Browsing by Subject "luottotappiot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 52
  • Ristolainen, Kim (2018)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2018
    The recent financial crises have brought into focus questions regarding the quality of banks' assets. We study the patterns in banks reserving for and reporting of loan losses in the EU before and after implementation of the Single Supervisory Mechanism (SSM). We find that banks that 1) have less tier 1 capital, 2) are smaller, 3) are less liquid and 4) have smaller net interest margins either report relatively smaller loan loss reserves or less loan losses, even after including various controls. This supports the hypothesis that financially weaker banks may have a larger incentive to engage in balance sheet window dressing. We further find that the SSM has reduced but not eliminated the under-reserving and under-reporting bias. In addition, there has been a separate positive effect on the overall proportion of nonperforming loans (NPLs) that are realised as losses among the banks that have been under direct supervision by the SSM since implementation of the SSM.
  • Tölö, Eero; Virén, Matti (2021)
    European Economic Review July
    The severe recessions following the global financial crisis of 2007–2008 left numerous European banks with acutely distressed loan books. In the subsequent recovery, bank lending in Europe has fallen dramatically behind peer advanced economies. This paper focuses on how the post-crisis accumulation of non-performing loans (NPLs) has hindered bank lending in Europe. In assessing the effect of NPLs, we attempt to control for demand factors, simultaneity bias, and the alternative channels through which NPLs affect lending growth. Our primary data source, proprietary quarterly bank-level data from the European Banking Authority (EBA) for 2014–2019, provides detailed information on NPLs for around 200 banks in 30 countries in the European Economic Area. The weak lending growth during the observation period implicates a transmission channel in which NPLs decrease bank profits, increase bank funding costs, and erode bank capital. We find that the strength of the credit squeeze depends on the level of NPLs in the sample. After controlling for this, our estimate of the semi-elasticity of lending growth with respect to NPLs closely matches earlier studies. Given the vital role of bank lending in funding European investment, the possible depressing effect on economic growth from a large NPL burden represents an important policy consideration.
  • Toivanen, Mervi (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The sharp rise in loan losses weakens banks results in the United States, Europe and the Nordic countries. Results have improved only for banks with major investment banking operations.
  • Pesola, Jarmo (2007)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Pankkien luottotappiot ovat olleet erittäin vähäisiä koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Ero on selkeä verrattuna viime vuosikymmenen alkupuolen lama- ja pankkikriisiaikaan, jolloin luottotappiot nousivat pahimmillaan lähes viiteen prosenttiin pankkien luottokannasta. Luottotappioiden vähäisyys ilmiönä ei ole rajoittunut vain Suomeen, vaan se on viime vuosina ollut lähes yleismaailmallista. Muutoksia tilanteeseen ei näyttäisi ainakaan lyhyellä aikavälillä olevan tulossa.
  • Toivanen, Mervi (2009)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    Luottotappioiden voimakas kasvu heikentää pankkien tuloksia niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Pohjoismaissakin. Tulokset ovat kasvaneet lähinnä vain niillä pankeilla, joilla on merkittävää arvopaperimarkkinatoimintaa.
  • Savolainen, Eero (2009)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    Kotimaisen pankkitoiminnan kannattavuus heikkeni edelleen tammi-kesäkuussa 2009. Pankit toimivat hankalassa ympäristössä, sillä matalat markkinakorot heikensivät korkokatteita ja reaalitalouden taantuma vähensi luottojen kysyntää ja lisäsi luottotappioiden määrää. Tämä huomioon ottaen pankkien tulosta voidaan pitää kohtuullisena. Loppuvuoden suurin tulokseen vaikuttava epävarmuustekijä on luotto-tappioiden tuleva kehitys.
  • Jokivuolle, Esa; Virolainen, Kimmo; Vähämaa, Oskari (2008)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 17/2008
    Basel II framework requires banks to conduct stress tests on their potential future minimum capital requirements and consider `at least the effect of mild recession scenarios'. We propose a stress testing framework for minimum capital requirements in which banks' corporate credit risks are modeled with macroeconomic variables. We can thus define scenarios such as a mild recession and consider the resulting credit risk developments and consequent changes in minimum capital requirements. We also emphasize the importance of stress testing future minimum capital requirements jointly with credit losses. Our illustrative results based on Finnish data underline the importance of such joint modeling. We also find that stress tests based on scenarios envisaged by regulators are not likely to imply binding capital constraints on banks. Keywords: Basel II, capital requirements, credit risk, loan losses, stress tests JEL classification numbers: C15, G21, G28, G33
  • Pesola, Jarmo (2001)
    Bank of Finland. Bulletin 75 ; 3
  • Pesola, Jarmo (2001)
    EURO & TALOUS 3
    Tasapainoinen ja ennakoitavissa oleva talousympäristö on rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta ensiarvoisen tärkeä. EMU-jäsenyyden uskotaan tukevan myönteistä talouskehitystä ja auttavan siten tämän päämäärän saavuttamisessa. Rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden vähentämiseksi tarvitaan puolestaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä.
  • Jokivuolle, Esa; Virén, Matti (2017)
    Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2017
    Suomen pankkikriisi ja sen syventämä suuri lama 1990-luvun alussa on vakavuudessaan opettavainen tarina siitä, miten pankkisektori ja koko talous voi joutua ennakoimattoman suuriin vaikeuksiin yrityssektorin huonon rahoitusrakenteen, ylivelkaantumisen, valuuttakurssien vaihtelun ja varallisuushintojen romahduksen seurauksena. Vuonna 2007 alkanut kansainvälinen finanssikriisi jälkimaininkeineen jätti kovin pienet seurausvaikutukset Suomen pankkisektoriin. Se viittaa siihen, että Suomen yritys- ja pankkisektorin taseet ovat nyt olennaisesti paremmassa kunnossa kestämään talouden häiriöitä kuin 25 vuotta aikaisemmin. Rahaliitto on muuttanut tilannetta. Varoituksen sana on silti paikallaan. Siinä missä yrityssektorin tilanne on parempi kuin vuonna 1990, kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut. Nykyään kotitalouksien velat aiheuttavat suurimman osan pankkien järjestämättömistä saatavista.
