Browsing by Subject "mittaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-39 of 39
  • Kajanoja, Lauri (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.
  • Crowley, Patrick M. (2010)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 6/2010
    In his celebrated 1966 Econometrica article, Granger first hypothesized that there is a typical spectral shape for an economic variable. This typical shape implies decreasing levels of energy as frequency increases, which in turn implies an extremely long cycle in economic fluctuations and particulary in growth. Spectral analysis is however based on certain assumptions particulary in that render these basic frequency domain techniques inappropriate for analysing non-stationary economic data. In this paper three recent frequency domain methods for extracting cycles from non-stationary data are used with US real GNP data to analyse fluctuations in economic growth. The findings, among others, are that these more recent frequency domain techniques do not provide evidence to support the typical spectral shape and nor an extremely long growth cycle á la Granger.
  • Fang, Yiwei; Hasan, Iftekhar; Marton, Katherin (2011)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/2011
    The policy changes and structural reforms in transition economies over the past two decades have created exogenous variations in institutional development, which offers us an ideal natural experiment to analyse the causal effects of institutions on bank risk-taking behaviour. This paper examines a wide array of institutional reforms in respect of law and legal institutions, banking liberalization, and enterprise restructuring in privatization and corporate governance. Using a difference-in-difference approach, we find that banks financial stability has increased substantially subsequent to the institutional reforms. Further analysis suggests that the enhancement of financial stability mostly comes from the reduction of asset risk. Moreover, the effects of institutional reforms on bank risk are more pronounced for domestic banks than foreign banks. From the policy consideration, our study sheds light on the risk implications of different institutional reforms that have been characterizing transition countries.
  • Dvorsky, Sandra (2000)
    BOFIT Discussion Papers 13/2000
    The paper measures the degree of legal and actual central bank independence (CBI) in five Central and Eastern European transition economies striving for EU accession, namely the Czech Republic, Hungary, Poland, Slovakia and Slovenia (CEEC-5).The degree of legal CBI is measured by applying the two most widely used indices, the Cukierman and the Grilli-Masciandaro-Tabellini (GMT) indices. Moreover, the turnover rate of central bank governors is used as a proxy to measure actual CBI.The paper gives an interpretation of computed results, comparing the findings with those of other authors and earlier calculations.Furthermore, the indices on legal and actual CBI themselves are critically reviewed, in particular against the background of the Maastricht Treaty requirements, which in practice constitute the driving force for any amendment of central bank laws in the CEEC-5.Moreover, the role of CBI in bringing down inflation in the CEEC-5 at different stages of transition is briefly discussed.The paper concludes that the overall degree of legal CBI is comparatively high in all countries examined, while the measured turnover rates of governors do not seem to fully reflect the degree of actual CBI in the CEEC-5. Looking at the role of CBI in the disinflation process at different stages of transition, the main causes for inflation seem to have been beyond the direct control of the central bank.A high degree of CBI, together with a reasonable mix of fiscal and monetary policies as well as structural reforms, will be necessary for the CEEC-5 to meet all requirements for joining the EU and, in a more distant future, for adopting the euro. Key words: transition, central bank independence, disinflation
  • Kajanoja, Lauri (2017)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    How should we measure cost-competitiveness in Finland? A look at cost-competitiveness indicators in use at the Bank of Finland.
  • Laine, Tatu; Korpinen, Kasperi (2021)
    BoF Economics Review 9/2021
    This paper extends traditional payment system simulation analysis to counterparty liquidity risk exposures. The used stress test scenario corresponds to the counterparty stress scenario applied in the BCBS standard “Monitoring tools for intraday liquidity management” (BIS, 2013). This stress scenario is simulated for participants of the Finnish TARGET2 component with the new BoF-PSS3 simulator. Two liquidity deterioration indicators are introduced to quantify counterparty liquidity risk exposures. As comparison of liquidity risk projections to the available liquidity of participants in the system only yields a restricted and system-specific view of the severity of the scenarios, we compare the liquidity risks to high-quality liquid assets (HQLA) available at the group level to assess the overall liquidity risk that participants face in TARGET2. Our results generally comport with the literature and results reported elsewhere. Banking groups are exposed to a liquidity deterioration equivalent from 20 % to0% of their respective HQLA in just 0.35 % of the daily scenario observations. The exercise paper demonstrates that our proposed alternative form of payment system analysis can be helpful in banking supervision, micro- and macroprudential analysis, as well as resolution authorities’ assessment of the effects of their actions on payment systems.
