Browsing by Author "Ahonen, Jukka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Ahonen, Jukka; Pyyhtiä, Ilmo (1996)
    Bank of Finland. Bulletin 70 ; 5 ; May
  • Ahonen, Jukka (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 20/1996
    Tässä selvityksessä kartoitetaan Suomen Pankin ja tiedotusvälineiden vuorovaikutusta.Selvitystä varten on haastateltu Suomen Pankin kahdeksaa keskeistä virkamiestä ja kahdeksaa talouspolitiikkaa seuraavaa keskeistä taloustoimittajaa. Selvitys käsittelee ulkoista viestintää ennen kaikkea rahapolitiikan harjoittamisen näkökulmasta. Suomen Pankissa haastatellut virkamiehet tuntuivat sisäistäneen varsin hyvin tiedotuksen nykyiset peruslinjaukset, joiden mukaan tiedotus palvelee pääosin rahapolitiikkaa ja on mahdollisimman avointa.Näkemykset heijastavat vallitsevaa rahapolitiikan suuntausta, jonka mukaan rahapolitiikalla tulisi olla vain yksi tavoite - hintavakaus.Tavoitteen saavuttamiseksi mahdollisimman vähäisin kustannuksin keskuspankki tarvitsee uskottavuutta.Tämä taas edellyttää itsenäisyyttä, säännönmukaista rahapolitiikkaa ja politiikan artikuloimista selkeästi julkisuudessa.Keskuspankin viestintä nähdään vallitsevien teorioiden käytännön jatkeena ja osana nykyaikaista rahapolitiikkaa.Käytännössä keskuspankin virkamiehet antoivat kuitenkin avoimuudelle erilaisia sisältöjä. Jotkut suosivat todellisuudessa varsin matalaa profiilia: ennustetta ei haluttu julkistaa, talouspoliittisesta keskustelusta haluttiin vetäytyä ja toimittajiin suhtauduttiin varauksellisesti. Toiset olivat taas valmiit julkistamaan pankin ennusteen ja heittäytymään varsin vapaasti talouspoliittiseen keskusteluun. Haastateltujen toimittajien arviot Suomen Pankin kyvystä viestiä rahapoliittisesta linjastaan koskivat lähinnä viime vuosia, jolloin rahapolitiikkaa on harjoitettu inflaatiotavoitteen mukaan. Haastatellut kokivat johdon vaihtumisen vuonna 1992 ja siirtymisen uuteen regiimiin muuttaneen myös tapaa viestiä rahapolitiikasta - erityisesti avoimempaan suuntaan.Nykylinjaan myönteisimmin suhtautuvat näkivät pankin selkeänä viestijänä joka on rakentanut tiedotuksensa inflaatiotavoitteen ympärille.Kielteisimpien arvioiden mukaan pankki ei osaa vieläkään kertoa viestiään "kansan kielellä", vaan turvautuu osittain epävarmuuttaan koukeroiseen "munkkilatinaan". Toimittajien näkemykset Suomen Pankista on tulkittava varsin myönteisiksi, jos niitä peilaa vuosikymmenen alun imagokriisiin ja nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen.Lisääntynyt avoimuus on otettu myönteisesti vastaan.Toimittajat pitivät pankkia myös asiantuntevana.Menneisyyden varjona pankkia rasittaa toimittajien kokema etäisyys, hitaus ja joustamattomuus.Toimittajat arvioivat keskuspankkia paljon avoimuus - sulkeutuneisuus - akselilla ja sen kautta, kuinka heihin suhtaudutaan.Keskuspankkiirille avoimuus ja julkisuus ovat ennen kaikkea toiminnan välineitä, joilla pyritään pankin perustehtävän - hintavakauden - saavuttamiseen. Asiasanat: Suomen Pankki, viestintä, rahapolitiikka, imago, journalismi
  • Ahonen, Jukka; Pyyhtiä, Ilmo (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 5/1996
    Tämän keskustelualoitteen tarkoituksena on koota ja syventää Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen eduista ja haitoista pienelle avotaloudelle tehtyjä empiirisiä selvityksiä.Rahaliittoa koskevassa keskustelussa on todettu yhteisen valuutan edut suurimmiksi maille, joilla on keskenään runsaasti kauppaa ja joiden tuotanto on voimakkaasti yhdentynyt.Pienen avotalouden katsotaan hyötyvän lisäksi erityisesti rahaliiton mukanaan tuomasta valuutan uskottavuuden lisääntymisestä ja sitä kautta alemmasta ja vakaammasta reaalikorosta. Suomen teollisuuden tuotantorakennetta sekä tuotannon, viermin, yksikkötyökustannusten, efektiivisen valuuttakurssin ja kannattavuuden vaihtelua verrataan EU-maiden vastaaviin tunnuslukuihin.Lisäksi tutkitaan teollisuustuotannon riippuvuutta ja häiriöalttiutta suhteessa muihin EU-maihin. Aiempia tarkasteluja täydennetään Suomen, Ruotsin ja Saksan aineistoille estimoidulla vektoriautoregressiivisellä mallilla. Selvityksen tulosten mukaan Suomen talous on yksi avoimempia suhteessa EUmaihin.Lähentymistä on lisännyt varsinkin idänkaupan loppuminen ja Ruotsin liittyminen EU:hun.Toisaalta Suomen teollisuuden tuotantorakenne poikkeaa Keski-Euroopan maista ja tuotannon vaihtelu on ollut suurempaa.Eniten EU-maista Suomea muistuttaa Ruotsi. Alustavien VAR-estimointien mukaan vuosina 1975-94 OECD:n teollisuustuotantoon kohdistuneet häiriöt vaikuttivat Suomen, Ruotsin ja Saksan teollisuustuotantoihin samanaikaisesti ja symmetrisesti.Vientihintasokit olivat taas Suomessa ja Ruotsissa suurempia kuin Saksassa.Häiriöt reaaliseen valuuttakurssiin toivat myös Suomessa ja Ruotsissa vastoin Saksaa epävakautta teollisuustuotantoon. Asiasanat: EMU, Suomi, teollisuus, rahapolitiikka
  • Ahonen, Jukka (1996)
    Bank of Finland. Bulletin 70 ; 11 ; November