Browsing by Subject "maksukortit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 69
  • Jyrkönen, Hanna (2004)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    There has been a rapid increase in payment card usage with developments seen in the infrastructure around their use: The number of EFTPOS terminals grew at a record rate in 2003. The Visa-Electron is replacing ATM cards and there have also been changes in the payment habits of the older members of the public.
  • Syrjänen, Miika; Takala, Kari (2010)
    EURO & TALOUS 2
    Rahahuolto on yksi Suomen Pankin ydintehtävistä. Käteinen raha - setelit ja kolikot - on säilyttänyt asemansa maksuvälineenä jo vuosisatojen ajan, vaikka sähköisten maksutapojen yleistyminen on edennyt ripeästi viime vuosikymmenten aikana. Suomen Pankki huolehtii yhdessä muiden rahahuollon osapuolten kanssa rahan aitoudesta, laadusta ja saatavuudesta koko maassa. Keskuspankki on keskittynyt rahahuollossa erityisesti rahan tukkujakeluun. Tässä artikkelissa kuvataan, miten keskuspankki asettaa oman palvelutasonsa rahahuollossa. Lisäksi artikkelissa arvioidaan käteisen asemaa kortilla maksamisen rinnalla.
  • Jyrkönen, Hanna; Paunonen, Heli (2003)
    EURO & TALOUS 2
    Vähittäismaksut ovat Suomessa pitkälle elektronisoituneet ja etenkin tilisiirrot ja kortilla maksaminen ovat suosittuja maksutapoja.Tulevaisuudessa vähittäismaksujen elektronisoituminen jatkuu, myös kansainvälisesti.Uusia palveluja ja palveluntarjoajia tulee markkinoille kaiken aikaa.Niillä on useita haasteita voitettavinaan, kuten esimerkiksi palveluiden hinnoittelu ja jo olemassa olevat, hyvin toimivat vaihtoehtoiset maksutavat.
  • Palva, Marianne (2006)
    EURO & TALOUS 2
    Eurooppa-neuvoston vahvistaman ns.Lissabonin strategian päätavoite on tehdä EU:sta vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta . Yhtenäinen euromaksualue on yksi edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi.Euroopan komission arvion mukaan yhtenäisellä euromaksualueella saavutettaisiin EU:ssa vuosittain 50 100 miljardin euron säästöt.
  • Kemppainen, Kari (2006)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Maksukorttimarkkinat ovat edelleen kansallisesti segmentoituneita eikä rajat ylittävää kilpailua ole juurikaan olemassa. Komissio arvioi, että kilpailun lisäämisellä on saavutettavissa EU-tasolla 50-100 miljardin euron hyödyt vuosittain. Siksi komissio on valmis myös tarvittaessa sääntelytoimien käyttöönottoon.
  • Kokkola, Tom (1990)
    Finlands Banks diskussionsunderlag 10/1990
    Undersökningen granskar betalningssystemets uppbyggnad och utveckling, speciellt den tekniska utvecklingens, institutionella förhållandens och valörsammansättningens inverkan på den cirkulerande kontantpenningmängden och dess delkomponenter. De estimerade modellerna indikerar att användningen av betalningskort har minskat allmänhetens kontantpenningefterfrågan med ca. 25 procent, medan däremot sedelautomaterna och bankernas kontantmedelkrediter har ökat bankernas kassahållning med aver 130 procent. Den internationella jämförelsen indikerar att den tekniska utvecklingens inverkan på efterfrågan- under 1970- och 1980- talet varierar från land till land, samt att den i jämförelse med Finland·har varit t.o.m. dubbelt större i vissa länder.
  • Salminen, Kati (2007)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Suomalaiset maksavat yhä enenevässä määrin ostoksensa erilaisilla maksukorteilla. Pankit ja Luottokunta ottavat uusia maksukorttityyppejä käyttöön lähivuosina EU-alueen maksuliikenne jatkaa yhä kasvuaan. Suomen ulkomaille lähetettyjen TARGET-maksujen määrä kasvoi voimakkaasti viime vuoden lopulla uusien asiakkaiden myötä.
  • Kokkola, Tom; Pauli, Ralf (1994)
    MARKKA & TALOUS 4
  • Heikkinen, Päivi (2005)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Yhä useampi valitsee maksuvälineekseen kortin. Samanaikaisesti sääntely, eurooppalainen integraatio, kireä kilpailu ja uuden teknologian käyttöönotto asettavat korttiyhtiöille haasteita.
  • Virtanen, Jere (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen Pankin verkkosivuilla on tänään julkaistu viime vuoden maksuliiketilastojen yhteenveto. Tapahtumamäärillä mitattuna korttimaksut säilyttivät ykkössijansa suomalaisten ylivoimaisesti suosituimpana sähköisenä maksuinstrumenttina.
