Browsing by Subject "yhteistyö"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 38
  • Bank of Finland (1988)
    Bank of Finland. Bulletin
    Finland's Trade Policy and Trade Policy Agreements by Veli Sundbäck 3 Trends in Finnish Current Account in the 1980s by Tapio Peura 10 Foreign Trade in the Finnish Economy by Pentti Forsman and Tapio Peura 16 Structural Developments in Foreign Trade by Pentti Forsman 22 Finland's Foreign Trade in Services by Jorma Hilpinen and Pirkko Miikkulainen 28 Finland's Trade and Economic Cooperation with the CMEA Countries by Terhi Kivilahti 34 Finland's Commercial Relations with Developing Countries by Alec Aalto 41 High Technology in Finnish Foreign Trade by Harri Luukkanen 48 European Integration and Finland by Veli Sundbäck 52 Apart from the articles by Hilpinen and Miikkulainen and Aalto, all these articles have previously appeared in various issues of the Bulletin in 1988.
  • Kemppainen, Kari (2003)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/2003
    In this study, the interaction between the competition-cooperation nexus and regulation in retail payment systems is analysed by applying the main lessons from the theory of network industries. This is justifiable on the grounds that the payment systems industry inherently has many characteristics in common with network industries.On the other hand, since the provision of payment services also has many special characteristics, the regulatory tools commonly used in many other network industries cannot be applied directly.In general, the main role of payment system regulators is to provide a level playing field for different service providers.To secure dynamic efficiency, the regulators also need to ensure adequate incentives for innovation and investment.In this respect, it is important that they do not take too restrictive an attitude towards cooperation among payment service providers.In addition to general policy analysis, the study also analyses developments in the European retail payment system field and the roles and aims of market participants. Key words: Competition policy, payment systems, retail payments, network economics JEL classification numbers: D49, G28, L98
  • Kemppainen, Kari (2017)
    Journal of Payments Strategy & Systems 1
    Digitalisation is shaping almost every sector of the economy, enabling new ways of doing things, not merely digitising old, often manual, processes. Numerous new digital payment applications have emerged in retail payment markets, but the underlying payment infrastructures have remained almost unchanged. However, it is expected that technological advances combined with increasing competition enhanced by regulatory changes will shape retail payment markets in the coming years. With this evolving new environment will come new requirements, most notably for the authorities responsible for safeguarding the security, reliability and efficiency of payments. To analyse this challenge, this paper first reviews the theoretical framework that can be applied in examining the development of retail payment markets. Based on this, it outlines possible policy actions for the authorities. Secondly, it assesses the roles of authorities in practice, focusing on their position as catalyst for development in the European and national payment landscapes. Finally, it draws policy conclusions, emphasising the importance of multi-stakeholder cooperation bodies involving both payment service users and providers as well as relevant authorities.
  • Francis, Bill B.; Hasan, Iftekhar; Shen, Yinjie (Victor); Wu, Qiang (2021)
    Journal of Financial Economics 1 ; July
    Using a comprehensive US hedge fund activism dataset from 2003 to 2018, we find that activist hedge funds are about 52% more likely to target firms with female CEOs compared to firms with male CEOs. We find that firm fundamentals, the existence of a “glass cliff,” gender discrimination bias, and hedge fund activists’ inherent characteristics do not explain the observed gender effect. We also find that the transformational leadership style of female CEOs is a plausible explanation for this gender effect: instead of being self-defensive, female CEOs are more likely to communicate and cooperate with hedge fund activists to achieve intervention goals. Finally, we find that female-led targets experience greater increases in market and operational performance subsequent to hedge fund targeting.
