Browsing by Author "Vanhala, Juuso"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 37
  • Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    Unprofitable ‘zombie’ firms have been on the rise in Finland, both proportionately and in absolute terms, since the beginning of the 2000s. At most, they have accounted for approximately 10% of all labour and capital allocated within the corporate sector. Zombie firms can survive for years, but in the long term they must either revitalise and become profitable or exit the market. Keeping unprofitable firms on life support for extended periods of time can distort the efficiency of markets and is associated with a variety of risks. For one, the share of capital and labour allotted to zombie firms prevents these resources from being allocated more efficiently elsewhere, weakening operating conditions for profitable companies. This opportunity cost lowers productivity and weakens growth opportunities for the entire economy. Furthermore, zombie firms are generally highly leveraged and raise the risk of credit defaults and financial market disruptions. Identifying zombie firms is not entirely straightforward, however, as the classification is in itself heterogeneous and includes growing companies with weak current profitability who may, in the long term, eventually contribute to economic growth.
  • Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso (2011)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2011
    Kansainvälinen finanssikriisi on johtanut syvimpään globaaliin taantumaan sitten 1930-luvun suuren laman. Vaikka taloudet ovat elpymässä, finanssikriisin kielteiset vaikutukset näkyvät vielä pitkään työmarkkinoilla. On odotettavissa, että tässä kriisissä toistuu monissa aiemmissa kriiseissä havaittuja piirteitä. Työllisyyden ja osallistumisasteen toipuminen muodostunee huomattavasti tuotannon toipumista hitaammaksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä joka on vasta hiljattain lähtenyt nousuun jatkanee kasvuaan, vaikka taantuman pohja on ohitettu. Lisäksi on mahdollista, että taantuman jälkeinen työpaikkojen kasvu ei tapahdu samoilla sektoreilla, joilla työpaikkoja on menetetty. Tässä selvityksessä tarkastellaan finanssikriisin vaikutuksia Suomen työmarkkinoille, ja verrataan Suomen kokemuksia mm. Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Tarkastelun kohteena ovat etenkin työmarkkinoiden kohtaanto, rakenteelliset muutokset ja politiikkatoimien vaikutukset työmarkkinoiden sopeutumiskanaviin.
  • Mäki-Fränti, Petri; Vanhala, Juuso (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    The corona pandemic and the related lockdown measures have led to a strong contraction in business turnover and weakening of profitability, particularly in the service industries. If the profitability crisis persists, it will turn into a liquidity crisis and the risk of corporate bankruptcies will increase. Companies can, to some extent, adjust to the decline in turnover by cutting costs, for example by decreasing purchase volumes and by negotiating reductions to other cost items, such as rents. With the help of temporary lay-offs, companies can even adjust staff expenditure rapidly, if necessary.
  • Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2018
    Growth and productivity studies are paying increasing attention to the role of the most successful firms on the one hand, and the weakest on the other, in shaping the overall growth and productivity of an economy. In many countries, productivity growth, job creation and increasing market shares and profits are concentrated to a small number of firms, while most firms are only moderately successful.
  • Juvonen, Petteri; Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Wage-setting is a key macroeconomic mechanism for employment and economic growth, and in a member state of a monetary union, its importance is even greater. Wages largely determine how the economy responds to shocks, as individual members of a monetary union do not have the possibility of resolving the situation via the exchange rate or by adjusting the nominal interest rate. Prices and wages also determine the real exchange rate of countries in a monetary union and thus play a key role in the development of competitiveness.
