Browsing by Subject "taantuma"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Karhapää, Henna (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Kuluva vuosi on ollut Argentiinalle surkea. Näkymissä on talouden syvä taantuma, inflaatio huitelee yli 40 prosentissa ja valuutan arvosta on vuoden aikana kadonnut puolet. Ongelmien syvyydestä kertoo myös se, että tilanteen hallintaan on tarvittu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) historian suurin rahoitusohjelma, joka vain muutama kuukausi sen hyväksymisen jälkeen jouduttiin rakentamaan uudelleen. Argentiinan saaminen omille jaloilleen tulee vaatimaan kansainvälisen yhteisön tuen lisäksi kotimaisten viranomaisten lujan sitoutumisen tarvittavien politiikkatoimien toteuttamiseen.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Konkurssien ja työttömyyden torjuntaan tarvitaan kansallisia ja yhteiseurooppalaisia ratkaisuja 3 Koronavirus aiheutti maailmantalouden äkkipysähdyksen 7 EKP:n rahapolitiikan toimet koronapandemian aikana 18 Suomen Pankki käynnisti toimintansa yritystodistusmarkkinoilla 25 Koronakriisiin vastaavia talouspolitiikan toimia eri maissa 29 Yritysten maksuvaikeudet koronapandemiassa − laskelmia yritysaineistolla 42 Koronaepävarmuus pitkittää ja pahentaa talouden taantumaa 53
  • Gulan, Adam; Haavio, Markus; Kilponen, Juha (2014)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    The Finnish economy has experienced three major recessions over the last 25 years, all very different in nature. The turn of the century witnessed the bursting of the dot-com bubble in the ‘Nokia economy’. The country was also severely hit by the global financial crisis of 2007–2008 and the ‘Great Recession’ that followed. However, the most serious episode was the prolonged contraction of the early 1990s, known in Finland as the ‘Finnish Great Depression’. In this article, we use an empirical structural vector autoregression approach to identify different factors that could explain the Finnish business cycle, and the 1990–1993 contraction in particular. We estimate the model of a small open economy, in which we identify both real and financial shocks, from both the demand and the supply side. Shocks are identified by using state-of-the-art sign restrictions methodology. Our approach allows us to study the propagation mechanisms of the shocks and the role of macro-financial linkages. In comparison with earlier studies of the Finnish Great Depression, our approach allows us to quantify the relative importance of different factors.
  • Anttila, Juho (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2016
    Deep recessions have typically led to a permanent step down to a lower growth trajectory. However, since the financial crisis of 2008, the growth rate itself has also been exceptionally slow, due to weak growth in total factor productivity. In addition to the recession itself, the slow pace of recovery does, in fact, constitute a significant part of the overall costs of the crisis.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri (2017)
    Euro & talous 5/2017
    Työvoiman tarjonnan tukeminen on jo pitkään ollut talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita Suomessa. Politiikkatoimien vaikutus on tyypillisesti suurin niissä väestöryhmissä, joille on tarjolla vaihtoehtoja palkkatyölle. Kannustimilla ja työmarkkinoiden rakenteella on merkitystä varsinkin nuorten, nuorten naisten sekä ikääntyneiden työntekijöiden päätöksille ja mahdollisuuksille päästä työmarkkinoille. Politiikkatoimia suunniteltaessa on toisaalta pystyttävä erottamaan, miltä osin havaittu työllisyyskehitys johtuu rakennetekijöistä ja missä määrin se on suhdanneluonteista. Vaikka taloustilanteen piristyminen houkuttelee nyt nuoria ikäluokkia takaisin työmarkkinoille, työllisyyden parantamiseksi tarvitaan edelleen myös talouspolitiikan toimia. Näissä toimissa korostuu varsinkin koulutuksen merkitys.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Koronaviruksen aiheuttama pandemia on johtanut ennen kokemattoman nopeaan äkkijarrutukseen koko maailmantaloudessa kevään 2020 aikana. Eri mittareilla arvioituna pandemia on myös lisännyt epävarmuutta kansainvälisen talouden näkymistä historiallisen paljon. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella taloudellinen epävarmuus itsessään on merkittävä taantumien aiheuttaja, ja toisaalta taantumat aiheuttavat ja lisäävät epävarmuutta. Koronaviruksen muiden huomattavien taloudellisten vaikutusten ohella myös taloudellinen epävarmuus itsessään hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri (2013)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    People of different age react in the labour market differently to cyclical trends and changes in social security and pension provision. The labour force participation rate for even same-age people has not remained unchanged over a long period of time. Cohorts born in the 1950s and 1960s and entering working life in the 1970s and 1980s have the highest labour force participation rate. However, the participation rate for younger people has begun to fall. Young people s absence from the labour market can in part be explained by longer times of study. But the weakness of the business cycle and tightness of the labour market are also reducing labour supply among young men, in particular. Structural change in the economy has increasingly gained momentum during the financial crisis, and the employment situation has deteriorated particularly in male-dominated industrial sectors. There is a risk that the labour market will face a generation of recession males in the same way as following the recession of the 1990s there were recession females , whose labour force participation rate remained lower than average for a long time.
  • Kilponen, Juha (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen talous on kohdannut viime vuosien aikana useita sokkeja. Miksi talouden taantuma on kestänyt näin pitkään? Selitystä Suomen huonolle sopeutumiskyvylle täytyy hakea kotimaan talouden rakenteista ja instituutioista.
