Browsing by Subject "makrovakauspolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 71
  • Kauko, Karlo (2018)
    Euro & talous. Blogi
  • Topi, Jukka (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Järjestelmäriskipuskuri tuli Suomessa käytettäväksi vuoden 2018 alussa. Järjestelmäriskipuskuri on lisäpääomavaatimus, joka voidaan määrätä luottolaitoksille rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. Puskuri voidaan asettaa enintään viiden prosentin suuruisena. Sen tarkoituksena on vahvistaa luottolaitossektorin vakavaraisuutta rahoitusjärjestelmän rakenteellisten riskien ja haavoittuvuuksien varalle. Riittävä pääomitus parantaa luottolaitosten edellytyksiä toimia ja välittää rahoitusta myös vaikeissa olosuhteissa. Alustavan arvion mukaan Suomen rahoitusjärjestelmässä on suurempia rakenteellisia riskejä kuin muissa EU-maissa, mikä on lainsäädännön asettama edellytys järjestelmäriskipuskurin määräämiseen.
  • Nykänen, Marja (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Järjestelmäriskit ovat talouden tai rahoitusjärjestelmän toimintaan liittyviä uhkia tai haavoittuvuuksia, joiden toteutuminen voi pahimmillaan johtaa pankki- ja finanssikriiseihin. Rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia ovat esimerkiksi kansantalouden kokoon verrattuna suuri tai muutamaan isoon toimijaan keskittynyt pankkisektori, pankkien samanlaiset liiketoimintamallit tai riippuvaisuus kansainvälisiltä markkinoilta haetusta rahoituksesta.
  • Putkuri, Hanna; Vauhkonen, Jukka (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 3/2012
    Rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavilla viranomaisilla on nykyisin liian vähän suoria ja tehokkaita keinoja puuttua asuntoluotonannon ja kotitalouksien velkaantumisen liialliseksi arvioimaansa kasvuun. Tässä artikkelissa arvioimme eri rahoitussääntelyn keinojen (ns. makrovakaustyökalujen) tehokkuutta asuntoluotonannon hillitsemisessä ja pankkien riskin-sietokyvyn vahvistamisessa sekä niitä rajoitteita, joita valmisteilla oleva EU-lainsäädäntö asettaa potentiaalisten keinojen käytölle. Valmisteilla oleva pankkien vakavaraisuusdirektiivi (CRD IV) uhkaa rajoittaa tarpeettoman voimakkaasti viranomaisten mahdollisuuksia torjua liialliseen asuntoluotonantoon ja kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä järjestelmäriskejä. Ehdotetuilla kansallisilla makrovakaustyökaluilla - vastasyklisillä pääomapuskurivaatimuksilla, asuntoluottojen riskipainoilla ja laajennetulla Pilari 2 -prosessilla - voidaan ainakin jossain määrin vahvistaa pankkien pääomapuskureita ja siten suojata pankkien vakavaraisuutta ja luotonantokykyä luottosyklin laskuvaiheessa. Sen sijaan on epäselvää, pystytäänkö näillä työkaluilla tarvittaessa merkittävästi hillitsemään liiallista asuntoluotonantoa ja asuntojen hintojen nousua syklin nousuvaiheessa.
  • Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Makrovakauspolitiikka on verrattain uusi talouspolitiikan osa-alue, joka muotoutui vasta finanssikriisin jälkeen ja jonka merkittävyys korostuu tällä hetkellä pitkään jatkuneen kevyen rahapolitiikan oloissa. Ajantasaista ja kattavaa tilastotietoa makrovakausvälineiden käytöstä eri puolilla maailmaa on kuitenkin ollut tarjolla vain vähän, mikä on rajoittanut makrovakauspolitiikan käyttöä ja vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta.
  • Melolinna, Marko; Vauhkonen, Jukka (2011)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1/2011
    Macroprudential policy is aimed at reducing the systemic risks that develop or gain strength within the financial system and whose realisation would have serious r epercussions for the real economy. Successful macroprudential policy reduces the probability and potential severity of a financial crisis and thus promotes long-run economic growth. Macroprudential policy can increase the ability of the financial system to withstand a crisis eg by requiring financial institutions to maintain larger-than-normal capital and liquidity buffers during good times and allowing them to run them down when times are not so good. Having some common goals and transmission channels as well as occasionally being at odds provide a rationale for coordination of macroprudential and monetary policy.
  • Hukkinen, Juhana; Kauko, Karlo (2011)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    The financial crisis that began in 2007 has demonstrated that financial market disruptions can have substantial effects on the economy. There have been calls for reform of the regulations governing credit institutions, insurance companies, derivative markets and securities trading, in order to foster financial stability. This article explores various means available to government for both preventing financial market crises and mitigating the economic consequences of any disruptions that do occur. The main focus is on identifying means for enhancing the stability of the banking system.