  • Huotari, Jarkko (2015)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/2015
    ​I propose a financial stress index (FSI) for the Finnish financial system that aims to reflect the functionality of the financial system and provide an aggregate measure of financial stress in the money, bond, equity and foreign exchange markets and the banking sector. The FSI is a composite index that combines information from these markets and provides a measure of stress in the financial system as a whole. The FSI has obvious benefits for all participants in the financial markets who need a tool for monitoring the functioning of the financial markets, as it provides information on systemic stress events which are not as easily captured with the stress measures of individual markets or sectors. The ESRB recommendation (ESRB, 2014a) also states that national or international FSIs could be used when making a decision about the release of the counter-cyclical capital buffer. Hence, the index can also be used to support the macro-prudential policy decision making in Finland.
  • Kuismanen, Mika; Spolander, Mikko (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 21/1994
    This paper gives a short overview of how inflation expectations are measured in Finland and considers the possibilities of using such data to predict actual inflation. In Finland, there are three regularly published surveys, which include questions on ex post perceptions and/or ex ante expectations of the direction of change in the general price level or in the inflation rate.They are conducted by Statistics Finland (TK), the Confederation of Finnish Industry and Employers (TT) and the newspaper Helsingin Sanomat (HS). In the TK data expectations match realized rates of inflation quite well but the time series is too short.In the TT data the time series is long enough but the match between expectations and realized rates is poor.In HS data the match is quite good and the time series covers more than one business cycle. According to the correlation analysis, it seems that the TK data and the HS data could be used to form some kind of estimate of the future rate of consumer price inflation.By contrast, the TT data is probably better for predicting wholesale, producer or export price inflation. Although the HS data seems to offer us the best modelling possibilities, it is not very useful as a single exogenous variable in explaining realized rates of inflation.The small number of observations alone limits the use of advanced econometric methods and several exogenous variables.With the accumulation of more observations over time, however, we will be able to expand the model and the use of alternative data.For particular, the TK data seems quite promising.
  • Andrievskaya, Irina (2012)
    BOFIT Discussion Papers 12/2012
    The 2007-2009 global financial crisis demonstrated the need for effective systemic risk measurement and regulation. This paper proposes a straightforward approach for estimat-ing the systemic funding liquidity risk in a banking system and identifying systemically critical banks. Focusing on the surplus of highly liquid assets above due payments, we find systemic funding liquidity risk can be expressed as the distance of the aggregate liquidity surplus from its current level to its critical value. Calculations are performed using simu-lated distribution of the aggregate liquidity surplus determined using Independent Compo-nent Analysis. The systemic importance of banks is then assessed based on their contribu-tion to variation of the liquidity surplus in the system. We apply this methodology to the case of Russia, an emerging economy, to identify the current level of systemic funding li-quidity risk and rank banks based on their systemic relevance. Keywords: systemic risk, liquidity surplus, banking, Russia JEL Classification: G21, G28, P29
  • Laakkonen, Helinä; Lahtinen, Markus; Härmälä, Valtteri (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 3/2014
