Browsing by Subject "indeksit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 64
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Elokuu
    Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian kaksi pilaria ovat toisaalta rahan määrän merkittävä asema, josta viestii rahan määrän kasvulle asetetun viiteorvon ilmoittaminen,ja toisaalta rahoitusmarkkina- ja muiden tolousindikaattoreiden arviointi, jolla pyritään muodostamaan laaja-alainen arvio koko euroolueen tulevasta hintakehityksestä ja hintavakauteen kohdistuvista riskeistä.Hinta- ja kustannusindikaattorit ovat yksi ryhmä tähän laajaan arviointiin liittyviä muuttujia.Tässä artikkelissa tarkastellaan euroolueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ja sen erien sekä käytettävissä olevien euroolueen hinta- ja kustannusindikaattoreiden keskinäisiä suhteita.Näitä muuttujia ovat mm. tuontihinnat ja raaka-aineiden hinnat, tuottajahinnat työvoimakustannusindikaattorit ja suorat kyselyihin perustuvat indikaattorit, jotka mittaavat hintakehitykseen liittyviä odotuksia.
  • Hukkinen, Juhana; Kortela, Tomi (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2015
    1 Johdanto 3 2 Miten epävarmuus vaikuttaa talouden kehitykseen? 5 3 Epävarmuuden mittaaminen 6 4 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: VAR-mallit 10 5 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: DSGE-malli 12 6 Yhteenveto 16 Lähteet 18
  • Lehtonen, Martti; Hukkinen, Juhana (1996)
    MARKKA & TALOUS 4
  • Kaadu, Hannes (2004)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita 1/2004
    Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksin laskentamenetelmiä on muutettu merkittävästi 1990-luvulla tehtyjen mittausharhoja koskevien selvitysten perusteella.Muutosten yhteisvaikutukseksi on arvioitu jopa yli puolen prosentin lasku mitatussa vuosi- inflaatiovauhdissa.Indeksimenetelmää koskevien muutosten ohella yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut ns. hedonisen menetelmän käytön laajentaminen tuotteiden laadullisten muutosten mittaamisessa.Menetelmää sovelletaan nykyään noin viiteen prosenttiin kaikista kuluttajahintaindeksiin sisällytettävistä tuotteista.Tässä työpaperissa esitellään Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksiin tehtyjä muutoksia ja havainnollistetaan hedonisen menetelmän käyttöä sekä vaikutuksia kuluttajahintainflaation mittaamiseen.Asiasanat: Yhdysvallat, kuluttajahintaindeksi, hedoninen menetelmä
  • Mattila, Veli-Matti (1997)
    MARKKA & TALOUS 3
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Short-lived volatility in consumer prices make it harder to monitor price pressures within the economy. Measures of core inflation describe price developments that are not driven by temporary factors.
  • Huotari, Jarkko (2015)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/2015
    ​I propose a financial stress index (FSI) for the Finnish financial system that aims to reflect the functionality of the financial system and provide an aggregate measure of financial stress in the money, bond, equity and foreign exchange markets and the banking sector. The FSI is a composite index that combines information from these markets and provides a measure of stress in the financial system as a whole. The FSI has obvious benefits for all participants in the financial markets who need a tool for monitoring the functioning of the financial markets, as it provides information on systemic stress events which are not as easily captured with the stress measures of individual markets or sectors. The ESRB recommendation (ESRB, 2014a) also states that national or international FSIs could be used when making a decision about the release of the counter-cyclical capital buffer. Hence, the index can also be used to support the macro-prudential policy decision making in Finland.