  • (1971)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 45 ; 6 ; June
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Lokakuu
    Euron käyttöönotto ja siihen liittyvä toimivaltuuksien siirto äskettäin perustetulle Euroopan keskuspankkijärjestelmälle (EKPJ)-jonka ytimessä on Euroopan keskuspankki (EKP)- johti myös siihen,että Euroopan yhteisön institutionaalinen rakenne muuttui merkittävästi.Euroalueen uuden,rahapolitiikasta astaavan vi- ranomaisen tehtävät ja altaoikeudet on selkeästi määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (jäljempänä perustamissopimus),ja se on uusi toimija Euroopassa.Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella tätä uutta institutionaalista toimintaympäristöä,ja siinä esitetään yleiskatsaus EKP:n ja Euroopan yhteisön toimielinten ja laitosten välisiin suhteisiin.EKP:n suhteet näihin elimiin perustuvat yhtäältä sen lakisääteisiin velvollisuuksiin,koska jo perustamissopimuksen määräyksissä on mukana useita kanssakäymisen muotoja EKP:n ja Euroopan unionin (EU)muiden päättävien elinten välillä.Näitä kanssakäymisen muotoja o at mm.kuuleminen,politiikkaa koskeva vuoropuhelu ja sääntelyvaltuudet.Toisaalta EKP:n ja Euroopan yhteisön toimielinten ja laitosten väliset suhteet perustuvat toiminnallisuuteen,sillä yhteydet muihin päättäviin elimiin auttavat EKP:tä tehtäviensä täyttämisessä.Samaan aikaan EKPJ:n ja EKP:n institutionaalinen erityisasema ja erityisesti niiden riippumaton asema sekä ensisijainen tavoite eli hintavakauden säilyttäminen asettavat selkeät rajat keskinäiselle kanssakäymiselle.Tässä artikkelissa tarkastellaan siten EKP:n suhteita Euroopan parlamenttiin,EU:n neuvostoon,ns.euroryhmään,Euroopan komissioon,talous-ja rahoituskomiteaan ja talouspoliittiseen komiteaan.Artikkelissa tarkastellaan myös makrotaloudellista vuoropuhelua ja EKP:n yleisten tehtävien täyttämiseen liittyviä yhteyksiä.
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Tammikuu
    Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella EKP:n tähän asti kehittämiä suhteita kansainvälisiin järjestöihin (esim.IMF, OECD ja BIS) ja foorumeihin (esim.G7- ja G10-maiden kokoukset sekä G20-ryhmä).Talous- ja rahaliitolle (EMU) olennaisissa kysymyksissä EKP edustaa instituutiona Euroopan yhteisöä kansainvälisellä tasolla yhdessä Ecofin-neuvoston kanssa.Näin tehdessään EKP ja Ecofin-neuvosto noudattavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (jäljempänä perustamissopimus) määrättyä toimivallanjakoa ja perustamissopimuksen muita määräyksiä. Toimivaltuuksien ja erityisjärjestelyjen mukaan kansainvälisiin kokouksiin osallistuvat myös euroalueen kansalliset keskuspankit jo Euroopan komissio.EKP osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön aina silloin, kun käsiteltävänä on eurojärjestelmälle kuuluvia tehtäviä. Tähän asti EKP:n läsnäolo kansainvälisten järjestöjen ja foorumien kokouksissa on perusteltu noudattamalla käytännöllistä lähestymistapaa, jonka mukaan kunkin järjestön ja foorumin sääntöjä ja/tai käytäntöjä on muutettu mahdollisimman vähän.Todennäköisesti EKP:n osallistuminen näihin kokouksiin tulee kuitenkin muuttumaan ajan myötä.Politiikkanäkökulmasta EKP:n kansainvälinen yhteistyö on pääasiassa tietojen ja näkemysten vaihtamista euroalueen ulkopuolisten päätöstentekijöiden kanssa.EKP osallistuu myös riippumattomien järjestöjen kuten IMF:n ja OECD:n työhön, kun ne valvovat euroalueen talouskehitystä ja -politiikkaa.Lisäksi EKP on mukana määrittelemässä parhaita käytäntöjä, joilla halutaan edistää hyvän hallintotavan tehokkuutta ja avoimuutta.Tämä yhteistyö ei vaaranna EKP:n riippumattomuutta tai sen ensisijaista tavoitetta, hintavakauden säilyttämistä.
