loan-to-value ratio for housing loans.
  • Lahdenperä, Harri (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Omaa valuuttaa haikailevat viittaavat usein Ruotsiin. Toisin kuin välillä väitetään, Ruotsin parempi kilpailukyky ei ole syntynyt kruunun heikkoudesta.
  • Newby, Elisa; Suni, Jaakko (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 13/2012
    Julkaisussa tarkastellaan palveluiden (pl. matkailu- ja kuljetuspalvelut) viennin kehitystä toimialakohtaista aineistoa hyödyntämällä. Näihin palveluihin kuuluvat mm. korkean arvonlisäyksen palvelut kuten asiantuntijapalvelut sekä tutkimus- ja kehitystyö. Palveluiden (pl. matkailu- ja kuljetuspalvelut) vienti on Suomessa kapealla pohjalla, sillä radio-, TV- ja tietoliikennevälineiden valmistuksen toimialan osuus muodostaa siitä noin kaksi kolmasosaa. Eniten tuloja saadaan välityskaupasta ja tietotekniikkapalvelujen viennistä. Vaikka palveluiden (pl. matkailu- ja kuljetuspalvelut) viennin arvon BKT-osuus on Suomessa EU-maiden keskiarvoa suurempi, on se vuoden 2009 jälkeen kehittynyt heikommin kuin kilpailijamaissa.
  • Koskenkylä, Heikki; Rantama, Jaana (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1995
    Selvityksessä tarkastellaan Pohjoismaiden pankkien korkomarginaa- lin ja suhteellisen korkokatteen (korkokate/tase) kehitystä viime vuosien ajalta. Korkomarginaali määritellään kunkin maan omassa valuutassa laskettujen luottojen ja talletusten keskikorkojen eroksi. Marginaalia arvioidaan lähinnä sopimuskorkojen osalta.Norjan ja Suomen osalta on voitu laskea myös järjestämättömien saamisten vaikutus toteutuneeseen korkomarginaaliin.Korkomarginaalia on Suomen ja Ruotsin osalta pystytty arvioimaan myös sektoreittain. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa korkomarginaali nousi rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin yhteydessä 1980-luvun jälkipuoliskolla, Ruotsissa selvästi eniten.Kuluvan vuosikymme- nen alussa marginaalit kääntyivät selvään laskuun.Suomessa tapahtui kuitenkin tilapäinen nousu pankkikriisin pahimpina vuosina 1992 1993, mutta sen jälkeen marginaali on laskenut Suomessakin.Tanskan pankkien korkomarginaali on ollut Pohjois- maiden alhaisin.Vuodenvaihteessa 31.12.1994 marginaalit olivat seuraavat: Tanska 4.2 %, Norja 4.4 %, Suomi 4.9 % ja Ruotsi 5.7 %. Korkomarginaalien lasku viime aikoina johtuu mm. pankkikil- pailun lisääntymisestä ja luoton kysynnän vähäisyydestä.Pankkien parantunut kannattavuus mahdollistaa marginaalien alentamisen. Pohjoismaiden pankkien suhteelliset korkokatteet ovat kohonneet pankkikriisin hellittäessä.Korkojen nousu viime vuonna heikensi kuitenkin suhteellisia ja pääosin absoluuttisiakin korkokatteita.Suomessa suhteellinen korkokate nousi viime vuonna johtuen lähinnä pankkien taseen supistumisesta.Suomessa on selvästi Pohjoismaiden alhaisin suhteellinen korkokate.
  • Putkuri, Hanna (2017)
    Euro & talous 2/2017
    Kotitaloudet ovat Suomessa ja Ruotsissa ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden. Kotitalouksien suuri velkaantuneisuus altistaa sekä rahoitusjärjestelmän että talouden riskeille. Suomessa asuntolainat tyypillisesti maksetaan pois nopeammin kuin Ruotsissa, minkä ansiosta Suomessa keskivertoasuntovelallinen on vähemmän velkaantunut. Vertailu ei kuitenkaan hälvennä kansallisia huolia vaan osoittaa, että Ruotsin tien seuraaminen kasvattaisi velkaantuneisuutta ja riskejä entisestään.
