Browsing by Subject "vaihtoehtoislaskelma"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Bank of Finland (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2016
    One of the key objectives of the Government Programme is to raise the employment rate to 72% by the end of the parliamentary term. This means increasing the current number of people in employment by just over 100,000 by the end of 2019. If near-term economic growth is to remain around 1%, i.e. as foreseen in the baseline forecast, achievement of the objective will be unlikely. On the basis of the alternative scenario, attainment of the employment objective in the Government Programme requires markedly faster economic growth than at present. GDP growth in 2017–2019 should average 2.5% annually, i.e. about 1.3 percentage points faster than the baseline suggests, in order for the objective to be attained.
  • Bank of Finland (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2019
    Uncertainty in the global economy poses a substantial risk to the Finnish growth outlook. In 2019, growth in the main export markets has been slower than previously expected, and uncertainty factors may cause further slower-than-expected developments. If materialised, the risks would particularly affect the exports of a small open economy such as Finland. This alternative scenario analyses the transmission of a temporary dip in Finnish export demand to different segments of the economy. The alternative scenario has been prepared using the Bank of Finland’s dynamic general equilibrium model Aino.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2017
    This review examines two scenarios that allow a brief analysis of how a rapid but controlled restructuring of China’s economy and a sudden halt of debt-driven growth would impact the Chinese and euro area economies. These estimates suggest that even a strong deceleration in China’s growth would not considerably dampen euro area growth. If confidence were to suffer globally, however, euro area growth would slow considerably more than estimated.
  • Bank of Finland (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    If economic growth in the immediate years ahead does not exceed around 1.5%, achievement of the 75% employment target is unlikely.
  • Ikonen, Pasi; Vilmi, Lauri (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2019
    US economic policy has recently been marked by procyclical fiscal stimulus and a gradual but decisive shift towards protectionism. Concerns have been raised over the global ramifications of such policies coming to a head. This article presents alternative scenarios to illustrate how the global economy might be affected by different US economic policy outcomes.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 1/2017
    Yhdysvaltain uuden hallinnon suunnittelemilla talouspoliittisilla toimilla haetaan kasvun kiihtymistä. Toimenpiteiden muoto, kokoluokka ja ajoitus ovat kuitenkin edelleen päättämättä. Tämän vuoksi niiden vaikutuksia ei ole otettu huomioon Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennusteen perusurassa. Seuraavissa mallilaskelmissa arvioidaan yhden mahdollisen politiikkapaketin vaikutuksia kokonaistuotantoon, inflaatioon, korkoihin ja dollarin ulkoiseen arvoon. Laskelman keskeisiä elementtejä ovat seuraavan vuosikymmenen aikana toteutettavat laajat infrastruktuuri-investoinnit sekä samanaikainen kotitalouksien ja yritysten verotuksen keventäminen. Julkisten menojen kasvu rahoitetaan laskelmassa verottamalla tuontia ja ottamalla lisää velkaa.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 5/2016
    Vienti alkaa vihdoin kasvaa vientikysynnän vanavedessä, jolloin nettovienti alkaa hiljalleen tukea talouskasvua kotimaisen kysynnän ohella. Yhtenä ennusteen keskeisimpänä riskinä on kuitenkin ennustettua heikompi kansainvälisen talouden kehitys. Kansainvälisen kaupan kasvu on kansainvälisen talouden BKT:n kehitykseen nähden vaimeaa, ja kehittyvien talouksien talouskasvu voi sakata ennakoitua enemmän. Maailmantalouden kehitys on siis poikkeuksellisen epävarmaa.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2017
    The economic policy measures planned by the new US administration are geared towards fuelling growth. The form, magnitude and timing of the measures, nevertheless, are still undecided. Their potential effects are, therefore, not captured by the Bank of Finland’s baseline forecast for the global economy. The following alternative scenario explores the effects of one potential policy package on total output, the rate of inflation, interest rates and the external value of the US dollar. The broad infrastructure investments scheduled for the following decade, together with concurrent tax cuts for households and businesses, are key elements of the scenario. The assumption of the scenario is that the increase in public spending will be funded by levying taxes on imports and taking on additional debt.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 3/2016
    Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa työllisyyden kasvattamista nykyisestä runsaalla 100 000 hengellä vuoden 2019 loppuun mennessä. Mikäli talouskasvu jää lähivuosina prosentin tuntumaan eli perusennusteen mukaiseksi, on tavoitteen toteutuminen epätodennäköistä. Laskelman perusteella hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää selvästi nykyistä nopeampaa talouskasvua. Bruttokansantuotteen kasvun pitäisi vuosina 2017–2019 olla keskimäärin 2,5 % vuodessa eli noin 1,3 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin perusennusteessa, jotta tavoitteen saavuttaminen olisi mahdollista.
