Browsing by Subject "sopimukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 77
  • Sundbäck, Veli (1988)
    Bank of Finland. Bulletin 62 ; 2 ; February
  • Pitkäniemi, F. M. (1934)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 14 ; 5 ; May
  • Brunila, Anne (2002)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 7/2002
    The framework for fiscal policy coordination in EMU has been in effect for three years.The experience gained shows that the rule-based approach provides in principle a feasible solution for policy coordination among a large number of heterogeneous countries whose joint interest is to safeguard the credibility of the common monetary policy and smooth functioning of the EMU.At the same time, the experience indicates that the current set of rules and procedures laid down in the Maastricht Treaty and Stability and Growth Pact (SGP) suffer from complexity, lack of transparency and asymmetric incentives.The paper discusses the rationale for fiscal policy coordination in the monetary union in general and emphasises the role of fiscal rules and multilateral surveillance in ensuring discipline and long-term sustainability of public finances.The paper also considers incentive problems arising from the asymmetric nature of the SGP and weak interaction between national policy-making and EU-level policy commitments.As a possible remedy, the paper proposes complementing the SGP with medium-term expenditure rules for central governments and balanced budget requirements for lower levels of government.Key words: fiscal policy coordination, expenditure rules, Stability and Growth Pact
  • Hendunen, Harry (1986)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 60 ; 6-7 ; June-July
  • Kutan, Ali M.; Pautola-Mol, Niina (2002)
    BOFIT Discussion Papers 1/2002
    This paper evaluates the functioning, suitability, and effectiveness of the Maastricht convergence criteria regarding fiscal policy and the Stability and Growth Pact for the Baltic States.We argue that the Maastricht fiscal targets from the Baltic perspective should be considered as long-term goals as opposed to short-run objectives of fiscal policy.Using the European Commission's approach as well as impulse response and variance decomposition techniques, we assess the fiscal discipline and cyclical sensitivity of each state's budget to changes in output gap.Empirical evidence indicates that Estonia and Latvia have been more successful in maintaining fiscal discipline than Lithuania during 1996-2000.We also observe that the Stability and Growth Pact signed in July 1997 would offer enough room for automatic fiscal stabilizers in Estonia and Latvia, but not necessarily in Lithuania.Policy implications of the findings for future perspectives are also discussed. Key words: EU-enlargement, fiscal policy, Baltic countries
  • Saarenheimo, Tuomas (2003)
    EURO & TALOUS 1
    Vakaus- ja kasvusopimus ei ole kyennyt korvaamaan talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerejä julkistalouksien kurinalaisuuden ylläpitäjänä.Julkistalouksien valvonnan kehittämiseksi on tehty monenlaisia ehdotuksia, joista keskeisin on Euroopan komission viimesyksyinen esitys.Komission esitys sisältää myönteisiä elementtejä, mutta ohjaa joiltakin osin valvontajärjestelmää liian monimutkaiseen suuntaan.
  • (2002)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Toukokuu
    Tarve tehostettuun monenväliseen yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon rahoitusmarkkinoiden valvonnassa tuli ilmi rahoitustoiminnan kansainvälistymisen jo integraation myötä.Nykyisin valvontayhteistyötä tehdään monilla foorumeilla.Valmisteilla olevan uuden Baselin sopimuksen tehokas täytäntöönpano kansainvälisesti vaatii toimia sen varmistamiseksi, että valvojien toimenpiteet takaavat tasapuoliset kilpailuolosuhteet.EU:n päättäjät ovat todenneet, että yhteistyöjärjestelyjen käytännön toimivuuden vahvistaminen esim. laajemman tietojen vaihdon ja valvontakäytäntöjen lähentymisen avulla on välttämätöntä rahoitusmarkkinoiden entistä tiiviimmän integraation vuoksi sekä sitä silmällä pitäen, että uusi Baselin sopimus on siirrettävä EU:n sääntelyn piiriin.Tässä artikkelissa arvioidaan eri valvontafoorumeiden rakennetta, asemaa ja tärkeimpiä hankkeita sekä kansainvälisesti että EU:n tasolla ja tarkastellaan muutamia tulevaisuuden haasteita.EKP toimii aktiivisesti valvontayhteistyön vahvistamiseksi ja EKPJ:n pankkivalvontakomitean toiminnan tukemiseksi sekä osallistuu olan komiteoiden työskentelyyn niin kansainvälisesti kuin EU:ssakin.