  • Hyytinen, Ari; Toivanen, Otto (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 9/2000
    Whether or not banks are engaged in ex ante monitoring of customers may have important consequences for the whole economy.We approach this question via a model in which banks can invest in either information acquisition or market power (product differentiation). The two alternatives generate different predictions, which are tested using panel data on Finnish local banks.We find evidence that banks' investments in branch networks and human capital (personnel) contribute to information acquisition but not to market power.We also find that managing customers' money transactions enhances banks ability to control their lending risks.
  • Toivanen, Mervi (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The notable weakening of the Baltic countries' economic growth has increased concerns over the health of Nordic banks operating in the countries. Growing loan losses have rendered many banks Baltic business unprofitable. The largest lending stocks, and hence financial risks, are held by Swedbank and SEB.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous 2/2020
    Koronaviruspandemian vuoksi maailmantalous on nopeasti suistumassa syvään taantumaan. Suomalaisten yritysten toimintaan pandemia on vaikuttanut niin, että ne ovat ajautumassa vakavimpiin vaikeuksiin sitten 1990-luvun talous- ja pankkikriisin. Kriisin taloudellisten kustannusten minimoimiseksi Suomen valtion sekä suomalaisten viranomaisten ja rahoituslaitosten tulee jatkaa toimiaan, jotta kotitaloudet ja liiketoiminnaltaan terveet yritykset selviävät kriisin yli.
  • Ahoniemi, Katja; Koskinen, Kimmo (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Euroopan pankkien luottoriskit ovat kasvaneet koronapandemian takia. Vaikka pandemian negatiivisia vaikutuksia talouteen on vaimennettu erilaisilla viranomaistoimenpiteillä, liittyy kriisin kehitykseen edelleen paljon epävarmuutta. Pankkien riskinsietokyky on keskimäärin vahvempi kuin edellisissä kriiseissä. Pankkisektorin tilaa arvioidaan keväällä 2021 stressitestien avulla. Jos pankkien järjestämättömät lainakannat alkavat kasvaa, se voi vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia jatkaa reaalitalouden luotottamista. Euroopan komissio onkin ehdottanut useita keinoja järjestämättömien lainojen vähentämiseksi.
  • Ahoniemi, Katja; Koskinen, Kimmo (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The COVID-19 pandemic has led to an increase in the credit risk faced by European banks. Although the pandemic’s negative impact on the economy has been eased thanks to various support measures, there is still much uncertainty attached to how the crisis will play out. Banks in general are showing stronger resilience to risk than they did in previous crises. The state of the banking sector will be assessed in spring 2021 by means of stress tests. If the stock of non-performing loans increases, it could be difficult for banks to continue supplying credit to the real economy. The European Commission has proposed an action plan to reduce the number of non-performing loans.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2020
    The coronavirus pandemic is rapidly pushing the global economy into a deep recession. Due to the effects of the pandemic, Finnish businesses are facing the most serious difficulties since the Finnish banking and economic crisis of the early 1990s. In order to minimise the economic costs of the crisis, the national government, authorities and financial institutions must continue their efforts to help households and sound businesses through the crisis.
  • Koskinen, Kimmo; Toivanen, Mervi (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Yhdysvalloissa pankkien tulokset ovat viime aikoina olleet selvästi parempia kuin euroalueella. Eroa selittävät etenkin euroalueen heikompi talouskehitys ja arvonalentumistappioiden voimakas kasvu. Varsinkin Etelä-Euroopan maiden pankkien tappiot ovat merkittävästi kasvaneet.
  • Pensala, Johanna; Solttila, Heikki (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/1993
    Tässä selvityksessä julkaistaan pankkivalvontaviranomaisten keräämää tietoa pankkien järjestämättömistä saamisista ja luottotappioista, jotta pankkien ja yritysten tilaa olisi mahdollista analysoida yhtenevin perustein laadittuun tilastopohjaan nojautuen.
  • Miettinen, Paavo; Saada, Adam; Tiililä, Nea; Vauhkonen, Jukka (2020)
    Euro & talous 2/2020
    Pankkien vakavaraisuusvaatimusten tiukentaminen globaalin finanssikriisin jälkeen on parantanut pankkien kykyä luotottaa ja kestää tappioita koronapandemian kaltaisissa kriisitilanteissa. Vahvaa luotonantokykyä tarvitaan nyt vaikeuksissa olevien elinkelpoisten suomalaisten yritysten lainoittamiseksi. On huolehdittava, että pankkien pääomat riittävät kattamaan tulevat luottotappiot.
  • Pesola, Jarmo; Putkuri, Hanna (2011)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Kotimaisten pankkien arvonalentumistap-piot luotoista ja muista saamisista jäivät kansainvälisen finanssikriisin ja Suomen taloudessa koetun taantuman jäljiltä suh-teellisen pieniksi. 1990-luvun alun tilantee-seen verrattuna talouden toipuminen on käynnistynyt nopeasti. Myös matala kor-kotaso, ennakoitua parempana säilynyt työllisyystilanne ja varallisuushintojen hallitumpi kehitys ovat ylläpitäneet velal-listen takaisinmaksukykyä.