  • Vanhala, Juuso (2009)
    Suomen Pankki. BoF online 4/2009
    1 1980-luvun kuplasta pitkään taantumaan 3 2 Japanin menetetty vuosikymmen 5 3 Nollakorkopolitiikka ja nollakorkorajoite 8 4 Määrällisen keventämisen rahapolitiikka 11 5 Miten Japanin talouspolitiikassa onnistuttiin? 14
  • Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2018)
    Euro & talous 3/2018
    Suomessa kannattamattomien eli ns. zombie-yritysten määrä ja osuus ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Parhaimmillaan noin 10 prosenttia koko yrityskannan työvoimasta ja pääomasta on ollut tällaisissa yrityksissä.Tällaiset yritykset saattavat pysyä markkinoilla useita vuosia, mutta lopulta osasta niitä tulee jälleen kannattavia, toiset taas poistuvat markkinoilta. Pitkään kannattamattomina pysyviin yrityksiin liittyy useita markkinoiden toimintaa vääristäviä piirteitä ja riskejä. Niiden voimavarat ovat tehottomassa käytössä, ja ne heikentävät kannattavien yritysten toimintaedellytyksiä.
  • Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2016
    The establishment and growth of new firms is important for job creation, but companies are not all the same. A small number of firms create a significant portion of new jobs, while in a large portion of firms job creation remains limited or the number of jobs is actually decreasing. New firms include a relatively high number of ‘gazelles’, firms that increase the number of jobs at a rapid pace. At the same time, however, only a small portion of new firms survive the ‘valley of death’ of the first years following entry. It is difficult to identify rapidly growing businesses in advance, and high growth at the outset does not typically predict high growth in the future.
  • Jalasjoki, Pirkka; Kärkkäinen, Samu; Vanhala, Juuso (2021)
    Euro & talous 3/2021
    Suuri joukko yrityksiä joutui vaikeuksiin koronapandemian takia, ja tautitilanne on vaikuttanut voimakkaasti moniin kotitalouksiin lomautusten ja irtisanomisten muodossa. Koko yrityssektorin kannattavuus kuitenkin parantui vuonna 2020, ja kotitaloussektori kokonaisuutena kerrytti säästöjä. Samaan aikaan julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi. Tähän kehitykseen vaikuttivat julkisyhteisöjen maksamat tulonsiirrot, sosiaalietuudet ja tuet, jotka kasvoivat merkittävästi vuonna 2020, mutta ne eivät yksin selitä muiden sektorien taloustilanteen vahvistumista. Kotitalouksien ja koko yrityssektorin hyvä kehitys jättää kuitenkin piiloon suuret erot sektorien sisällä.
  • Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2017)
    Euro & talous 3/2017
    Kansantalous ei vie tuotteita ulkomaille eikä luo työpaikkoja, vaan viennistä ja tuotannosta vastaavat yritykset. Ne ovat kuitenkin kovin erilaisia ja usein kaukana keskimääräisestä. Vain harvat korkean tuottavuuden ja kannattavuuden supertähdet erottuvat suuresta massasta. Tilanne, jossa harvat menestyjät poikkeavat merkittävästi yritysten massasta, voi vääristää kuvaa keskimääräisestä yrityksestä ja johtaa virheellisiin päätelmiin yritysten tilasta. Kaikille yrityksille on silti yhteistä, että niiden menestyminen näkyy palkoissa ja työllisyydessä, joskin vientisektorilla vaikutus on tyypillisesti vähäisempi. Yritysten välisiin suuriin eroihin olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota talouspolitiikassa.