  • Vilmi, Lauri (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmät vaihtelevat jonkin verran kehittyneissä talouksissa. Euroopassa työehdoista sopiminen on yleisesti melko keskittynyttä. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat kuitenkin lisänneet painetta joustavuudelle ja paikallisemmalle sopimiselle. Erityisesti velka- ja pankkikriiseistä kärsineissä maissa, kuten Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Irlannissa, on siirrytty lähemmäs paikallista sopimista.
  • Pääkkönen, Jenni (2009)
    Bofit. Focus/Opinion. Asiantuntijan näkemys 10/2009
  • Francis, Bill B.; Hasan, Iftekhar; Zhu, Yun (2020)
    Financial Review 1 ; February
    Published in BoF DP 29/2013.
    This paper provides evidence that the managerial effect is a key determinant of firms’ cost of capital, in the context of private debt contracting. Applying the novel empirical method developed by an earlier study to a large sample that tracks the job movement of top managers, we find that the managerial effect is a critical and significant factor that explains a large part of the variation in loan contract terms more accurately than firm fixed effects. Additional evidence shows that banks “follow” managers when they change jobs and offer loan contracts with preferential terms to their new firms.
  • Francis, Bill B.; Hasan, Iftekhar; Zhu Yun (2013)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 29/2013
    Published in Financial Review 2020 ; 55 ; 1 ; pp. 25-59 ; "Managerial effect or firm effect : Evidence from the private debt market" https://doi.org/10.1111/fire.12196
    This paper provides direct evidence that managerial style is a key determinant of the firm's cost of capital, in the context of private debt contracting. Applying the novel empirical method by Abowd, Karmarz, and Margolis (1999) to a large sample that tracks job movement of top managers, we find that managerial style is a critical factor that explains a large part of the variation in loan contract terms. The loan-term-related managerial styles correlate with managerial styles of firm performance and corporate decisions, implying that certain managers achieve better firm performance via lower cost of capital and other desirable non-price loan terms. We further find direct evidence that banks "follow" managers' job changes and offer loan contracts with preferential terms to their new firms. Some of the preferred managerial styles reflect managers' personal characteristics, such as managerial ability, authority and conservatism
  • Kilponen, Juha; Santavirta, Torsten (2010)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 12/2010
    Published in Scandinavian Journal of Economics, Special Issue 112, No. 4, 2010: 864-883 ; https://doi.org/10.1016/j.jedc.2010.12.011
    We improve the precision of the test of the implicit contract model that Beaudry and DiNardo proposed twenty years ago. Our data set allows us to define the precise industry and plant of a particular employment relationship, link local labour market characteristics and company characteristics to the individual level of wages, and control for composition effects. We find evidence in favour of the spot market model of wage setting in the whole sample, but there is significant variation across industries and educational levels. In particular, the spot market matters most for low-skill workers, while the implicit contract model with one-sided limited commitment applies better to high-skill workers
  • Saarenheimo, Tuomas (2003)
    Bank of Finland. Bulletin 77 ; 1
  • (1975)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 49 ; 4 ; April
  • Simola, Heli (2007)
    BOFIT Online 3/2007
