Browsing by Subject "Baltia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 111
  • Lainela, Seija (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1994
  • Lainela, Seija (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1995
  • Korhonen, Iikka; Lainela, Seija (1999)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1999
    Vuosi 1998 osoittautui Baltian maille pettymykseksi, kun Venäjän syksyllä puhjennut talouskriisi katkaisi maiden pari vuotta jatkuneen nopean kasvun kauden.Venäjän ruplan romahduksen seuraukset tuntuvat niin ulkomaankaupassa ja tuotannossa kuin rahoitussektorilla ja valtiontaloudessa.Tilanteeseen vaikuttavat lisäksi edellisen vuoden ongelmat Kaakkois-Aasian rahoitusmarkkinoilla, jotka ovat tehneet ulkomaiset investoijat varovaisiksi kaikkia kehittyviä markkinoita kohtaan.Suurimmat uhkat Baltian maissa liittyvät talouden ulkoiseen tasapainoon, sillä kaikissa maissa vaihtotaseen vaje on erittäin korkea.Myös toistaiseksi melko kireänä pysynyt finanssipolitiikka voi olla uhattuna hidastuvan talouskehityksen vähentäessä budjetin tuloja. Baltian maiden pienet ja avoimet taloudet ovat pitkälti riippuvaisia kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.Mikäli talouskasvu länsimaissa hidastuu, rajoittaa se Baltian maiden vientiä ja ulkomaisen rahoituksen saatavuutta, joka puolestaan vaikuttaa suoraan niiden talouden kasvuun ja mahdollisuuksiin viedä eteenpäin rakenneuudistuksia.Läheneminen Euroopan Unioniin on tullut yhä tärkeämmäksi talouden järjestelmämuutoksia ohjaavaksi tekijäksi.Reformit ovat edenneet nopeasti erityisesti Virossa ja Latviassa. Asiasanat: Baltia, Viro, Latvia, Liettua, talousuudistus
  • Lainela, Seija (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1995
    Baltian maat irtautuivat Venäjän ruplasta vuonna 1992, vuosi poliittisen itsenäistymisensä jälkeen.Aluksi riitti ulkomaisia epäilijöitä, jotka eivät uskoneet pienten maiden rahayksiköiden tulevaisuuteen.Baltian maat ovat kuitenkin menestyneet omien valuuttojen vakiinnuttamisessa erittäin hyvin.Menestys on perustunut kaikissa maissa noudatettuun onnistuneeseen makrotaloudelliseen vakautukseen.Inflaatio on viimeisten parin vuoden aikana saatu kireällä raha- ja finanssipolitiikalla alenemaan huomattavasti vuoden 1992 noin 1000 prosentin tasosta, joskin hintojen nousu on vieläkin nopeaa länsimaihin verrattuna. Omien valuuttojen käyttöönoton yhteydessä Baltian maiden oli päätettävä, millaista raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa ne alkavat noudattaa.Alussa Baltian maiden ratkaisut olivat keskenään erilaisia, mutta kun lähes kolme vuotta on kulunut, maiden raha- ja valuuttakurssipoliittiset peruslinjat ovat nykyään hyvin lähellä toisiaan. Baltian maiden talouspolitiikan onnistumisesta kertoo se, että maiden valuutat ovat koko olemassaolonsa ajan (Liettuan alkuvaikeuksia lukuunottamatta) olleet vakaimpia Euroopassa. Baltian maat ovat myös ensimmäisinä entisten sosialististen maiden joukossa saattaneet voimaan valuuttojensa täyden vaihdettavuuden. Tässä artikkelissa tarkastellaan Baltian maiden omien valuuttojen vakiinnuttamisen onnistumista ja rahapolitiikan saavutuksia.Näitä kysymyksiä selvitetään mm. korkotason ja inflaatiovauhdin sekä valuuttavarannon kehityksen avulla. Yleisesti ottaen kaikki Baltian maat ovat onnistuneet vakautuspolitiikassaan.Maiden välillä on kuitenkin ollut eroja siinä, millä keinoin tavoitteet on saavutettu.Kun Baltian maiden taloudelliset lähtökohtatilanteet ovat olleet hyvin samankaltaisia, maiden keskinäinen vertailu antaa mahdollisuuden eri politiikkavalintojen arviointiin.
  • Lainela, Seija; Rautava, Jouko (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1992
  • Lainela, Seija (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1992
  • Putkuri, Hanna (2004)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Toukokuussa Euroopan unioniin liittyneiden Baltian maiden rahoitusjärjestelmät ovat hyvin pankkikeskeiset. Vanhoihin jäsenmaihin verrattuna rahoituksen välitys on vielä suhteellisen kehittymätöntä ja viime vuosien voimakkaasta kasvusta huolimatta maiden pankkisektorit ovat yhä pienet suhteessa talouksien kokoon. Pääomamarkkinat ovat kehityksensä alkuvaiheessa ja niiden merkitys rahoituksen hankinnassa on vielä vähäinen
  • Lainela, Seija (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1993
  • Rantama, Jaana (2001)
    BOFIT Online 2001/9
    Viron, Latvian ja Liettuan pankkijärjestelmät alkoivat kehittyä 1990-luvun alussa.Alkuvaihe oli voimakkaan kasvun ja kriisien aikaa.Pankit opettelivat toimimaan markkinaympäristössä ja pankkien sääntelykehikon luominen aloitettiin.Sääntelykehikon kehittäminen jatkuu edel-leen, kun lakeja ja määräyksiä kehitetään länsimaisten standardien ja EU:n direktiivien mukaisiksi. Ulkomaiset sijoittajat, erityisesti ruotsalaiset pankit, ovat olleet keskeisessä roolissa Baltian maiden pankkijärjestelmien vakauttamisessa.Rahoituksen välitys on vahvasti pankki-en varassa, mutta etenkin Virossa rahoitusyhtiöiden merkitys on kasvanut.Osa kansainvälisesti havaittavissa olevista pankkitoiminnan kehityssuunnista on nähtävissä myös Baltian maissa: teknologian kehittymisen hyödyntäminen, rakennemuutokset fuusion ja yritysostoin sekä toimialaliukumat.