  • Mattila, Veli-Matti (1997)
    Bank of Finland. Bulletin 71 ; 10 ; October
  • Qin, Duo; He, Xinhua (2012)
    BOFIT Discussion Papers 25/2012
    Ways of extracting financial condition indices (FCI) are explored and alternative FCIs external to the Chinese economy are constructed to model their predictive content. The exploration aims at highlighting the rich and varied dynamic features of financial variables underlying FCIs and the importance of synchronising dynamic information between FCIs and the real-sector variables to be forecasted. The modelling experiment aims at improving the forecasting model upon which the FCIs are assessed. Four variables are chosen as the likely macro channel of the FCIs affecting the Chinese economy. It is found that the FCI-led models enjoy forecasting advantages over a benchmark model in three out of the four variables, although the benchmark model is not dominated by the FCI-led models when judged by in-sample encompassing tests. The evidence indicates the increasing exposure of the Chinese economy to the global financial conditions. Key words: financial index, dynamic factor, VAR, error correction, encompassing JEL Classification: E17, F37, G17, C43
  • Kiviniemi, Jori Petteri (1997)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 11/1997
    Työn tavoitteena on mitata rahan määrää ja rahan määrän kasvua painotetun raha-aggregaatin avulla.Tarve tällaisten painotettujen raha-aggregaattien rakentamiseen on syntynyt perinteisissä raha-aggregaatteissa (M1, M2 jne.) olevien puutteiden vuoksi.Nämä puutteet voidaan osittain huomioida teoreettiset vaatimukset täyttävän painotetun raha-aggregaatin, Divisia indeksin avulla. Työssä on aluksi kuvattu alkuperäinen Divisia indeksi.Tämän jälkeen esitellään Divisia indeksin sovellus, monetaarinen Divisia indeksi.Esittelyn jälkeen kuvaillaan ko. indeksin ominaisuuksia ja rakennetaan kaksi, hieman eri menetelmin laskettua monetaarista Divisia indeksiä ja verrataan niitä perinteisiin raha-aggregaatteihin. Suppean ekonometrisen tarkastelun perusteella voidaan todeta monetaaristen Divisia indeksien reagoivan talouden muutoksiin jonkin verran eri tavoin kuin perinteiset raha-aggregaatit.Vasta perusteellisempien ekonometristen tutkimusten jälkeen voidaan sanoa, ovatko monetaariset Divisia indeksit varteenotettava vaihtoehto perinteisille raha-aggregaateille rahapolitiikan indikaattoreina. Avainsanat: rahan aggregointi, raha-aggregaatit, painotetut raha-aggregaatit, rahapolitiikan indikaattori, monetaariset Divisia indeksit.
  • Söderlund, Kjell Peter (1988)
    Bank of Finland. Bulletin 62 ; 4 ; April
  • Lindberg, Valter (1939)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 19 ; 4 ; April
  • Lindgren, Verner (1939)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 19 ; 4 ; April
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Kuluttajahintojen suuri vaihtelu vaikeuttaa talouden hintapaineiden seurantaa. Pohjainflaatiomittareilla kuvataan hintakehitystä, johon tilapäiset tekijät eivät vaikuta.
  • Kuoppamäki, Pasi (1998)
    Suomen Pankin kansantalouden osaston työpapereita 3/98
    Varallisuushintojen määräytyminen on paitsi tärkeä osa kansantalouden toiminnan tehokkuutta myös merkittävää informaatiota tuottava prosessi.Varallisuusmarkkinoiden tärkein tehtävä on resurssien tehokas allokaatio tuotoiltaan parhaisiin kohteisiin. Suuret yllättävät varallisuushintojen muutokset ovat osoittaneet, ettei varallisuusmarkkinoiden toimintaa ymmärretä riittävästi. Erityisen suuria muutokset ovat osakemarkkinoilla, joiden merkitys rahoituksen kanavoinnissa kasvaa arvopaperistumisen myötä. Raportissa analysoidaan Helsingin arvopaperipörssin hintatasoa suhteessa hinnoitteluteorian kautta johdettavaan fundamentteihin perustuvaan osakkeiden hintaindeksiin.Yritysten maksamien osinkojen summa on mallin keskeinen fundamentti.Malli on vain yksi yksinkertainen keino arvioida osakkeiden tasapainohintaa. Selvityksessä ei oteta kantaa keskusteluun kuplien synnystä vaan kuplien mahdollisuus otetaan annettuna.Mallin tulosten kautta arvioidaan vuoden 1997 kurssikehityksen oikeutusta.Raportti etenee yleisestä varallisuushintojen merkityksen ja lähihistorian kuvauksesta tasapainoanalyysiin. Tulosten mukaan osakkeiden hintataso ylitti tasapainohinnan selvästi 1970-luvun alussa ja 1980-luvun lopussa.Tulokset ovat kuitenkin herkkiä oletuksille tasapainohintamallista.Ex ante kuplat ovat olleet pienempiä kuin ex post, joten hinnoittelu ei ole ollut erityisen irrationaalista.Vuoden 1997 kurssinoususta ei löydy kuplaa eli se voidaan perustella fundamenteilla.Pörssikupla saa olla hyvin suuri, ennen kuin se muodostuu markkinoiden vakauden kannalta haitalliseksi.Tulosten mukaan osakkeiden yliarvostus ennakoi inflaatiopaineita paremmin kuin itse osakekurssin muutos. Asiasanat: pörssi, osakkeiden hinnoittelu, kupla
  • Korhonen, Iikka (2002)
    BOFIT Online 10/2002
    The paper estimates the Monetary Condition Indices (MCIs) for three EU accession countries: the Czech Republic, Poland and Slovakia and assesses the relative importance of interest rates and of the exchange rate in the transmission of monetary policy.The calculated MCI ratios indicate that the exchange rate has surprisingly little influence on the Slovakian economy.The MCI ratio for the Czech Republic is very much comparable to that of small EU countries.Poland seems to be extremely sensitive to changes in the exchange rate.However, estimations appear to be quite sensitive to different specifications, and therefore should be treated with caution. Key words: Monetary policy, Monetary Condition Index, the Czech Republic, Poland, Slovakia
  • Jokivuolle, Esa (1990)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1990
    The empirical work of this study consists of three parts: a time series analysis of the Finnish FOX stock index, Monte Carlo simulation of the theoretical index option prices and a comparison of the performance of the standard option pricing models with that of the simulation model applied.