  • Jyrkönen, Hanna (2004)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 27/2004
    Finnish payment methods have changed rapidly as payment cards have gained increasing popularity and have, to an extent, replaced cash.This article examines this phenomenon and the trends in cash and electronic payment methods in Finland.It starts with an introduction to the statistical data on different payment methods used at points of sale and their electronification, after which learning curve and dynamic regression models are employed to analyse changes in the share of cash payments.Finally, forecasts are presented for the future path of the cash-share.The data indicate that the use of cards, especially debit cards, has increased substantially.For example, in 1984 some 80% of total purchases (in value terms) were made with cash, whereas by 2002 the corresponding figure had dropped below 50%.Estimation results suggest that learning curve models are not suitable for explaining electronification of payment methods in Finland - at least at this stage - whereas the error correction model and its special-case partial adjustment model, coupled with independent explanatory variables, seem to do a better job.A forecast based on the latter indicates that electronification will continue in future and that by 2010 the cash-share of total value of point-of-sale payments will fall to less than 30%.Key words: retail payments, payment instruments, electronification JEL classification numbers: G20, G21, G28
  • Grym, Aleksi (2020)
    BoF Economics Review 8/2020
    Central banks worldwide are currently exploring so called Central Bank Digital Currencies (CBDC). The Avant smart card system created by the Bank of Finland in the 1990’s can be considered the world’s first CBDC and the only one so far that has gone into production. Avant cards were based on smart card technology similar to that used in debit and credit cards today. Even though the system was initiated, developed, and for the first few years operated by the central bank, it was eventually spun off and sold to commercial banks. Once debit cards became less expensive and were upgraded to use smart card technology, Avant became obsolete and was shut down. The story of Avant can give us valuable insight contributing to the ongoing discussion regarding CBDC.
  • Nisén, Anne (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Helpot ja nopeat maksutavat yleistyvät. Kuluttajat ovat jo tottuneet maksamaan ostoksensa kortilla ja laskunsa verkkopankissa. Nyt kehitys näyttäisi suuntautuvan kontaktittomaan maksamiseen sekä maksamiseen mobiililaitteilla.
  • Paunonen, Heli (2002)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti Kevät
    Käteisen euron käyttöönotto sujui hyvin. Suomessa tilisiirrot ja maksukortit ovat suosittuja maksuvälineitä. Maksukorttien lukumäärä lisääntyi huomattavasti vuoden 2001 aikana. Pankkien ja asiakkaan välisen maksujenvälityksen konekielisyysaste on jo yli 90 %.
  • Salmela, Maija (2009)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    Maksuvälinerikollisuus on kasvanut Suomessa etenkin kevään ja kesän aikana. Uusien, EMV-standardiin perustuvien ja maksuturvallisuutta lisäävien sirukorttien ja niitä tukemaan kykenevien maksupäätteiden määrä on kuitenkin nousussa.
  • Jyrkönen, Hanna (2004)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Maksukorttien käyttö lisääntyy nopeasti. Myös infrastruktuuri kehittyy edelleen: elektronisten maksupäätteiden lukumäärä kasvoi ennätyksellisen paljon vuonna 2003. Visa Electron -kortit korvaavat automaattikortteja, ja jopa vanhusten maksutavat ovat muuttuneet.
  • Björklund, Jenna (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Ruotsista kantautuu tasaiseen tahtiin uutisia käteisen käytön loppumisesta. Moni tuntuu pohtivan, ollaanko Suomessa samalla tiellä, ja vastausta etsitään usein käteisen käyttöä ja korttimaksamista kuvaavista tilastoluvuista. Tietoa suomalaisten maksukäyttäytymisestä kerätään muun muassa vuosittain julkaistavassa maksuliiketilastossa, jonka uusimmat, vuoden 2016 luvut on nyt julkaistu. Minkälaisia asioita tulee huomioida vastausta etsiessään?
  • Hatakka, Tuula (1997)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 19/1997
    Selvityksessä vertaillaan Suomen ja seitsemän muun EU-maan maksutapoja ja maksujenvälitysjärjestelmiä.Tarkoituksena on selvittää maksutapojen, pankkien jakeluverkkojen ja maksuliikkeen elektronisuuden maittaisia eroja.Selvityksen mukaan Suomen maksujärjestelmät ovat pisimmälle elektronisoituneet. Yksityishenkilöt maksavat Suomessa yleisesti laskuja itsepalveluperiaatteella tilisiirtoautomaattien ja kotipäätteiden välityksellä.Pankki- ja luottokorttiostojen osuus yksityisestä kulutuksesta on Suomessa suurin ja käteistä käytetään vähiten. Muissa vertailumaissa käytetään vielä yleisesti paperisia maksutoimeksiantoja, kuten sekkejä, jotka lähetetään pankkiin tai laskuttavalle yritykselle.Tosin sekkien käyttö on vähentynyt pankki- ja luottokorttiostojen yleistyessä.Pankit ovat karsineet konttoriverkostoaan ja pyrkineet lisäämään konekielisten yhteyksien hyväksikäyttöä.Laskujen maksu kotipäätteellä vähentää tilisiirtoautomaattien tarvetta Suomessa.Internet ja verkkopankit voivat lisätä tilisiirtoperusteisten maksutapojen merkitystä myös muualla EU:ssa.Pankkien välisen maksuliikkeen osuuden koko maksuliikkeestä havaittiin pienenevän.Tähän on vaikuttanut mm. pankkifuusiot, joiden myötä maksut liikkuvat enemmän pankkiryhmien sisällä.Maksujärjestelmien luotettavuus ja tehokkuus ovat tärkeitä, koska välitettyjen rahavirtojen arvo ylittää maiden BKT:n usein monikymmenkertaisesti. Avainsanat: maksuvälineet, tilisiirtojärjestelmät, Suomi, EU, pankkien jakeluverkko, elektronisoituminen
  • Heikkinen, Päivi (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Kevään aikana Helsingissä on keskusteltu paljon maksamisesta. Suomen Pankin maksufoorumi kokosi Paasitorniin toistasataa asiantuntijaa aiheen äärelle, ja toukokuussa Finlandiatalolla Suomen Pankin ja Euroopan Keskuspankin yhteisessä konferenssissa keskustelua käytiin niin toimialan asiantuntijoiden kuin akateemisten tutkijoidenkin kesken.