    Russia has cleared an important hurdle in its path to membership of the World Trade Organization (WTO), the signing of the bilateral agreement with the United States.It will still take some months at minimum to finalize Russian membership, and even longer for the effects of membership to be realized.Russia's progress in the WTO negotiations is an important positive sign for international actors of the country's willingness to further integrate with the global economy.Russia has committed to lowering its average import tariff on agricultural and industrial goods by 3 percentage points, but with transition periods.Russia will also liberalize its service sector, but still reserve the right to some restrictions.It is widely believed that WTO membership will have a positive impact on Russia's economic development by enhancing competition and efficiency in the economy and by increasing foreign direct investment (FDI) flows to Russia.Some fears have also been expressed on the ability of domestic companies to survive with the growing competitive pressure.The consequences of future membership will not, however, be dramatic or instantaneous. Keywords: Russia, WTO, trade policy
  • Lainela, Seija (2010)
    Bofit. Focus/Opinion. Expert view 6/2010
  • Bäckman, Ole (1954)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 14
    MAKSUSOPIMUKSET YLEENSÄ 9 Vapaa valuutta 9 Unilateraalinen clearing 10 Maksusopimus 11 Valuuttaclearing 11 Sidottu maksusopimus 11 Sidotun maksuliikkeen edellytykset 12 Sekasopimus 13 Kompensaatiosopimus 13 Clearing- sopimus 14 Desentralisoitu maksusopimus 14 VARHAISEMMAT MAKSUSOPIMUKSET 16 Ensimmäiset maksusopimukset 16 Laki vientikaupan turvaamisesta 17 Viron sopimus 18 Muita maksusopimuksia 19 MAKSUSOPIMUKSEN YLEINEN RAKENNE 21 Sopimusneuvottelun yleinen kulku 21 Valtakirja 22 Sopimuskieli 22 Valtiosopimus 22 Voimaantulo 24 Voimassaoloaika 24 Sopimusten erilaisuus 25 Suomen Pankki 25 Sopimustilit 25 Kurssikysymys 26 Sopimusvaluutta 28 Sopimusalue 30 Alkuperäperiaate 31 Tavaramaksut 32 Juoksevat maksut 32 Yleisklausuuli 33 Pääomantuotto 33 Pääomansiirto 34 Poikkeuksia yleissäännöstä 34 Velan syntymisaika 35 Domisiiliperiaate 35 Laskutusvaluutta 35 Sopimustilin käyttö vientimaksuihin 37 Maksujen suoritusjärjestys 37 Luottoraja 38 Luottorajan ylitys 39 Oma valuuttasäännöstely 40 Sopimuksen täytäntöönpanon turvaaminen 41 Tilisaldo sopimuksen päättyessä 41 Maksu- vai kauppasopimukseen kuuluvia säännöksiä? 42 Kompensaatiokaupat 43 Kolmikantasopimus 44 MAKSUSOPIMUSTEN ARVIOINTI 46 MULTILATERAALINEN SOPIMUS 48 LIITE 51 SUOMEN VOIMASSAOLEVAT MAKSUSOPIMUKSET 53 Clearingsopimukset 53 Argentiina 53 Brasilia 54 Bulgaria 55 Islanti 57 lsrael 57 Italia 58 Japani 60 Jugoslavia 61 Kiinan kansantasavalta 61 Kolumbia 62 Kreikka 62 Norja 64 Puola 65 Romania 67 Saksa 68 Itä-Saksa 73 Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto 74 Sveitsi 76 Tshekkoslovakia 78 Turkki 79 Unkari 81 Desentralisoidut maksusopimukset 83 Alankomaat 83 Belgia 84 Portugali 85 Ranska 86 Länsi-Saksa 87 Tanska 88 KIRJALLISUUSLUETTELO 91
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Toukokuu
    Pääkirjoitus 5 Euroalueen talouskehitys 7 Eurojärjestelmän toimintakehikko: kuvaus ja ensimmäinen arviointi 29 Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpano 45 Euroalueen tilastot 1* Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet 43* Euroopan keskuspankin (EKP) julkaisuja 46*
  • Railavo, Jukka (2004)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 1/2004