  • Ahoniemi, Katja; Putkuri, Hanna (2020)
    Euro & talous 2/2020
    Koronaviruspandemia vaimentaa pohjoismaisia asuntomarkkinoita monin tavoin. Talouden näkymät ja kuluttajien luottamus talouteen ovat heikentyneet äkillisesti. Poikkeusoloissa toteutetut rajoitustoimet vaikuttavat pankkien, kiinteistönvälittäjien ja asiakkaiden toimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Asuntokaupat ovat vähentyneet ja myyntiajat pidentyvät. Markkinavarainhankinnasta riippuvaiset pankit ovat haavoittuvaisia kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jännitteille.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Pohjoismaat ovat ottamassa käyttöön nykyistä vahvempia keinoja asuntoluotonantoon ja asuntojen hintojen heilahteluihin liittyvien riskien vähentämiseksi. Ruotsi ja Norja aikovat korottaa pankkien vakava-raisuusvaatimusten laskennassa käytettäviä asuntoluottojen riskipainoja. Tanskassa kiristettiin pankkien luottotappiovarausten kirjaussäännöksiä. Suomessa hallitukselta odotetaan tänä vuonna esitystä lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi sitovan enimmäisluototussuhteen asettamisen asuntoluotoille.
  • Koskenkylä, Heikki (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 20/1994
    Selvityksessä tarkastellaan pohjoismaiden pankkien tulos-, tase- ja vakavaraisuuskehitystä vuoden 1994 välitilinpäätösten pohjalta. Selvitys kattaa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan pankit.Lisäksi arvioidaan pankkisektorin tilaa yleensä, rakennemuutoksia ja pankkikriisin nykyvaihetta.Lopuksi arvioidaan pankkitukea ja sen takaisinsaantimahdollisuuksia sekä pankkikriisin voittajia ja häviäjiä. Vuoden 1994 alkupuoliskolla pankkien tulos heikkeni selvästi vain Tanskassa, jossa se oli jopa tappiollinen.Tämän aiheutti pitkän koron nousua seurannut obligaatiosalkun arvojen alentuminen. Islannin, Norjan ja Ruotsin pankit olivat voitollisia.Ruotsissa pankkien tuloksen parantuminen oli voimakkainta.Tanskan lisäksi myös Suomen pankit olivat tappiollisia.Tappio kasvoi hieman Suomessa. Norjassa ja Ruotsissa pankkikriisi on jo melkein voitettu.Suomessa kriisi jatkuu edelleen. Arviot pankkituen lopullisista kustannuksista valtiolle ovat muuttuneet oleellisesti vuoden 1994 kuluessa.Norjassa valtio saa lähes kaiken tuen takaisin ja voi jopa tehdä voittoa pankkitukisijoituksilla.Ruotsissa lopullinen menetys olisi noin kolme ja Suomessa noin kahdeksan prosenttia vuoden 1993 bruttokansantuotteesta. Tuen takaisinsaanti riippuu olennaisesti taloudellisen tilanteen ja korkotason kehityksestä.Suotuisa kasvu ja maltillinen korkokehitys (pitkien korkojen lasku) voisivat edesauttaa pankkituen takaisinsaantia arvioitua enemmän.Myös omaisuudenhoitoyhtiöiden (Ruotsissa ja Suomessa) menestyksellinen toiminta voi tuoda valtion pankkitukea huomattavasti takaisin.
  • Granlund, Peik (2008)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 1/2008
    Published in Journal of Banking Regulation, 11, December 2009: 6-30
    In financial market studies, public supervision has rarely been found to have any effects on financial market development. This is true, even though the primary objective of supervisory legislation is the limitation of market failures and externalities. Studies conducted by eg the World Bank and La Porta & al imply that whereas private enforcement contributes to financial market development, there is limited evidence that public supervision does the same. The objective of the paper is to empirically investigate the relation between public supervision and financial market development. This is done by focusing on major legislative features directing the supervisor and hence affecting market participant activities. The markets investigated comprise banks, investment firms, investment fund companies and listed companies in the United States, United Kingdom, Sweden, Finland, Poland and Estonia for the years 1996 to 2005. The results suggest that certain features of public supervision correlate with financial market development. Strong legal obligations for the supervisor to develop legislation correlate significantly with higher company market values. Emphasizing economic aspects in the formulation of supervisory objectives corresponds with higher market profitability. Furthermore, severe monetary sanctions applicable to company directors correlate negatively with market growth. Unexpectedly, the same is true for a high degree of supervisory independence. The results imply links between public supervision and financial market development in a manner not always in line with previous research. Why this is the case, requires further investigation. One possible explanation may be methodological, based on the fact that in the present study legislative features are perceived in a conceptual rather than a technical manner. Keywords: financial institution, regulation, supervision, utility JEL classification numbers: G28, K23, O16