    Valtion luottoriskillä on erityinen status taloudessa: kun valtio joutuu ongelmiin, siitä kärsii koko talous. Valtion luottoriskin kasvu ei heijastu ainoastaan sen omiin velanhoitokustannuksiin tai rahoituksen saatavuuteen, vaan valtion velastaan maksama hinta toimii yleensä pohja-arvona myös muiden yritysten riskilisille. Muutokset valtionvelan riskillisyydessä heijastuvat yleensä erityisen vahvasti maan pankkisektoriin johtuen pankkien ja valtion välisistä ristiinkytköksistä. Valtion luottoriskillä on merkittävä asema koko kansantalouden rahoituskustannusten kannalta, mutta myös rahoitusmarkkinoiden vakauden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtion luottoriskiin vaikuttavia tekijöitä. Luottoriskin mittarina käytetään valtioiden luottoluokituksia. Tutkimustulosten mukaan valtion taloudellisella tilalla, hallinnon toimivuudella ja poliittisen järjestelmän laadulla on merkittävä vaikutus valtion luottoluokitukseen. Luottoluokitukseen vaikuttaa merkittävästi myös se, onko valtio hoitanut lainavelvoitteensa aikaisemmin. Kansainvälisillä instituutioilla, kuten EU:lla ja eurolla on ollut myös vaikutus niihin kuuluvien maiden luottoluokituksiin. Tutkimus etenee seuraavasti: Toisessa luvussa tarkastellaan valtion luottoriskin merkityksellisyyttä taloudelle etenkin valtion ja pankkisektorin välisten ristiinkytkösten näkökulmasta. Kolmannessa luvussa käydään läpi eri tapoja mitata valtion luottoriskiä ja neljännessä luvussa tarkastellaan valtion luottoluokitukseen vaikuttavia tekijöitä aikaisemman kirjallisuuden valossa. Viidennessä luvussa esitellään tutkimuksessa käytettävä ekonometrinen malli ja sen estimoinnissa käytetty aineisto. Kuudennessa luvussa käydään läpi estimointitulokset. Suomessa luottoluokituksen pysyminen korkeimmassa luottoluokassa on herättänyt keskustelua viime vuosina kehnon talouskehityksen myötä alati heikentyvän valtiontalouden vuoksi. Matalan luottoriskin maana Suomen valtio on maksanut velastaan erittäin alhaista korkoa, millä on epäilemättä ollut positiivisia vaikutuksia valtion taloudenhoitoon etenkin taloudellisesti haastavina viime vuosina. Korkean luottoluokituksen merkitystä kuvastaa osaltaan se, että Suomessa luottoluokituksen säilyttämisestä on muodostunut selkeä talouspolitiikkaa ohjaava tavoite. Tutkimuksen viimeisessä luvussa esitetään tutkimuksen johtopäätökset ja pohditaan tutkimustuloksia erityisesti Suomen näkökulmasta.
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 09/2012
    1 Johdanto 3 2 Potentiaalisen tuotannon arviointi tuotantofunktiomenetelmällä 5 2.1 Tuotantopanosten aikasarjojen hajoitelmat 5 2.2 Potentiaalisen tuotannon ennustaminen 10 3 Potentiaalisen tuotannon arviointi estimoidun Aino-mallin avulla 12 3.1 Potentiaalisen tuotannon käsitteet DSGE malleissa 12 3.2 Tuotannon luonnollisen tason kehitys 14 3.3 Uuden datan vaikutus tuotantokuilu arvioon 16 4 Päätelmät 18
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Toukokuu
    EKP:n rahapolitiikan ensisijainen tavoite on pitää yllä hintatason vakautta.EKP:n analyysi hintavakauteen kohdistuvien riskien arvioimiseksi perustuu kahteen ns.pilariin.Ensimmäisen pilarin mukaisessa analyysissä rahan määrällä on näkyvä asema,mikä merkitsee sitä,että raha-aggregaateista saatavaa rahapolitiikan kannalta olennaista tietoa tutkitaan tarkoin.Tästä rahan määrän näkyvästä asemasta viestii ilmoitus M3-raha-aggregatin kasvuvauhdille asetetusta viitearvosta.Toisen pilarin mukaisessa analyysissä tutkitaan useita muita tulevan hintakehityksen kannalta merkittäviä reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden indikaattoreita. Kummankin pilarin mukaiset tiedot täydentävät toisiaan,ja niiden avulla voidaan muodostaa laaja ja luotettava arvio hintavakautta tulevaisuudessa uhkaavista riskeistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensimmäisen pilarin mukaista analyysiä.Empiiriset tiedot euroalueelta osoittavat,että laajan raha-aggregaatin M3:n ja hintatason välinen riippuvuussuhde on vakaa ja että M3:n kehitys näyttää ennakoivan hyvin tulevaa hintakehitystä.Nämä aggregaatin empiiriset ominaisuudet ovat välttämättömiä niin tarkoituksenmukaisen rahatalouden analyysin kannalta kuin myös siksi,että rahan määrä toimisi rahapolitiikan kannalta hyödyllisenä indikaattorina.Näihin ominaisuuksiin perustuvalla rahatalouden kattavalla analyysillä tulee olla laaja näkökulma.Siksi ekonometriset välineet ja asiantuntija-arviot muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden,jonka avulla voidaan muodostaa perusteltu arvio rahatalouden kehityksestä ja sen merkityksestä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavien riskien kannal- ta.Tässä artikkelissa esitellään erilaisia rahatalouden analyysin kannalta hyödyllisiä välineitä.
