Browsing by Subject "M3"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Mehrotra, Aaron (2007)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 2/2007
    We examine developments in national contributions to euro area M3 for a sample of nine euro area countries during 1999-2005.We investigate the co-movements of national contributions with euro area M3 and discuss possible reasons for divergencies in growth rates of national contributions.Finally, we evaluate the information content of national contributions to M3 using formal tests of causality between monetary aggregates, consumer prices and equity prices. Key words: national contribution, M3, euro area JEL classification numbers: E51, E31
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 8 ; Elokuu
    Analysoidessaan raha- ja reaalitalouden sekä rahoitusmarkkinoiden kehitystä Euroopan keskuspankki (EKP) kohdistaa päähuomionsa euroalueen kehitykseen ja antaa rahan määrälle, varsinkin M3:n määrälle, keskeisen aseman.Jotta rahan määrän kasvua euro-alueella voitaisiin arvioida oikein, tarvitaan tarkka tilastointijärjestelmä.Tässä suhteessa euroalueen rahalaitosten ilmoittamat tasetiedot ovat ratkaisevassa asemassa, minkä lisäksi niistä voidaan saada tukea pankkisektorin ja koko rahoitusjärjestelmän kehityksen yleiseen arviointiin. EKP laatii sekä koko euroalueen rahalaitokset käsittävän yhteenlasketun taseen että euroalueen rahalaitosten konsolidoidun taseen.Yhteenlaskettu tase saadaan laskemalla yhteen kunkin erillisen rahalaitoksen (ml. eurojärjestelmä) taseet, kun taas konsolidoidussa taseessa eliminoidaan rahalaitosten väliset erät. Euroalueen rahalaitosten taseet antavat kokonaiskuvan sektoreittain ja instrumenteittain eritellyistä rahalaitosten saamisista ja veloista, jotka kohdistuvat sekä toisiin rahalaitoksiin että talouden muihin toimijoihin. Tässä artikkelissa osoitetaan, että nämä taseet ovat monipuolinen tiedonlähde euroalueen rahatalouden analysoinnissa.Lisäksi artikkelista ilmenee, että talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alussa eräät rahoitusrakenteen keskeiset piirteet olivat merkittävän samankaltaiset kaikissa euroalueen yhdessätoista maassa, joskin monia eroavuuksiakin esiintyi.
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Toukokuu
    EKP:n rahapolitiikan ensisijainen tavoite on pitää yllä hintatason vakautta.EKP:n analyysi hintavakauteen kohdistuvien riskien arvioimiseksi perustuu kahteen ns.pilariin.Ensimmäisen pilarin mukaisessa analyysissä rahan määrällä on näkyvä asema,mikä merkitsee sitä,että raha-aggregaateista saatavaa rahapolitiikan kannalta olennaista tietoa tutkitaan tarkoin.Tästä rahan määrän näkyvästä asemasta viestii ilmoitus M3-raha-aggregatin kasvuvauhdille asetetusta viitearvosta.Toisen pilarin mukaisessa analyysissä tutkitaan useita muita tulevan hintakehityksen kannalta merkittäviä reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden indikaattoreita. Kummankin pilarin mukaiset tiedot täydentävät toisiaan,ja niiden avulla voidaan muodostaa laaja ja luotettava arvio hintavakautta tulevaisuudessa uhkaavista riskeistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensimmäisen pilarin mukaista analyysiä.Empiiriset tiedot euroalueelta osoittavat,että laajan raha-aggregaatin M3:n ja hintatason välinen riippuvuussuhde on vakaa ja että M3:n kehitys näyttää ennakoivan hyvin tulevaa hintakehitystä.Nämä aggregaatin empiiriset ominaisuudet ovat välttämättömiä niin tarkoituksenmukaisen rahatalouden analyysin kannalta kuin myös siksi,että rahan määrä toimisi rahapolitiikan kannalta hyödyllisenä indikaattorina.Näihin ominaisuuksiin perustuvalla rahatalouden kattavalla analyysillä tulee olla laaja näkökulma.Siksi ekonometriset välineet ja asiantuntija-arviot muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden,jonka avulla voidaan muodostaa perusteltu arvio rahatalouden kehityksestä ja sen merkityksestä hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavien riskien kannal- ta.Tässä artikkelissa esitellään erilaisia rahatalouden analyysin kannalta hyödyllisiä välineitä.
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Elokuu
    Pääkirjoitus 5 Euroalueen talouskehitys 7 Rahatalous ja rahoitusmarkkinat 7 Hintakehitys 16 Tuotanto, kysyntä ja työmarkkinat 18 Valuuttakurssit ja maksutase 27 Euron kansainvälinen asema 31 Euroalueen rahalaitosten taseet vuoden 1999 alkupuolella 55 Euroalueen tilastot 1* Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet 47* Euroopan keskuspankin (EKP) julkaisuja 51*
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Helmikuu
    Pääkirjoitus 5 Euroalueen talouskehitys 7 Euroalueen raha-aggregaatit ja niiden merkitys eurojärjestelmän rahapolitiikan strategiassa 29 Euroalueen tilastot 1* Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet 37* Euroopan keskuspankin (EKP) julkaisuja 40*
  • Ripatti, Antti (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 18/1996
    We derive a theoretical model for the demand for money using the money-in-the-utility-function approach.The steady-state - utility function - parameters of the model of narrow money (Ml) estimated with cointegration techniques are stable over the foreign exchange rate regime shift; whereas in the model of harmonized M3 (M3H) they are not stable.The theoretical model fits the M1 data.The adjustment cost parameters of the M1 model describing the dynamics of the demand for money are stable over the sample period.The adjustment cost parameters of the M3H model are not stable.These results suggest that from the Finnish point of view Ml would be a more appropriate intermediate target for monetary policy than harmonized M3. Keywords: money-in-the-utility-function model - structural breaks - demand for money - narrow money - harmonized M3