Browsing by Subject "N24"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Nyberg, Peter; Vaihekoski, Mika (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2014
    This paper continues the data collection procedure and analysis set forth in Nyberg and Vaihekoski (2009). A number of new time series that are commonly used in finance literature are collected, created, and analyzed for the first time. These series include, among others, monthly dividend yields and market capitalization values. The series are also compared with GDP to evaluate the overall role of the stock market in the Finnish economy. The value-weighted average dividend yield from 1912 to 1988 is 4.98%. The average stock market capitalization to GDP ratio is found to be 15.14%. JEL-classification: G10, G11, N24 Keywords: Stock market, financial history, dividend yield, capitalization values, trading turnover, Finland, Helsinki Stock Exchange, Nasdaq OMX
  • Gehrig, Thomas; Iannino, Maria Chiara (2018)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 16/2018
    This paper analyses the evolution of the safety and soundness of the European banking sector during the various stages of the Basel process of capital regulation. In the first part we document the evolution of various measures of systemic risk as the Basel process unfolds. Most strikingly, we find that the exposure to systemic risk as measured by SRISK has been steeply rising for the highest quintile, moderately rising for the second quintile and remaining roughly stationary for the remaining three quintiles of listed European banks. This observation suggests that the Basel process has succeeded in containing systemic risk for the majority of European banks but not for the largest and most risky institutions. In the second part we analyze the drivers of systemic risk. We find compelling evidence that the increase in exposure to systemic risk (SRISK) is intimately tied to the implementation of internal models for determining credit risk as well as market risk. Based on this evidence, the sub-prime crisis found especially the largest and more systemic banks ill-prepared and lacking resiliency. This condition has even aggravated during the European sovereign crisis. Banking Union has not restored aggregate resiliency to pre-crises levels. Finally, low interest rates considerably a ect the contribution to systemic risk for the safer banks.
  • Korhonen, Tapio (2011)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 114
    Rahoitus- ja valuuttamarkkinoita säännösteltiin toisen maailmansodan jälkeen pitkään niin Suomessa kuin useimmissa muissakin Euroopan maissa. Vielä 1970-luvulla Suomen Pankki säänteli rahoitustoimintaa varsin kattavasti. Aitoja kotimaisia rahamarkkinoita ei säännöstelykaudella Suomessa ollut. Kansantalouden korkotaso asetettiin poliittisesti ohjaamalla laajavaikutteista peruskorkoa. Rahoituskasvun rajaaminen perustui pankkien keskuspankkivelan kustannusten sääntelyyn. Aitoa määrällistä säännöstelyä ei kotimaisessa rahoituksessa kuitenkaan juuri käytetty. Rahapolitiikan itsenäisyyden takasi jokseenkin kattava ulkomaisten pääomanliikkeiden säännöstely, jonka kireys vaihteli kuitenkin tuntuvasti. Valuuttakurssia ohjattiin poliittisesti. Rahoitus- ja valuuttamarkkinat vapautettiin vaiheittain 1980-luvun kuluessa. Se vaati rahapolitiikan ohjausjärjestelmän uudistamisen markkinaehtoiseksi. Liberalisoinnissa myötäiltiin kansainvälistä kehitystä epävakaan kotimaisen rahoitusmarkkinakehityksen oloissa. Suomen talous ei sopeutunutkaan ongelmitta vapaisiin markkinoihin. Rahoitusriskejä otettiin liikaa, erityisesti siirtymällä laajalti käyttämään ulkomaan valuutan määräisiä luottoja kiinteistöalalla ja yleensäkin suljetussa sektorissa. Rahoitusmarkkinat olivat säännöstely- ja inflaatiokauden jäljiltä yksinkertaiset ja suppeat, mutta silti markkinat ajautuivat 1980-luvun lopulla kansantalouden kehityksen kannalta vaikeisiin tasapaino-ongelmiin. Avainsanat: Suomen Pankki, rahapolitiikka, säännöstely, liberalisointi JEL classification: N14, N24, E51, E52, E58, E65
  • Korhonen, Tapio (2011)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 115
    Suomen talous ajautui 1990-luvun alussa poikkeuksellisen syvään talous- ja pankkikriisiin, josta kuitenkin elvyttiin vuosikymmenen loppupuolella vahvaan kasvuun. Talous- ja pankkikriisin syvyys aiheutui säännöstely- ja inflaatiokaudelta periytyneistä taloudellisista, institutionaalisista ja asenteellisista tekijöistä. Rahoitusmarkkinat oli vapautettu ja rahapolitiikan ohjausjärjestelmä uudistettu keskeisiltä osin ennen kriisiä. Rahoitusrajoitteiden väljenemisellä oli vaikutuksensa kriisiin, mutta taustalla vaikuttivat myös kansainväliset tekijät, kuten korkea korkotaso ja Neuvostoliiton hajoamista seurannut Suomen idänkaupan romahdus. Merkittävä taustatekijä oli säännöstelykaudelta periytynyt yritysten heikko rahoitusrakenne. Rahapolitiikan välineitä kehitettiin kriisin aikana enää suhteellisen vähän. Kotimaisen rahapolitiikan merkitys kriisin hoidossa jäikin toissijaiseksi, sillä korkotaso määräytyi oleellisilta osiltaan ulkomaisen kehityksen perusteella. Kansantalouden rahoituksen turvaaminen jäi kriittisimmissä vaiheissa valtion runsaan ulkomaisen lainanoton varaan. Suomen Pankin kannalta merkittävät muutokset toteutuivat 1990-luvulla valuuttakurssijärjestelmässä. Valuuttakytkennässä siirryttiin ensin kauppapainoisesta korista ecukoriin vuonna 1991, sitten kiinteä kurssi vaihdettiin kelluntaan vuonna 1992, markka kytkettiin EU:n valuuttakurssimekanismiin (ERM) vuonna 1996 ja vaihdettiin lopuksi euroksi vuoden 1999 alusta. Rahaliittoon sopeutuminen vaati laajan uudistustyön sekä Suomen Pankin eri toiminnoissa että Suomen rahoitusmarkkinainstituutioissa. Avainsanat: Suomen Pankki, rahapolitiikka, talouskriisi, pankkikriisi, talous- ja rahaliitto JEL classification: N14, N24, E51, E52, E58, E65