  • Taipalus, Katja; Timonen, Jouni (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2015
    In a prolonged environment of exceptionally low interest rates, the authorities are responsible for ensuring the adequate monitoring of potential vulnerabilities due to low interest rates. Before measures to manage risks can be implemented, the risks must first be identified. Owing to continuous market developments, there is a strong need to update the analysis conducted by the authorities.
  • Hukkinen, Juhana; Kauko, Karlo (2011)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4
    Vuonna 2007 alkanut finanssikriisi on osoittanut, että rahoitusmarkkinoilla esiintyy häiriöitä, joilla on huomattavia kansantaloudellisia vaikutuksia. Luottolaitoksia, vakuutusyhtioitä, johdannaismarkkinoita ja arvopaperikauppaa koskevia säädöksiä on vaadittu uudistettaviksi rahoitusvakauden edistämiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan keinoja, joilla julkinen valta voisi sekä ehkäistä finanssikriisejä rahoitusmarkkinoilla että pienentää mahdollisten häiriöiden kansantaloudellisia vaikutuksia. Pääpaino on keinoissa kohentaa pankkijärjestelmän vakautta.
  • Timonen, Jouni; Topi, Jukka (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 3/2015
    Sisällys 1 Johdanto 3 2 Miten makrovakauspolitiikkaa toteutetaan käytännössä? 7 2.1 Makrovakauspolitiikan toteutuksen vaiheet 9 2.2 Makrovakauspolitiikan välineet 14 3 Euroopan järjestelmäriskikomitean asema ja makrovakauspolitiikan lähitulevaisuuden näkymät 16 4 Makrovakauspolitiikan nykytilanne Suomessa 17 5 Lopuksi 18 Kuvioluettelo Kuvio 1. Kokonaistuotannon menetykset EU:ssa finanssikriisin johdosta 5 Kuvio 2. Makrovakauspolitiikan strategia 9 Kuvio 3. Makrovakauspolitiikan vaiheet 10 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Pääasialliset makrovakausviranomaiset eri maissa 6 Taulukko 2. Välitavoitteet ja indikaattorien yhteydet 11 Taulukko 3. Makrovakauspolitiikan välineet, pääasialliset välitavoitteet ja välineiden säädösperusta 15
  • Norring, Anni (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Vakiintuneen Mundell-Fleming-trilemman mukaan rahapolitiikka voi olla itsenäistä vain, jos pääomaliikkeet ovat rajoitetut tai valuuttakurssi on kelluva. Viime vuosina on julkaistu tutkimuksia, jotka asettavat tämän trilemman kyseenalaiseksi. Muutamat tutkijat ovat väittäneet, että kyse onkin dilemmasta: valuuttakurssin määräytymistavasta riippumatta rahapolitiikka voisikin olla täysin itsenäistä vain, kun pääomaliikkeitä on rajoitettu.
  • Melolinna, Marko; Vauhkonen, Jukka (2011)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1/2011
    Makrovakauspolitiikalla pyritään hillitsemään rahoitusjärjestelmän sisällä syntyviä tai vahvistuvia järjestelmäriskejä, joiden toteutumisella olisi vakavia reaalitaloudellisia seurauksia. Onnistuneella makrovakauspolitiikalla voidaan pienentää finans sikriisien todennäköisyyttä ja voimakkuutta ja siten edistää pitkän aikavälin talouskasvua. Makrovakauspolitiikalla vahvistetaan rahoitusjärjestelmän kriisinsietokykyä mm. vaatimalla rahoituslaitoksia ylläpitämään tavanomaista suurempia pääoma- ja maksuvalmiuspuskureita hyvinä aikoina ja sallimalla näiden puskureiden purkaminen huonoina aikoina. Yhteiset tavoitteet ja vaikutuskanavat sekä ajoittaiset ristiriidat puoltavat makrovakauspolitiikan ja rahapolitiikan keskinäistä koordinointia.
  • Norring, Anni (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli viime vuonna aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Luotonannon kasvun kiihtyessä vuonna 2017 erityisesti asuntoluototuksen ehtoja kiristettiin makrovakaustoimenpiteillä. Makrovakauspolitiikan tehokkuutta kasvattaa eri maiden makrovakausvalvojien yhteistyö. Järjestelmäriskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita makrovakauspolitiikalle.