  • Kajanoja, Lauri; Viertola, Hannu (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 9/2007
    Inflaatio on Suomessa nopeutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana kansallisen kuluttajahintaindeksin (KHI) mukaan enemmän kuin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukaan. Näiden inflaatiomittarien välille onkin syntynyt selvä ero. Tämä ero johtuu lähinnä omistusasumisen erilaisesta käsittelystä indekseissä sekä korkojen ja asuntojen hintojen noususta. Kansalliseen kuluttajahintaindeksiin omistusasumisen kustannukset sisältyvät siten, että korkotaso vaikuttaa niihin suoraan. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä puolestaan ei huomioida omistusasumisen kustannuksia. Kuluttajahintaindeksejä koskevassa keskustelussa melko yleinen näkemys on, että omistusasumisen kustannukset olisi perusteltua sisällyttää indeksiin. Tämä voidaan tehdä eri tavoilla. Monissa maissa omistusasuminen sisältyy kuluttajahintaindeksiin siten, että korkotaso ei suoraan vaikuta indeksiin. Tämä onkin toivottava ominaisuus, jos indeksiä käytetään rahapolitiikan mitoituksessa. Keskuspankit eivät yleensä perusta rahapolitiikkaansa liittyvää analyysiä ja viestintää sellaiseen kuluttajahintaindeksiin, johon korot sisältyvät. Tapa, jolla omistusasuminen olisi yleisesti ottaen parasta huomioida kuluttajahintaindeksissä, määräytyy viime kädessä sen perusteella, mitä indeksillä tarkasti ottaen pyritään mittaamaan. Tämä puolestaan riippuu siitä, mihin indeksiä käytetään. Tyypillisesti kuluttajahintaindeksiä käytetään useaan eri tarkoitukseen, joten yhtä oikeaa tapaa sen muodostamiseen ei ole. Inflaatio näyttäisi Suomessa nopeutuvan ensi vuoden alkupuoliskolle asti. Samalla viimeaikainen noin yhden prosenttiyksikön suuruinen ero KHI:n ja YKHI:n avulla mitattujen inflaatiovauhtien välillä supistunee. Tämänhetkisten näkymien mukaan YKHI-inflaatio käy nopeimmillaan ensi vuoden alussa vajaan 3 prosentin vauhdissa ja KHI-inflaatio vastaavasti vajaan 3½ prosentin vauhdissa. Sen jälkeen inflaatio hidastunee jonkin verran kummallakin indeksillä mitattuna. Vuotuisen inflaatiovauhdin odotettu nopeutuminen lähikuukausina johtuu pitkälti polttonesteiden hintojen laskusta vuotta aiempana vertailuajankohtana eli vuoden 2006 lopulla. Energiatuotteisiin ja alkoholijuomiin kohdistuvan verotuksen suunniteltu kiristäminen tulee näkymään kuluttajahinnoissa vuodenvaihteen jälkeen, joskin tarkempaa tietoa asiasta saadaan vasta, kun valtion tulo- ja menoarvio hyväksytään.
  • Pikkarainen, Pentti; Tyrväinen, Timo (1993)
    MARKKA & TALOUS no 1-2
  • Kajanoja, Lauri (2000)
    EURO & TALOUS 1
    Suomen Pankki on uudistanut laskemiensa valuuttaindeksien valikoimaa euron käyttöönoton myötä.Uudet indeksit on muodostettu samalla menetelmällä kuin Euroopan keskuspankin julkaisemat euron efektiiviset valuuttakurssit.Tällaisia euroalueen kansallisia valuuttaindeksejä kutsutaan kilpailukykyindikaattoreiksi. Kun euroalueen eri maiden kilpailukykyindikaattorit sekä euron efektiiviset valuuttakurssit on muodostettu samalla menetelmällä, on niitä helppo verrata toisiinsa.Siten helpottuu hintakilpailukyvyn muutosten vertailu euroalueen maiden kesken.