Browsing by Author "Asplund, Tuulia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Asplund, Tuulia (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2017
    The European Union has for about two years witnessed the conduct of macroprudential policy mainly based on EU legislation and calibrated for national circumstances. In most cases, the measures have been of a tightening nature and aimed at addressing the banking sector’s structural risks and lending for house purchase. Regulatory reforms and macroprudential measures have improved the risk resilience of the bank-centred EU financial system. Work on also targeting macroprudential policy at stability risks building up beyond the banking system is at an initial stage.
  • Asplund, Tuulia (2017)
    Euro & talous 2/2017
    Euroopan unionissa on harjoitettu noin kahden vuoden ajan EU-lainsäädäntöön pääosin pohjautuvaa ja kansallisiin oloihin mitoitettua makrovakauspolitiikkaa. Toimet ovat enimmäkseen olleet kiristäviä ja kohdistuneet pankkisektorin rakenteellisiin riskeihin sekä asuntoluototukseen. Sääntelyuudistuksilla ja makrovakaustoimilla on parannettu EU:n pankkikeskeisen rahoitusjärjestelmän riskinsietokykyä. Työ makrovakauspolitiikan kohdentamiseksi myös pankkijärjestelmän ulkopuolella syntyviin vakausriskeihin on vasta alussa.
  • Asplund, Tuulia (2022)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2022
    Macroprudential instruments and their combinations affecting the demand-side of credit, i.e. borrower-based measures, aim at containing household indebtedness and preventing the build-up of risks on the housing market. Even though the maximum loan-to-value (LTV) ratio (loan cap) is still the most widely used instrument in Europe, income-related macroprudential tools are also rapidly becoming more common. The ongoing review of the EU macroprudential regulatory framework provides an opportunity to improve and harmonise the use of borrower-based macroprudential instruments in Europe.
  • Asplund, Tuulia; Ikonen, Pasi; Schmöller, Michaela; Vanhala, Juuso; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Suomessa ja muissa maissa on otettu käyttöön laaja joukko toimia, joilla pyritään torjumaan koronapandemian ja talouden rajoitustoimien aiheuttamaa taloudellisen toiminnan hiipumista, yritysten konkursseja ja työttömyyden nousua. Toimet vastaavat yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon, mutta samalla niillä pyritään estämään tilapäisestä sokista aiheutuva lama, joka voi seurata konkurssiaallosta ja työttömyyden voimakkaasta noususta. Tärkeä tavoite on luoda olosuhteet, joissa talouden toipuminen olisi mahdollisimman nopeaa rajoitteiden poistumisen jälkeen.
  • Asplund, Tuulia; Topi, Jukka (2022)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2022
    Finland and the EU have now gained almost a decade of experience in macroprudential policy. Banks’ risk resilience has been increased, and the supply of credit has been relatively stable even in crisis situations. Disruptions threatening stability may emerge both within and outside the financial system. The macroprudential toolkit should include a higher amount of releasable capital buffers to be used by banks in the event of disruptions. Macroprudential authorities should have more effective and uniform instruments at their disposal to address housing market risks and excessive growth in household indebtedness. The macroprudential toolkit should be further improved both at EU level and in Finland.
  • Granlund, Peik; Mattinen, Olli; Suihko, Jaana; Toivanen, Mervi; Uusi-Äijö, Harriet; Asplund, Tuulia; Björklund, Nina; Kauko, Karlo; Koskinen, Kimmo; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Strandman, Ville; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2016)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2016
    Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 2 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 3 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 15 4 Suomalaisten luottolaitosten vakavaraisuus 20 5 Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja niiden lisäpääomavaatimukset 22 Liiteartikkeli 1: Ulkoiset arviot Suomen riskeistä ja makrovakaustoimenpiteiden riittävyydestä 28 Liiteartikkeli 2: Pohjois- ja Baltian maissa tehdyt asuntoluotonantoon ja –markkinoihin vaikuttavat makrovakaustoimenpiteet 30 Taulukkoliite 34
  • Alhonsuo, Sampo; Kalatie, Simo; Mattinen, Olli; Nokkala, Jan; Savela, Juha; Suihko, Jaana; Asplund, Tuulia; Björklund, Nina; Karhapää, Henna; Kuhalampi, Miska; Long, Emilia; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Taipale, Tuukka; Taipalus, Katja; Timonen, Jouni; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 2/2015
    1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Rakenteelliset vakausuhkat 8 2 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 9 2.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 2.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 16 3 Rakenteelliset vakausuhkat 22 3.1 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 22 Liiteartikkeli 1. Asuntoluottojen riskipainojen korottaminen: toimenpidevaihtoehtojen vertailu ja vaikutukset 24 3.2 Riskipainot voidaan laskea kahdella päämenetelmällä 24 3.3 Toimenpidevaihtoehdot vähimmäisriskipainojen asettamiseksi 25 3.4 Vähimmäisriskipainojen vaikutukset asuntoluottojen marginaaleihin ja pankkien vakavaraisuuteen 27 3.4.1 Luottosalkun keskimääräisen vähimmäisriskipainon (”Ruotsin malli”) korottamisen vaikutus 30 3.5 Vähimmäisriskipainojen korotusten vaikutukset pankkien vakavaraisuussuhteisiin 31 3.6 Asuntoluottojen riskipainojen riittävä suuruus 32
  • Asplund, Tuulia; Topi, Jukka (2022)
    Euro & talous 1/2022
    Makrovakauspolitiikasta on kertynyt Suomessa ja EU:ssa kokemusta lähes kymmenen vuoden ajan. Pankkien riskinsietokykyä on kasvatettu, ja luotonanto on jatkunut suhteellisen vakaana myös kriisitilanteissa. Vakautta uhkaavia häiriöitä voi syntyä sekä rahoitusjärjestelmän sisällä että sen ulkopuolella. Makrovakausvälineistössä tulisi olla nykyistä enemmän pääomapuskureita, jotka voitaisiin häiriötilanteissa vapauttaa pankkien käyttöön. Asuntomarkkinoiden riskeihin ja kotitalouksien velkaantumisen liialliseen kasvuun tulisi voida puuttua nykyistä tehokkaammin ja yhtenäisemmin välinein. Makrovakausvälineistön parantamista on syytä jatkaa niin EU-tasolla kuin Suomessakin.