  • Lainela, Seija (2000)
    EURO & TALOUS 2
    Tärkein Baltian maiden viimeaikaiseen kehitykseen vaikuttanut tekijä oli Venäjän talouskriisi vuonna 1998.Sen seuraukset tulivat Baltiassa täysimääräisinä näkyviin viime vuonna, mutta kriisin vaikutukset alkoivat kuitenkin hälvetä jo saman vuoden kuluessa. Viro ja Latvia ovat selviytyneet kriisin aiheuttamasta lamasta Liettuaa paremmin, mikä osittain johtuu niiden pidemmälle edenneistä talousuudistuksista.Uudistusten ansiosta Viron ja Latvian taloudet ovat pystyneet joustavammin sopeutumaan muutoksiin.Suuret vaihtotosevajeet a viime vuoden aikana korkeaksi kohonnut työttömyys ovat tämän hetken vakavimpia ongelmia Baltian maissa.
  • Pautola, Niina (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1996
    Vuonna 1996 kokonaistuotannon on ennustettu kasvavan kaikissa Baltian maissa.Pankkisektorilla pankkien lukumäärä on alentunut ja pankkien valvonta tehostunut.Rahamarkkinoilla pankkiluottojen korot ovat laskeneet inflaation vaimenemisen ja kokemuksen kasvun myötä.Tuottajahinnat ovat nousseet hitaammin kuin kuluttajahinnat, mikä viittaa kuluttajahintainflaation edelleen hidastumiseen lähitulevaisuudessa.Sekä kauppa- että vaihtotase ovat olleet alijäämäisiä kaikissa Baltian maissa.Yksityistämisprosessin loppusuoralla merkittäväksi kysymykseksi on noussut maaomaisuuden yksityistäminen kun taas valtiontalouden hoidossa yhteisenä ongelmana on ollut tehottomuus.Ulkopolitiikan osalta Baltian maille tärkeintä on kuluvan vuoden aikana ollut keskinäisen yhteistyön ja Venäjä-suhteiden parantaminen sekä integroituminen Euroopan Unioniin. Avainsanat: Baltia, transitio, tuotanto, inflaatio, yksityistäminen, pankit
  • Korhonen, Iikka (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1996
    Vuonna 1995 taloudellinen kehitys Baltian maissa oli varsin epäyhtenäistä.Virossa talouskasvu jatkui nopeana, ja siellä esimerkiksi yksityistäminen on jo lähes loppuun suoritettu. Myös Liettuassa taloudellinen kasvu oli jo suhteellisen nopeata, mutta Latviassa BKT ilmeisesti supistui hieman. Todennäköisesti suurin yksittäinen syy tähän oli touko-kesäkuussa tapahtunut pankkikriisi. Inflaatio pysyi edelleen varsin korkeana kaikissa Baltian maissa, ja tämä saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia, jos kiinteän valuuttakurssin järjestelmästä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä maiden kilpailukyky näyttää kuitenkin edelleen suhteellisen hyvältä, jos sitä mitataan esimerkiksi dollarimääräisillä keskipalkoilla.Lisäksi ulkomaiset investoinnit ovat pysyneet korkealla tasolla, ja vaihtotaseen alijäämä on voitu rahoittaa tällä tavalla. Lähitulevaisuudessa Baltian maiden taloudellinen tilanne näyttää suhteellisen hyvältä.Talouskasvun uskotaan jatkuvan talouden rakenteiden tehostuessa.Riskejä sisältyy esimerkiksi rahoitussektoriin, mistä esimerkkinä ovat Latvian ja Liettuan pankkikriisit viime vuoden aikana.Lisäksi inflaatiovauhdin olisi suhteellisen pian laskettava, jotta maat eivät menettäisi ulkoista kilpailukykyään. Asiasanat: Viro, Latvia, Liettua.
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    1/2002
    Focus (p.4): Current issues in pension reform in the Baltics by Tuuli Koivu
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    1/2003
    Focus (p.4): Profitability in Northern Europe and the Baltic Economies by Richard Walton
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    2/2002
    Focus (p.4): Developments in transit transport between Russia and the EU by Juhani Laurila
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    2/2003
    Focus (p.4): Estonia's flourishing residential housing market by Kadri Männasoo and Mari Tamm
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    3/2002
    Focus (p.4): The importance of nominal convergence for candidate countries by Marketta Järvinen
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    3/2003
    Focus (p.4): Information Technology Industry in the Baltic States by Marja Nissinen
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    4/2002
    Focus (p.4): The real exchange rate as an indicator of Baltic competitiveness by Sinimaaria Ranki
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    4/2003
    Focus (p.4): Fiscal policy issues in the Baltic countries by Tuuli Koivu and likka Korhonen