  • Alhonsuo, Sampo; Kalatie, Simo; Mattinen, Olli; Savela, Juha; Suihko, Jaana; Björklund, Nina; Koskinen, Kimmo; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Taipalus, Katja; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2015
    Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus ja omavaraisuus 8 1.3 Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset: tunnistaminen ja pääomavaatimukset 8 1.4 Kansainvälisen talouden ja rahoitusjärjestelmän kautta Suomeen välittyvät vakausuhkat 9 2 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 10 2.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 10 2.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 18 3 Suomalaisten luottolaitosten vakavaraisuus ja systeeminen merkittävyys 23 3.1 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 23 3.2 Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset 25
  • Granlund, Peik; Mattinen, Olli; Suihko, Jaana; Toivanen, Mervi; Uusi-Äijö, Harriet; Asplund, Tuulia; Björklund, Nina; Kauko, Karlo; Koskinen, Kimmo; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Strandman, Ville; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2016)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2016
    Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 2 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 3 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 15 4 Suomalaisten luottolaitosten vakavaraisuus 20 5 Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja niiden lisäpääomavaatimukset 22 Liiteartikkeli 1: Ulkoiset arviot Suomen riskeistä ja makrovakaustoimenpiteiden riittävyydestä 28 Liiteartikkeli 2: Pohjois- ja Baltian maissa tehdyt asuntoluotonantoon ja –markkinoihin vaikuttavat makrovakaustoimenpiteet 30 Taulukkoliite 34
  • Mattinen, Olli; Toivanen, Mervi; Björklund, Nina; Jantunen, Lauri; Kauko, Karlo; Koskinen, Kimmo; Laakkonen, Helinä; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2017)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2017
    1 Esipuhe 4 2 Yhteenveto 7 3 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 4 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 14 5 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 18 Liiteartikkeli 1. Ruotsin ja Tanskan talouskehitys ja rahoitusjärjestelmän haavoittuvuudet 20 Liiteartikkeli 2. Lainanottajiin kohdistuvista makrovakausvälineistä 30
  • Alhonsuo, Sampo; Granlund, Peik; Kiviniemi, Arttu; Mattinen, Olli; Taskinen, Sinikka; Björklund, Nina; Kauko, Karlo; Koskinen, Kimmo; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Topi, Jukka; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2018)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2018
    1 Esipuhe..5 2 Yhteenveto..8 3 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat..10 3.1 Kokonaisluoton liittyvät vakausuhkat..10 3.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat..14 4 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus..20 Liiteartikkeli 1. Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta (G-SII/B) ja muut rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja näiden lisäpääomavaatimukset vuonna 2018..23 Liiteartikkeli 2. Suomalaisille luottolaitoksille uusi pääomavaatimus..29
  • Alhonsuo, Sampo; Kiviniemi, Arttu; Björklund, Nina; Kauko, Karlo; Putkuri, Hanna; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka; Miettinen, Paavo; Taipalus, Katja (2019)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2019
    1 Esipuhe..6 2 Yhteenveto..9 3 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat..11 4 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat..15 Liiteartikkeli 1. Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja niiden lisäpääomavaatimukset vuonna 2019..23 Liiteartikkeli 2. Järjestelmäriskipuskurin riskimittarit..28
  • Alhonsuo, Sampo; Kalatie, Simo; Mattinen, Olli; Nokkala, Jan; Savela, Juha; Suihko, Jaana; Asplund, Tuulia; Björklund, Nina; Karhapää, Henna; Kuhalampi, Miska; Long, Emilia; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Taipale, Tuukka; Taipalus, Katja; Timonen, Jouni; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 2/2015
    1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Rakenteelliset vakausuhkat 8 2 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 9 2.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 2.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 16 3 Rakenteelliset vakausuhkat 22 3.1 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 22 Liiteartikkeli 1. Asuntoluottojen riskipainojen korottaminen: toimenpidevaihtoehtojen vertailu ja vaikutukset 24 3.2 Riskipainot voidaan laskea kahdella päämenetelmällä 24 3.3 Toimenpidevaihtoehdot vähimmäisriskipainojen asettamiseksi 25 3.4 Vähimmäisriskipainojen vaikutukset asuntoluottojen marginaaleihin ja pankkien vakavaraisuuteen 27 3.4.1 Luottosalkun keskimääräisen vähimmäisriskipainon (”Ruotsin malli”) korottamisen vaikutus 30 3.5 Vähimmäisriskipainojen korotusten vaikutukset pankkien vakavaraisuussuhteisiin 31 3.6 Asuntoluottojen riskipainojen riittävä suuruus 32
  • Mattinen, Olli; Toivanen, Mervi; Björklund, Nina; Jantunen, Lauri; Kauko, Karlo; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2016)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 2/2016
    1 Esipuhe 5 2 Yhteenveto 8 3 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 10 4 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 15 5 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 20 Liiteartikkeli 1. Vaihtoehtoinen tapa laskea luottokanta/BKT-suhteen trendipoikkeama 22 Liiteartikkeli 2. Asuntojen alueellinen hintakehitys Suomessa 26 Liiteartikkeli 3. Ruotsin asuntomarkkinat ja kotitalouksien velka 31