  • Asplund, Tuulia (2016)
    Euro & talous 2/2016
    Pankkien vakavaraisuussääntelyä uudistettiin vastikään, jotta rahoitusjärjestelmän iskunkestävyys paranisi. Jäljellä ovat vielä uudistusten loppuunvienti ja toimeenpanon täsmentäminen. Sääntelyn kokonaisvaikutusten arviointi ja seuranta ovat tärkeitä, jotta varmistetaan pankkien tasapuoliset kilpailuedellytykset sekä rahoitusjärjestelmän kyky tukea kestävää talouskasvua.
  • Asplund, Tuulia; Tissari, Päivi; Tolvanen, Mervi (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    The EU's Banking Union is operational but not yet completed. The common European Deposit Insurance Scheme (EDIS) is the key missing component. To reinforce Banking Union and promote the EDIS it is important to decrease risks in the European banking system, the most important of which are the legacy non-performing loans and banks’ large holdings of domestic sovereign bonds. The framework for resolution should also be further improved.
  • Asplund, Tuulia (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2016
    The capital requirements for banks were revised recently to improve the financial system's resilience to shocks. What remains is the finalisation of the reforms and the specification of implementation. The assessment and monitoring of the overall impact of regulation is important to ensure fair competition between banks and the financial system's ability to support sustainable economic growth.
  • Asplund, Tuulia; Tissari, Päivi; Tolvanen, Mervi (2018)
    Euro & talous 2/2018
    EU:n pankkiunioni on toiminnassa, muttei vielä valmis. Yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä on pankkiunionin keskeisin puuttuva osa. Pankkiunionin vahvistamiseksi ja yhteisen talletussuojajärjestelmän edistämiseksi on tärkeää vähentää eurooppalaisen pankkijärjestelmän riskejä, joista merkittävimpiä ovat kriisiajoilta periytyvät järjestämättömät saamiset sekä pankkien suuret kotivaltioidensa velkakirjaomistukset. Myös kriisinratkaisun toimintaedellytyksiä tulisi yhä parantaa.
  • Asplund, Tuulia (2022)
    Euro & talous 1/2022
    Lainojen kysyntään vaikuttavilla makrovakausvälineillä ja niiden yhdistelmillä pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantumista ja ehkäisemään asuntomarkkinoiden riskien kasvua. Enimmäisluototussuhde eli niin sanottu lainakatto on yhä yleisin käytössä oleva väline, mutta myös tulosidonnaisten makrovakausvälineiden käyttö on lisääntynyt nopeasti Euroopassa. EU:n makrovakaussääntelyn tarkistus on parhaillaan käynnissä. Se antaa mahdollisuuden parantaa ja yhtenäistää kysyntäperusteisten makrovakausvälineiden käyttöä Euroopassa.
  • Asplund, Tuulia (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Mahdollisuus lainanottoon tuo kotitalouksille tarpeellista joustoa eri elämänvaiheissa. Maksukykyyn nähden liiallinen velkaantuminen voi kuitenkin pakottaa kiristämään vyötä niin, että siitä kärsivät sekä velalliset että velattomat. Kotitalouksien suurimmat ja maksuajaltaan pisimmät lainat liittyvät asumiseen. Siksi myös asuntolainat olivat kokonaisuudessa mukana, kun VM:n työryhmä ehdotti keinoja liiallisen velkaantumisen hillitsemiseksi. Velkojen määrää suhteessa tuloihin rajaava velkakatto ei Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan kohdistuisi erityisesti ensiasunnonostajiin. Ehdotettujen keinojen vaikutusten arviointia jatketaan ja laajennetaan, jotta hankkeessa voidaan edetä mahdollisimman hyvin tiedoin.