  • Haavio, Markus; Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 4
    1 Johdanto 4 2 Työmarkkinoiden toiminnan logiikka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 4 2.1 Työn kysyntä ja tarjonta 5 2.1.1 Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutus 6 2.1.2 Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 6 2.2 Työttömyys 7 2.3 Voittajat ja häviäjät 9 2.3.1 Voittajat ja häviäjät lyhyellä aikavälillä 10 2.3.2 Voittajat ja häviäjät pitkällä aikavälillä 11 2.4 Muita näkökohtia 13 3 Konkreettisia esimerkkejä työn tarjonnan muutoksista 14 3.1 Naisten tulo työmarkkinoille 14 3.2 Suurten ikäluokkien tulo markkinoille 16 3.3 Viekö eläkeiän nostaminen nuorten työpaikat? 17 3.4 Työn jakaminen 19 3.5 Maahanmuutto ja työn tarjonta 22 4 Lopuksi 24 Lähdeluettelo 25 Kuvioluettelo Kuvio 1. Työmarkkinoiden tasapaino kilpailullisilla työmarkkinoilla 5 Kuvio 2. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus 6 Kuvio 3. Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 7 Kuvio 4. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus palkkajäykkyyden vallitessa 8 Kuvio 5. Matalasti koulutetun työn tarjonnan lisäyksen vaikutus lyhyellä aikavälillä matalasti koulutettuihin työntekijöihin 10 Kuvio 6. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus korkeasti koulutettuihin kun tulokkaat ja korkeasti koulutetut ovat A) komplementteja B) substituutteja 11 Kuvio 7. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus matalasti koulutettuihin pitkällä aikavälillä kun tulokkaat ovat matalasti koulutettuja 12
  • Vanhala, Juuso (2007)
    EURO & TALOUS 2
    Japanin keskuspankki on yksi maailman merkittävimmistä raha-poliittisista päättäjistä. Viime vuosina se on joutunut harjoittamaan rahapolitiikkaa oloissa, joista teollisuusmailla ei ole aiempaa kokemusta. Japani ajautui 1990-luvulla sitkeään taantumaan, jota seurasi kuluttajahintojen lasku. Talous ajautui deflaatiokierteeseen, ja keskuspankki laski vuosikymmenen lopulla korot nollaan. Tämäkään ei riittänyt, vaan vuonna 2001 keskuspankki joutui omaksumaan ns. määrällisen keventämisen rahapolitiikan eli keventämään rahapolitiikkaa likviditeettiä lisäämällä.
  • Asplund, Tuulia; Ikonen, Pasi; Schmöller, Michaela; Vanhala, Juuso; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Suomessa ja muissa maissa on otettu käyttöön laaja joukko toimia, joilla pyritään torjumaan koronapandemian ja talouden rajoitustoimien aiheuttamaa taloudellisen toiminnan hiipumista, yritysten konkursseja ja työttömyyden nousua. Toimet vastaavat yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon, mutta samalla niillä pyritään estämään tilapäisestä sokista aiheutuva lama, joka voi seurata konkurssiaallosta ja työttömyyden voimakkaasta noususta. Tärkeä tavoite on luoda olosuhteet, joissa talouden toipuminen olisi mahdollisimman nopeaa rajoitteiden poistumisen jälkeen.
  • Vanhala, Juuso (2006)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 12/2006
    This paper studies the implications of labour taxation in determining the sensitivity of an economy to macroeconomic shocks. We construct a New Keynesian business cycle model with matching frictions of the labour market, where sluggish employment adjustment implies a key role for labour markets in determining shock propagation.We consider three policy instruments to analyze the steady state and dynamic effects of tax reforms: the marginal tax rate and replacement ratio amplify shock responses whereas employment subsidies weaken them.The tax instruments affect the degree to which the wage absorbs shocks.We show that the relative effects of the tax instruments and thus the effects of tax progression are sensitive to the initial degree of tax progression in the economy.Increasing tax progression when taxation is initially progressive is harmful for steady state employment and output, and amplifies the sensitivity of macroeconomic variables to shocks.When taxation is initially proportional, increasing progression is beneficial for output and employment and dampens shock responses of macroeconomic variables.Key words: matching, income taxation, business cycles JEL classification numbers: J64, E24, E32
  • Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2014)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    Viewed in the light of Finland’s employment and unemployment figures, the labour market impact of the weak economic performance of recent years would appear so far to be less than feared. These aggregate-level figures do not, however, reveal anything about changes between sectors or worker flows. The present article explores the labour market’s internal dynamics and worker flows. Our aim is to take an overview of the dynamics of the Finnish labour market that lie behind the typically reported aggregate figures. We also use worker flows to explain observed changes in unemployment. In addition to this, the article presents the results achieved when probit analysis is used to study labour market flows. The analysis presented here is based primarily on micro-level quarterly data from Statistics Finland’s Labour Force Survey for the years 2001–2013 (covering 15–74-year-olds). This, in turn, is based on monthly data from questionnaires. The material comprises one and a half million observations and contains data on e.g. respondents’ age, gender, educational background, sector of employment, labour force participation, labour market state, professional status, duration of unemployment and duration of current job.
  • Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2018)
    Euro & talous 5/2018
    Matalan tuottavuuden yritysten määrä Suomessa on suuri, mutta kapea kärki nostaa keskimääräistä tuottavuutta. Eturintaman yrityksilläkin tuottavuuskasvu enimmäkseen matelee.
  • Vanhala, Juuso (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/5
    1 Johdanto 3 2 Globalisaation vaikutuskanavat työmarkkinoille kansainvälisen kaupan teorian valossa 5 2.1 Kansainvälinen kauppa ja työvoiman suhteellinen kysyntä 5 2.2 Työmarkkinavirrat 6 3 Offshoring ja työmarkkinat: uusi paradigma perinteisten mekanismien rinnalle 7 3.1 Ulkoistaminen ulkomaille työtehtävittäin 7 3.2 Ulkomaille ulkoistamisen vaikutuskanavat palkkoihin 9 4 Empiirinen evidenssi 11 4.1 Globalisaation kiihtyminen ja kehittyvien maiden merkityksen kasvu 11 4.2 Globalisaation uusi vaihe: Uusi paradigma vai uutta retoriikkaa? 13 4.3 Globalisaatiovaikutusten erottaminen 13 4.4 Evidenssiä ulkoistamisesta ja siirretyistä työpaikoista 16 4.5 Potentiaalisesti siirrettävät työpaikat 18 5 Palkanmuodostus 20 6 Sopeutuminen globalisaation työmarkkinavaikutuksiin 23 7 Yhteenveto 25
  • Karjanlahti, Kristiina; Vanhala, Juuso (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 10/2012
    1 Johdanto 3 2 Nuorisotyöttömyys euroalueella 4 2.1 Kriisin nostamassa nuorisotyöttömyydessä on suuria eroja maiden välillä 4 2.2 Nuorisotyöttömyys on suurta yli suhdanteiden 5 3 Kriisin toimialakohtaiset sokit kohdistuivat nuoriin 7 3.1 Rakennussektori ja teollisuus 7 3.2 Nuoret allokoitava uusille urille 10 4 Työmarkkinoiden kahtiajako heikentää nuorten asemaa 11 4.1 Kahtia jakautuneisuus on kasvanut Euroopassa 11 4.2 Duaalisuus nuorten ongelmana 14 4.3 Työttömyys ja suhdannevaihtelut 15 4.4 Duaalisuus, tuottavuus ja potentiaalinen tuotanto 17 4.5 Kaksijakoisten työmarkkinat vaikuttavat nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksiin 18 5 Lopuksi 19
  • Vanhala, Juuso (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Suomessa on viime viikkoina käyty keskustelua palkkaerojen kasvusta keinona alentaa työttömyyttä. Työpaikan syntyminen edellyttää, että rekrytointi on kannattavaa työnantajalle. Tuottavuus ja palkkataso määräävät kannattavan toiminnan rajan.
  • Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2016)
    Suomen työmarkkinoiden rakennemuutosta on viime vuosikymmeninä leimannut polarisaatio. Suomalaisen polarisaatiokirjalisuuden mukaan, korkeasti koulutettujen ja korkeapalkkaisten työntekijöiden osuus työllisistä kasvoi 1990-luvun puolivälistä finanssikriisiin asti, mutta supistui palkkajakauman keskiosassa. Vähiten koulutettujen työllisyysosuus on myös useimpien tutkimusten mukaan kasvanut, mutta tulokset vaihtelevat tutkimusmenetelmästä ja -ajanjaksosta riippuen.