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Huhtikuu
    Yhteisen rahan käyttöönotto on vahvistanut euroalueen pankkitoiminnan kansain älistymistä.Suurten maksujen ja pankkien välisten markkinoiden infrastruktuurien yhdentyminen sekä pääomamarkkinoiden integraation laajeneminen ovat jo lisänneet ja luoneet uudentyyppisiä kytköksiä pankkien välille.Vaikka suurin osa perinteisen pankkitoiminnan riskeistä syntyy yhä kotimaan markkinoilla,euron käyttöönotosta johtuvien muutosten myötä pankit altistuvat entistä enemmän kansallisten rajojen ulkopuolelta peräisin oleville sokeille. Pankkivalvonnan institutionaalinen kehikko perustuu paljolti kansallisiin järjestelyihin,joissa monenlaiset ratkaisumallit o at edelleen mahdollisia.Samanaikaisesti pankkivalvonta edellyttää laajaa yhteistyötä niin kansallisten pankkivalvontaviranomaisten kuin kansallisten valvontaviranomaisten ja eurojärjestelmän kes- ken riittävän tiedonvaihdon turvaamiseksi ja joustavan kriisinhallinnan varmistamiseksi silloin,kun kriisin vaikutukset leviävät maasta toiseen.Periaatteessa institutionaalinen kehikko (eli Euroopan yhteisön perusta- missopimus ja EU:n direktiivit)on riittävä,mutta valvontayhteistyön operationaalista puolta on jatkuvasti kehitettävä sen varmistamiseksi,että alvonta hoidetaan tehokkaasti entistä integroituneemmilla euroalueen pankkimarkkinoilla.Tämänsuuntaisiin toimiin onkin jo ryhdytty,ja prosessin on jatkuttava.Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ)pankkivalvontakomitea perustettiin sekä avustamaan eurojärjestelmää sen tehtävässä tukea luottolaitosten toiminnan vakauden valvonnasta ja rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavien kansallisten viranomaisten politiikan sujuvaa toteuttamista että kehittämään valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä.
  • Korhonen, Vesa (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1995
  • Kurri, Samu (2012)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1
    During the past year, the leaders of EV Member States and the European Parliament have reached agreement on a number of important reforms to enhance economic policy coordination. There have been numerous decisions following each other at rapid speed. This article examines the renewed framework for economic policy cooperation in the euro area and shows how the different agreements fit together.
  • Kurri, Samu (2012)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Viimeisen vuoden aikana Euroopan valtioiden päämiehet ja Euroopan parlamentti ovat sopineet monesta merkittävästä talouspolitiikan koordinaatiota tehostavasta uudistuksesta. Päätöksiä on ollut paljon, ja ne ovat seuranneet toisiaan nopeassa tahdissa. Tässä artikkelissa käydään läpi euroaluetta koskeva uudistettu talouspoliittisen yhteistyön kehikko ja esitetään, miten eri sopimukset nivoutuvat toisiinsa.
  • Sydänmäki, Esko (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1993
    Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten Euroopan yhteisöjen keskeisistä toimielimistä koostuva päätöksentekojärjestelmä toimii nyt ja lähivuosina. Jäsenmaat pyrkivät yhteisen päätöksenteon avulla edistämään valituilla taloudellisen ja poliittisen toiminnan alueilla yhteistoiminnasta saatavaa etua. On luovutettu osa päätöksenteosta yhteisten toimielinten toteutettavaksi. Yhteistyön ulottuvuus on huomattavan suuri. Se perustuu monasti määräenemmistöpäätöksiin. Maastrichtin sopimus laajentaa yhteistyön ulottuvuutta. Kun Suomi on jättänyt hakemuksensa Euroopan yhteisöjen jäsenyydestä, on mielenkiintoa sillä, miten asioista päätetään yhteisön sisällä. Keskeisillä toimielimillä ja niihin kuuluvilla valmisteluorganisaatioilla on merkittävä rooli yhteisiä päätöksiä toteutettaessa. Päätösten muotoon voidaan vaikuttaa tuolloin mm. komiteakäsittelyn yhteydessä. Tärkeät päätökset ratkaistaan tai vahvistetaan kansallisvaltioiden poliittisista päättäjistä, ministereistä koostuvassa neuvostossa. Uudet valtiosopimukset tai vanhojen muutokset alistetaan kuitenkin jäsenmaiden hyväksyttäviksi.