  • Anttila, Juho (2016)
    Euro & talous 4/2016
    Syviä taantumia on tyypillisesti seurannut pysyvä pudotus alemmalle kasvu-uralle. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen talouskasvu on kuitenkin ollut poikkeuksellisen hidasta, minkä taustalla on kokonaistuottavuuden huono kasvu. Elpymisen hitaus muodostaakin itse taantuman ohella merkittävän osan kriisin kustannuksista.
  • Vanhala, Juuso (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Yritysten tukeminen julkisilla varoilla oli keskeinen osa talouspolitiikan vastausta koronakriisiin. Ilman niitä taantuma olisi voinut osoittautua paljon toteutunutta syvemmäksi ja pidemmäksi. Yritystukiin käytettyjen varojen suuruus, niiden jakaminen nopealla aikataululla ja tukiin liittyvät mahdolliset haitalliset sivuvaikutukset herättävät silti oikeutettujakin kysymyksiä tukien kohdistumisesta ja tehosta.
  • Suomen Pankki (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    BKT supistuu Suomen Pankin arvion mukaan kuluvana vuonna 4,7 prosenttia. Vuosina 2021 ja 2022 BKT:n arvioidaan kasvavan 2–3 prosentin vauhtia. Vaikka taantuma näyttää jäävän keväällä pelättyä pienemmäksi, se on silti syvä ja toipuminen on hidasta. Työllisyys uhkaa heiketä pitkäaikaisesti ja viennin näkymiä synkistää maailmanlaajuinen taantuma. Koronaviruspandemian aiheuttama epävarmuus pysyy suurena niin maailmantaloudessa kuin kotimaassakin. Riski ennakoitua heikommasta kehityksestä on edelleen suuri, etenkin jos viruksen leviämisen estämisessä ei onnistuta.
  • Itkonen, Juha (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Finanssikriisin jälkeinen taantuma jää Suomen taloushistoriaan poikkeuksellisen pitkänä. Kymmenen ja puoli vuotta siihen meni, mutta vuoden 2018 toisella vuosineljänneksellä bruttokansantuote viimein ylitti aiemman suhdannehuipun, joka ajoittui vuoden 2007 viimeiselle vuosineljännekselle.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2017
    Bolstering the supply of labour has long been one of the most important objectives of economic policy in Finland. The impact of policy measures is typically greatest in those population groups who have available alternatives to paid work. Incentives and labour market structures are significant, particularly in influencing the decisions of the young in general, women of childbearing age and older workers and for furthering their chances of joining the labour market. When planning policy measures, we must be able to discern the extent to which observed employment developments are due to structural factors or to cyclical factors. Although the improved economic situation at present is attracting young people back to the labour market, improvements to the employment situation will require economic policy measures. In such measures, education is particularly important.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri (2013)
    Euro & talous. Talouden näkymät 3
    Eri-ikäiset reagoivat työmarkkinoilla eri tavoin suhdannekehitykseen sekä sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän muutoksiin. Samanikäistenkään osallistumisaste ei ole pysynyt muuttumattomana pitkän ajan kuluessa. Osallistumisaste on korkein 1950- ja 1960-luvulla syntyneissä ikäluokissa, jotka hakeutuivat työelämään 1970- ja 1980-luvulla. Tätä nuorempien osallistumisaste on kuitenkin alkanut laskea. Nuorten vetäytymistä työmarkkinoilta voidaan osittain selittää entistä pidemmillä koulutusajoilla. Kuitenkin myös heikko suhdannetilanne ja työmarkkinoiden kireys vähentävät varsinkin nuorten miesten työn tarjontaa. Talouden rakennemuutos on entisestään vauhdittunut finanssikriisin aikana, ja työllisyystilanne on heikentynyt varsinkin miesvaltaisilla teollisuusaloilla. On olemassa riski, että työmarkkinoille muodostuu taantumamiesten ikäluokka samalla tavoin kuin 1990-luvun laman jäljiltä jäi lamanaisia , joiden työvoimaosuus pysyi pitkään keskimääräistä pienempänä.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 5/2013
    1 Johdanto 3 2 Havaintoja iän ja syntymävuoden vaikutuksista työn tarjontaan 4 3 Kohorttimalli työvoiman tarjonnalle 7 4 Estimointitulokset 11 4.1 Miehillä ikääntyminen vaikuttaa naisia enemmän työmarkkinoille osallistumiseen 11 4.2 Syntymävuosi vaikuttaa eniten 1950- ja 60-luvuilla syntyneiden työllisyyteen 12 4.3 Nuoret reagoivat voimakkaimmin taloussuhdanteisiin 14 4.4 Pitkäaikaistyöttömyyden yleisyys vaikuttaa työuran keskivaiheessa olevien työllisyyteen 15 4.5 Eläkeputkella vaikutusta työmarkkinoilta poistumiseen 16 5 Osallistumisasteen kehittyminen vuoteen 2020 mennessä 18 5.1 Perusskenaariossa osallistumisaste laskee kahdella prosenttiyksiköllä 18 5.2 Vaihtoehtoisilla kehityskuluilla myönteinen vaikutus osallistumisasteeseen 19 6 Johtopäätökset 21