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous 5/2019
    Epävarmuus maailmantaloudessa muodostaa merkittävän riskin Suomen kasvunäkymille. Tärkeimpien vientimarkkinoiden kasvu on jäämässä kuluvana vuonna aiemmin odotettua hitaammaksi, ja epävarmuustekijät voivat edelleen johtaa ennustettua hitaampaan kehitykseen. Toteutuessaan riskien vaikutukset kohdistuisivat erityisesti Suomen kaltaisen pienen avotalouden vientiin. Tässä vaihtoehtoislaskelmassa tarkastellaan Suomen vientikysyntään kohdistuvan tilapäisen heikkenemisen välittymistä talouden eri osa-alueille. Vaihtoehtoislaskelma on laadittu Suomen Pankin Aino-mallilla.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 4/2017
    Tässä arviossa tarkastellaan lyhyesti kahden eri skenaarion avulla, miten Kiinan talouden ripeä mutta hallittu rakennemuutos sekä velkavetoisen kasvun äkkijarrutus vaikuttaisivat Kiinan ja euroalueen talouteen. Näissä arvioissa Kiinan kasvun voimakaskaan hidastuminen ei vaimenna merkittävästi euroalueen kasvua. Jos kuitenkin luottamus heikkenisi maailmanlaajuisesti, euroalueen kasvu hidastuisi arvioitua merkittävästi enemmän.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 3/2017
    Suomen vienti on kasvanut heikosti 2010-luvulla ja jäänyt jälkeen vientimarkkinoiden kasvusta. Teollisuuden rakennemuutos, kansainvälisen talouden vähäinen investointitavaroiden ja välituotteiden kysyntä sekä Suomen viennin maajakauma ovat heikentäneet viennin kehitystä rakenteellisesti. Kun lisäksi investoinnit uusiin tuotteisiin ja tuotantokapasiteettiin jäivät finanssikriisin jälkeisessä taantumassa vähäisiksi ja kustannukset kohosivat nopeasti, on kilpailukyky heikentynyt selvästi.
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Mikäli talouskasvu jää lähivuosina vajaan puolentoista prosentin tuntumaan, 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen on epätodennäköistä.
  • Ikonen, Pasi; Vilmi, Lauri (2019)
    Euro & talous 1/2019
    Yhdysvaltojen noususuhdanteeseen ajoittunut finanssipoliittinen elvytys sekä asteittain lisääntyneet protektionistiset toimet ovat herättäneet huolta talouspolitiikan kärjistymisestä edelleen ja tämän kehityskulun globaaleista vaikutuksista. Tässä artikkelissa havainnollistetaan mallilaskelmien avulla Yhdysvaltojen talouspolitiikasta kumpuavia vaihtoehtoisia maailmantalouden kehityskulkuja. Vaikka Yhdysvallat jatkaisi finanssipoliittisten toimiensa voimassaoloa, laskelmien mukaan kauppasodan samanaikainen laajeneminen hidastaisi merkittävästi talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Kauppasodan laajeneminen voi johtaa nousevien talouksien rahoitusolojen kiristymiseen. Euroalue näyttäisi olevan herkkä nousevien talouksien rahoitusolojen kiristymisestä johtuvalle kasvun hidastumiselle. Jos rahoitusmarkkinahäiriö leviäisi koko globaalitalouteen, maailmantalouden kasvu hidastuisi mallilaskelmissa merkittävästi, jopa noin 2,5 prosenttiyksikköä, joka vastaa noin puolta globaalin finanssikriisin vaikutuksesta.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2016
    Exports will finally begin to grow in response to export demand, with net exports gradually beginning to support growth alongside domestic demand. However, one of the key risks to the forecast is a weaker-than-forecast performance in the international economy. Global trade growth is muted relative to global GDP growth, and economic growth in the emerging economies may sag by more than anticipated. Hence developments in the global economy are exceptionally uncertain.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2017
    Finland's export performance has been weak in the 2010s and has lagged behind growth in the export markets. Structural change in manufacturing, subdued demand for capital goods and intermediate goods in the global economy and the geographical composition of Finnish exports have weakened the trend in exports in structural terms. In addition, as investment in new products and production capacity remained low in the recession that followed the financial crisis and costs rose at a rapid pace, Finland's cost-competitiveness weakened notably.