  • Fungáčová, Zuzana; Solanko, Laura (2008)
    BOFIT Discussion Papers 21/2008
    Published in HSE Economic Journal, 2009, Tom 13, Vol 1, 101–129
    The Russian banking sector has experienced enormous growth rates during the last 6-7 years. The rapid growth of assets has, however, contributed to a decrease in the capital adequacy ratio, thus influencing the ability of banks to cope with risk. Using quarterly data spanning from 1999 to 2007 on all Russian banks, we investigate the relationship between bank characteristics and risk-taking by Russian banks. The analysis of financial ratios reveals that, on average, the risk levels are still below those observed in Central and Eastern Europe. Combining the group-wise comparisons of financial ratios and the results of insolvency risk analysis based on fixed effects vector decomposition, three main conclusions emerge. First, controlling for bank characteristics, large banks have higher insolvency risk than small ones. Second, foreign-owned banks exhibit higher insolvency risk than domestic banks and large state-controlled banks are, unlike other state-controlled banks, more stable. Third, we find that the regional banks engage in significantly more risk-taking than their counterparts in Moscow. JEL Classification: G21, G32, P34 Keywords: bank risk-taking, banks in transition, Russia
  • Kajanoja, Lauri (2012)
    Euro & talous. Talouden näkymät 5
    Suomen kilpailukyky on rahaliiton aikana heikentynyt, kun kilpailukyvyllä tarkoitetaan talouden ulkoisen tasapainon edellytyksiä. Avoimen sektorin tuotannon kannattavuus on heikentynyt. Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannukset viittaavat suotuisampaan kehitykseen, mutta toimialojen väliset erot hintakehityksessä vähentävät oleellisesti tämän indikaattorin hyödyllisyyttä kilpailukyvyn mittarina.
  • (2002)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Tammikuu
    Euron valuuttakurssin kehitystä talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen alkamisen jälkeen on tarkasteltu useista taloustieteen näkökulmista, ja siitä on esitetty monenlaisia ajatuksia ja näkemyksiä.Kun valuuttakurssikehitystä analysoidaan talouden perustekijöiden pohjalta, tarkastelujakson on kuitenkin oltava muutamaa vuotta pitempi.Koska eurosta ei ole saatavissa historiatietoja, kirjallisuudessa on yleensä käytetty ns. teoreettista tai synteettistä euroa 1 vuotta 1999 edeltäneen ajan korvikemuuttujana.Tällaisen korvikemuuttujan käyttöön liittyy kuitenkin merkittävä epävarmuustekijä.Euro otettiin käyttöön vuonna 1999 hintavakauden oloissa, jotka euroalue oli saavuttanut aikaisempien vuosien onnistuneen lähentymisprosessin tuloksena.Synteettinen euro on sen sijaan mekaaninen kooste euroalueen maiden kansallisten valuuttojen vuotta 1999 edeltäneestä kehityksestä, johon vaikuttivat maiden melko lailla toisistaan poikkeavat rahataloudelliset tekijät.Tämä synteettisen euron piirre käy sitä selvemmäksi, mitä kauemmaksi ajassa mennään taaksepäin.Tämän takia arvioiden euron nimellisen valuuttakurssin pitkän aikavälin trendeistä tulisikin perustua jonkin sisäisesti erittäin vakaan euroalueen maan kansalliseen valuuttaan, kuten esimerkiksi Saksan markkaan. Tällainen tarkastelukulma on sopusoinnussa EKP:n mandaatin ja rahapolitiikan strategian kanssa, jotka kumpikin tähtäävät hintavakauden ylläpitämiseen euroalueella. Useimmissa talouden perustekijöihin perustuvissa valuuttakurssianalyyseissä tarkastelun kohteena on kuitenkin reaalinen eikä nimellinen valuuttakurssi. Reaalisen valuuttakurssin kehityksessä maiden välisten inflaatioerojen vaikutuksen pitäisi pitkällä aikavälillä tasapainottua nimellisten valuuttakurssien vastaavien muutosten vaikutuksesta. Siksi empiirisessä kirjallisuudessa on useimmiten käytetty synteettistä korvikemuuttujaa arvioitaessa euron reaalisen valuuttakurssin pitkän aikavälin kehitystä.On paljon aineistoa siitä, että synteettisen euron (sekä keskeisimpien euro-alueen maiden kansallisten valuuttojen) reaaliset efektiiviset valuuttakurssit ovat heilahdelleet huomattavasti keskipitkällä aikavälillä.Tämä reaalisten valuuttakurssien heilahtelu antaa aiheen pohtia, voivatko valuuttamarkkinoiden vaihtelut liittyä talouden perustekijöihin.