  • Mayes, David G. (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/9
    This note explores the progress of financial integration in Asia by comparison with the EU. In the process of development the Asian countries have focused more on access to the main markets of the world than to each other. Only more recently after the experience of unwelcome contagion in the crises of 1997 1998 has there been a concerted effort to develop instruments to promote greater financial stability in the face of external shocks. Many initiatives are currently underway to improve regional financial integration and there is a movement to achieve monetary integration. However, the region is very heterogenous and inequalities in size and development will make full integration difficult. The process is thus likely to be drawn out but there is a clear direction
  • Sutela, Pekka (2001)
    BOFIT Online 11/2001
    Sisällysluettelo: 1 The background 5 2 Aspects of the relation 9 2.1 The Northern Dimension 9 2.2 Economic Relations 13 2.3 Policies on Near-By Areas 20 2.4 Environmental Co-operation 20 2.5 Security: selected aspects 213 Conlusions 23 Sources 24
  • Vajanne, Laura (2006)
    EURO & TALOUS 4
    Rahapolitiikan päätöksenteko ja rahoitusjärjestelmän vakauden edistäminen edellyttävät keskuspankeilta kattavaa tietopohjaa ja ajantasaista analyysia rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä.Tietoa rahatalouden ja rahoitusmarkkinoiden uusista kehityskuluista on markkinoilla runsaasti tarjolla. Globaalistuvista ja yhä monimuotoisemmiksi muuttuvista markkinoista on kuitenkin vaikea saada analyyttista kokonaiskuvaa.Lisäksi päätöksenteon taustaksi tarvittava tarpeellinen tieto on hankittava minimoimalla sen hankinnasta aiheutuvat kustannukset.
  • Vajanne, Laura (2007)
    Bank of Finland. Bulletin 2
    Monetary policy decision-making and the task of promoting the stability of the financial system require central banks to have comprehensive data and an up-to-date analysis of trends in the monetary economy and financial markets. The market has an abundance of data to offer on these topics, but it is hard to obtain an overall analytical picture of increasingly globalised and complex markets. Moreover, essential data needed for decision-making has to be acquired as cheaply as possible.
  • Hasan, Iftekhar; Hoi, Chun-Keung (Stan); Wu, Qiang; Zhang, Hao (2020)
    Journal of Corporate Finance June
    We find that social capital in U.S. counties, as captured by strength of social norms and density of social networks, is positively associated with innovation of firms headquartered in the county, as captured by patents and citations. This relation is robust in fixed-effect regressions, instrumental variable regressions with a Bartik instrument, propensity score matching regressions, and a difference-in-differences design that isolates the effects of over time variations in social capital due to corporate headquarter relocations. Strength of social norms plays a more dominant role than density of social networks in producing these empirical regularities. Cross-sectional evidence indicates the prominence of the contracting channel through which social capital relates to innovation. Additionally, we find that social capital is also positively associated with trademarks and effectiveness of corporate R&D expenditures.