    Using an optimisation-based model with endogenous labour supply and a proportional tax rate, we compare the stabilising properties of different fiscal policy rules.The economy is affected by shocks from both government spending and technology.The fiscal policy rule can be based on government liabilities or the government budget deficit.As both are given as measures of fiscal policy performance in the Stability and Growth Pact (SGP), we also use a fiscal policy rule based on the combination of the two.We compare the accounting definition of deficit with the economic definition which takes inflation into account.The fiscal policy rule based on debt, with monetary policy consistent with the Taylor principle, results in an unstable solution.However, a fiscal policy rule based on deficit produces stable solutions with a wide range of fiscal policy parameters.Moreover, we find that putting more weight on the deficit than the debt in the fiscal policy rule creates less cyclical responses to shocks.Finally we find out that the SGP definition of deficit performs as well as the real deficit based on the government budget constraint. Key words: inflation, fiscal and monetary policy, stabilisation JEL classification numbers: E52, E31, E61
  • Hirvensalo, Inkeri (1979)
    Suomen Pankki. A 49
    1.JOHDANTO 9 2.KAHDENVÄLISTEN MAKSUSOPIMUSTEN JA CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ 11 2.1.Clearing-järjestelmän käyttöön johtaneet syyt 11 2.2.Clearing-maksujärjestelyihin kohdistettu kritiikki 13 2.3.Suomen ja sosialistimaiden väliset maksusopimukset 15 2.4.Bilateralismi ja maksusopimukset 18 3.SUOMEN JA SNTL:N VÄLINEN CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄ SNTL:N ULKOMAANKAUPPAJÄRJESTELMÄSSÄ 20 3.1.SNTL:n ulkomaankaupan maksujärjestelmät sekä kauppaa ja maksuliikettä hoitavat organisaatiot 20 3.2.SNTL:n ja Suomen välistä kauppaa sekä maksuliikettä hoitavat neuvostoliittolaiset organisaatiot 21 3.2.1.SNTL:n ulkomaankauppaministeriö 23 3.2.2.Ulkomaisten taloussuhteiden valtionkomitea GKES 27 3.2.3.SNTL:n valtiovarainministeriö 28 3.2.4.SNTL:n valtionpankki 29 3.2.5.SNTL:n ulkomaankauppapankki 30 3.3.SEV-kaupan maksuliike ja rahoitus 36 3.4.SNTL:n viranomaisten suhtautuminen Suomen ja SNTL:n väliseen clearing-maksujärjestelmään 40 3.4.1.Clearing-järjestelmään liittyvät rahoituskysymykset 40 3.4.2.Kaupan ja maksuliikkeen tasapaino 44 3.5.SNTL:n ulkomaankaupan ja maksujärjestelmien kehitys erityisesti Suomen kanssa käytävän kaupan kannalta 47 4. SUOMEN JA SNTL:N VÄLISEN CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET 51 4.1.Kaupan ja maksujen tasapainomekanismi 51 4.2.Suomen ja SNTL:n välisen sidotun maksusopimuksen pääpiirteet 55 4.2.1.Kompensaatiosopimukset 57 4.2.2.Keskitetty maksuliike 58 4.2.3.Vapaasti vaihdettavien valuuttojen käyttö 58 4.2.4.Vastuu clearing-tileistä ja niiden kautta kulkevat maksut 59 4.2.5.Tilivaluutta ja kurssimäärittely 61 4.2.6.Clearing-tilin korko 64 4.2.7.Alkuperäkysymys ja sidottujen valuuttojen arvostus 64 4.2.8.Luottoraja 66 4.2.9.Kolmikantasopimukset 67 4.3.Tavaratoimitusten maksuajat 68 4.4.Maksujen kulku käytännössä 71 5. SUOMEN JA SNTL:N VÄLISEN KAUPAN JA MAKSULIIKKEEN KEHITYS SEKÄ MAKSUTASEEN KOOSTUMUS VUOSINA 1961 - 1977 72 5.1.Kauppatase 72 5.1.1.Kaupan tavararakenne 75 5.1.2.Kaupan kasvu ja vaihtelut 77 5.2.Vaihtotase 81 5.3.Pääomatase 87 5.4.Vapaavaluuttamaksut ja viennin länsivaluuttaosuus 89 5.5.Clearing-tilisaldo ja luottorajat 92 6. CLEARING-TILISAATAVAN JA KOTIMAAN RAHAMARKKINOIDEN VÄLISET YHTEYDET 95 6.1.Clearing-tilisaatavan ja sidotun valuuttavarannon luonne 95 6.2.Clearing-tilisaldon yhteydet kotimaisiin rahamarkkinoihin 98 6.3.Clearing-saatavan tai -velan merkitys ja kustannukset muuhun maitten väliseen luototukseen verrattuna 99 6.4.Clearing-tilisaldon kehityksen ennakointi 101 7. YHTEENVETO 103 LÄHDELUETTELO 105 SUMMARY 109