  • Itkonen, Juha (2019)
    BoF Economics Review 1/2019
    The impact of digitalisation is not fully reflected in economic statistics. Even though commonly used economic metrics such as GDP are still relevant in assessing the state of the economy, the production of statistics should be developed to measure the digital economy better. The most significant measurement challenges caused by digitalisation relate to new goods, free services, changes in quality and the movement of intellectual capital between countries. Due to digitalisation, GDP and productivity growth may have been understated and the rate of price inflation overstated. Measurement errors alone do not explain the exceptionally weak development in recent years, nor do they eliminate the problems of the Finnish economy and the key challenges for economic policy. Digital technology has, however, improved our well-being in ways that are difficult to measure in money.
  • Funke, Michael; Mehrotra, Aaron; Yu, Hao (2011)
    BOFIT Discussion Papers 35/2011
    Published in Empirical Economics, Volume 48, Issue 4, June 2015: 1619-1641
    With recovery from the global financial crisis in 2009 and 2010, inflation emerged as a major concern for many central banks in emerging Asia. We use data observed at mixed frequencies to estimate the movement of Chinese headline inflation within the framework of a state-space model, and then take the estimated indicator to nowcast Chinese CPI inflation. The importance of forward-looking and high-frequency variables in tracking inflation dynamics is highlighted and the policy implications discussed. Keywords: Nowcasting, CPI inflation cycle, mixed-frequency modelling, dynamic factor model, China. JEL classification: C53, E31, E37
  • Sivander, Jouko (1965)
    Suomen Pankki. D 11
    Tutkimuksen juoni ja eteneminen on lyhyesti kerrottuna seuraava- II luvussa johdetaan käsiteltävä substituutiojoustoparametri lähtemällä tavallisesta kysynnän hintajoustosta- Samalla konstruoidaan kysyntäfunktio, jossa tämä parametri esiintyy. III luvussa esitetään tämän kysyntäfunktion tulkintateoria tarkastelemalla sen soveltuvuutta ekonometrisesti testattavaksi malliksi.Tämä luku muodostaa tutkimuksen "teoreettisen" osan, jossa käsitellään etenkin suhteellisten hintojen vaikutusta ulkomaankaupan jakaantumiseen sekä niitä olettamuksia, joiden vallitessa hintamekanismin voidaan sanoa toimivan.Vaikka teoreettisella tarkastelulla onkin pääpaino, on huomiota kiinnitetty myös siihen, voidaanko muutoksia todella mitata. Varsinaisen "empiirisen" osan muodostaa IV luku, jossa tulevat esille käytetyt estimointimenetelmät ja niiden kritiikki.Tämä luku on koetettu tehdä mahdollisimman havainnolliseksi ja joustoparametri saa siinä aivan uutta valaistusta, kun lähtökohtana on olemassa oleva tilastoaineisto.IV luvussa käsitellään myös estimoinnissa esiintyviä virheitä ja tarkastellaan eri menetelmien soveltuvuutta virheiden minimoinnin kannalta.Empiiristen tulosten yhteydessä tarkastellaan vielä lyhyesti, mitä muita tekijöitä kuin hinta vaikuttaa kilpailevien maiden vienteihin eli sellaisia seikkoja, joiden valossa estimaatit vasta , saavat oikean sisällön. Koko tutkimus on oikeastaan malliesimerkki kansantaloustieteen mittaamisproblematiikasta, operationaalisen teorian kehittelystä ja empiirisistä mittaamisongelmista.
  • Kurri, Samu (2007)
    Teollisuuden tuotannon määrän muutosten ajantasainen arvioiminen on ollut erityisen vaikeata viime vuonna toteutetun kansantalouden tilinpidon uudistuksen jälkeen.Tässä artikkelissa esitellään julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella laskettu vaihtoehtoinen kuukausi-indikaattori teollisuustuotannolle.Sen tuottamat arviot neljännesvuosimuutoksista ovat keskimäärin lähempänä tilinpidon mukaista kehitystä kuin teollisuustuotannon volyymi-indeksi.Uusi indikaattori on saatavissa Suomen Pankin Internet-sivuilta.