  • (2002)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Toukokuu
    Tarve tehostettuun monenväliseen yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon rahoitusmarkkinoiden valvonnassa tuli ilmi rahoitustoiminnan kansainvälistymisen jo integraation myötä.Nykyisin valvontayhteistyötä tehdään monilla foorumeilla.Valmisteilla olevan uuden Baselin sopimuksen tehokas täytäntöönpano kansainvälisesti vaatii toimia sen varmistamiseksi, että valvojien toimenpiteet takaavat tasapuoliset kilpailuolosuhteet.EU:n päättäjät ovat todenneet, että yhteistyöjärjestelyjen käytännön toimivuuden vahvistaminen esim. laajemman tietojen vaihdon ja valvontakäytäntöjen lähentymisen avulla on välttämätöntä rahoitusmarkkinoiden entistä tiiviimmän integraation vuoksi sekä sitä silmällä pitäen, että uusi Baselin sopimus on siirrettävä EU:n sääntelyn piiriin.Tässä artikkelissa arvioidaan eri valvontafoorumeiden rakennetta, asemaa ja tärkeimpiä hankkeita sekä kansainvälisesti että EU:n tasolla ja tarkastellaan muutamia tulevaisuuden haasteita.EKP toimii aktiivisesti valvontayhteistyön vahvistamiseksi ja EKPJ:n pankkivalvontakomitean toiminnan tukemiseksi sekä osallistuu olan komiteoiden työskentelyyn niin kansainvälisesti kuin EU:ssakin.
  • (2002)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Helmikuu
    Tässä artikkelissa tarkastellaan kansainvälisen yhteistyön kehitystä viime aikoina, erityisesti toimenpiteitä kriisien ehkäisemiseksi.Kansainvälisen yhteistyön puitteet ja luonne ovat muuttuneet huomattavasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, jolloin maasta toiseen suuntautuvien yksityisten pääomavirtojen nopea kasvu ja uusien talouksien liittyminen globalisaatioprosessiin ovat luoneet uusia poliittisia haasteita.Tämän seurauksena kansainvälisen yhteistyön painopiste on siirtynyt suurten teollisuusmaiden välisistä valuutta-kurssiasioista optimaalisten politiikan välineiden suunnitteluun sekä kehittyneiden talouksien että järjestelmän kannalta merkittävien uusien markkinatalouksien tarpeisiin. Rahapolitiikan ja rahoituksen kansainvälisen yhteistyön uudet puitteet ja uusi luonne tähtäävät ensisijaisesti yhteisymmärrykseen politiikkojen laatimisen parhaista menettelytavoista (makrotalous ja rahoitusjärjestelmien vakaus).Lisäksi pyritään päätöksenteon avoimuuden ja tilivelvollisuuden parantamiseen suhteessa muihin merkityksellisiin päätöksentekijöihin, markkinaosapuoliin ja yleiseen mielipiteeseen.Perimmäisenä tavoitteena on ehkäistä valuutta-, ulkomaanvelka- ja pankkikriisejä yhä useammin kansainvälisesti sovittujen standardien ja sääntöjen avulla. Kriisien ehkäisyn ja tehostetun seurannan odotetaan edistävän kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta siten, että se parantaa kansallista päätöksentekoa sääntöihin perustuvien välineiden ja markkinakurin avulla.Vaikka kansainvälisen yhteistyön uudet puitteet ja uusi luonne ovat osaltaan edistäneet aiempaa vakaampien kansallisten politiikkojen harjoittamista, joillakin osa-alueilla sääntöjen ja standardien käyttöönotosta ei ole vielä kaikilta osin tehty päätöstä.Sopimatta on muun muassa se, ketkä saavat osallistua standardien ja sääntöjen laadintaan ja niiden noudattamisen arviointiin ja kuinka varmistetaan se, että standardit ja säännöt ovat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vakiintuneiden seuranta- ja ehdollisuusmenettelyjen mukaisia.
  • Raijas, Anu (2020)
    Bank of Finland. Expository studies. A 121
    Raportti kuvaa talousosaamisen edistämisen toimintaa Suomessa keväällä 2020. Kyselyaineiston analyysin lisäksi kyselyn tuloksia käsiteltiin kartoitus- ja arviointityöryhmän kokouksissa. Työryhmässä oli kattava edustus talousosaamistyötä tekevistä tahoista. Talousosaamisen edistämistyötä tekeville toimijoille kohdennettu kysely toi paljon uutta ja arvokasta tietoa toimijoista, toiminnasta ja hankkeista sekä olemassa olevasta yhteistyöstä ja sen olennaisista elementeistä. Paljon hyvää työtä tehdään, mutta toiminnassa olisi myös kehitettävää.