Browsing by Subject "BIS"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Jokivuolle, Esa; Peura, Samu (2001)
    Bank of Finland. Discussion papers 15/2001
    The rating-sensitive capital charges on credit risks under the new Basel Accord are likely to increase the volatility of minimum capital requirements, which may force banks to hold larger capital cushions in excess of minimum requirements.We analyse this claim on the basis of numerical simulations on hypothetical bank portfolios, in which the bank's choice of capital cushion is assumed to satisfy a value-at-risk-type constraint.The results suggest that the size of the cushion depends on the bank's credit portfolio risk and its chosen approach for calculating the minimum capital requirement.Although the more ratings-sensitive internal ratings based approach imposes lower minimum capital requirements on sufficiently high-quality credit portfolios than does the standardised approach, this capital relief is countered by the need for larger relative cushions under the former approach.The results imply that the cushions induced by greater rating sensitivity may influence both banks' choices between proposed approaches for calculating capital requirements as well as the aggregate level of post-reform bank capital.Hence these cushions should be given due consideration in the final calibration of the Basel risk weights. Key words: new Basel Capital Accord, credit risk, internal ratings, value-at-risk
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Tammikuu
    Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella EKP:n tähän asti kehittämiä suhteita kansainvälisiin järjestöihin (esim.IMF, OECD ja BIS) ja foorumeihin (esim.G7- ja G10-maiden kokoukset sekä G20-ryhmä).Talous- ja rahaliitolle (EMU) olennaisissa kysymyksissä EKP edustaa instituutiona Euroopan yhteisöä kansainvälisellä tasolla yhdessä Ecofin-neuvoston kanssa.Näin tehdessään EKP ja Ecofin-neuvosto noudattavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (jäljempänä perustamissopimus) määrättyä toimivallanjakoa ja perustamissopimuksen muita määräyksiä. Toimivaltuuksien ja erityisjärjestelyjen mukaan kansainvälisiin kokouksiin osallistuvat myös euroalueen kansalliset keskuspankit jo Euroopan komissio.EKP osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön aina silloin, kun käsiteltävänä on eurojärjestelmälle kuuluvia tehtäviä. Tähän asti EKP:n läsnäolo kansainvälisten järjestöjen ja foorumien kokouksissa on perusteltu noudattamalla käytännöllistä lähestymistapaa, jonka mukaan kunkin järjestön ja foorumin sääntöjä ja/tai käytäntöjä on muutettu mahdollisimman vähän.Todennäköisesti EKP:n osallistuminen näihin kokouksiin tulee kuitenkin muuttumaan ajan myötä.Politiikkanäkökulmasta EKP:n kansainvälinen yhteistyö on pääasiassa tietojen ja näkemysten vaihtamista euroalueen ulkopuolisten päätöstentekijöiden kanssa.EKP osallistuu myös riippumattomien järjestöjen kuten IMF:n ja OECD:n työhön, kun ne valvovat euroalueen talouskehitystä ja -politiikkaa.Lisäksi EKP on mukana määrittelemässä parhaita käytäntöjä, joilla halutaan edistää hyvän hallintotavan tehokkuutta ja avoimuutta.Tämä yhteistyö ei vaaranna EKP:n riippumattomuutta tai sen ensisijaista tavoitetta, hintavakauden säilyttämistä.
  • Jalasjoki, Pirkka (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n mukaan rahoituslaitosten tekemien ei-listattujen eli OTC-johdannaissopimusten yhteenlaskettu nimellinen pääoma oli kesäkuun 2016 lopussa yli 544 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
  • Iivarinen, Timo; Leinonen, Harry; Lukka, Matti; Saarinen, Veikko (2003)
    Suomen Pankki. Tutkimuksia. A 103
    Tässä julkaisussa tarkastellaan aluksi maksujärjestelmien sääntelyä, valvontaa ja riskienhallintaa sekä riskianalyysiä yleisellä tasolla.Sen jälkeen esitellään maksujärjestelmien kansainvälistä valvontaa ja sääntelyä painottaen Kansainvälisen järjestelypankin (BIS), Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) sekä kansallisten elimien roolia.Kansallisten maksujärjestelmien valvontaa ja sääntelyä tarkastellaan Suomen näkökulmasta.Maksujärjestelmäriskien hahmottamiseksi esitetään kirjoittajien käsitys keskeisistä maksujärjestelmäriskeistä sekä niiden luokittelusta ja arvioinnista. Esitetyn järjestelmäkohtaisen riskiluokittelun ja -kehikon perusteella voidaan systemaattisesti tarkastella erityyppisiin maksujärjestelmiin ja -välineisiin liittyviä riskejä erikseen ja kokonaisuutena.Riskikehikkoa käyttäen julkaisussa esitetään arvio suomalaisten järjestelmien riskeistä.Lisäksi esitetään tuotekohtainen riskimalli.Sitä voidaan käyttää esimerkiksi pankeissa arvioitaessa yksittäisten maksujenvälitystuotteiden riskejä ja niiden merkittävyyttä.Malli on kehitetty yhteistyössä pankkien ja viranomaisten kesken. Julkaisussa esitellään keinoja, joilla riskejä voidaan poistaa tai supistaa, sekä kerrotaan, miten riskejä on vähennetty suomalaisissa maksujärjestelmissä.Siinä kuvaillaan myös riskinäkökulmasta pankkien väliset maksujärjestelmät Suomessa sekä suomalaisten pankkien liittymät kansainvälisiin maksujärjestelmiin.EKP:n ja IMF:n arviointien mukaan suomalaiset maksujärjestelmät täyttävät kansainväliset standardit ja järjestelmien riskit ovat vähäiset. Maksujenvälityksen tuleviin kehitysnäkymiin luodaan julkaisun lopussa yleiskatsaus.Keskeisiä muutostrendejä ovat globaalistuminen, elektronisoituminen ja järjestelmien integroituminen. Asiasanat: maksujärjestelmät, maksuliike, sääntely, valvonta, riskit
  • Jokivuolle, Esa; Launiainen, Paula (2003)
    EURO & TALOUS 1
    Pankkien vakavaraisuuden sääntelyä ja valvontaa uudistetaan parhaillaan.Uudistuksella pyritään varmistamaan nykyistä paremmin pankkien omien varojen riittävyys.Uudistuksen potentiaaliset vaikutukset ulottuvat rahoitusjärjestelmän välityksellä koko talouteen.
  • Jokivuolle, Esa; Launiainen, Paula (2000)
    EURO & TALOUS 1
    Vakavaraisuussääntelyn tavoitteena on varmistaa, että pankin omat varat ovat riittävät pankin riskeihin nähden.Tällä pyritään ehkäisemään pankin ajautuminen vararikkoon voikeissakin taloudellisissa olosuhteissa. Riskienmittaustekniikoiden kehittyessä on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että nykyiset vakavaraisuussäännökset eivät riitä kartoittamaan pankkien todellisia riskejä. Kesäkuussa 1999 Baselin pankkivalvontakomitea julkaisi ehdotuksen vakavaraisuussäännöstön perusteellisesta uudistamisesta.Euroopan komissio teki vastaavan ehdotuksen marraskuussa 1999.Uusien säännösten arvioidaan valmistuvan vuoden 2001 aikana.
  • Iivarinen, Timo; Heinonen, Harry; Lukka, Matti; Saarinen, Veikko (2003)
    Suomen Pankki. A 106
    This report begins by scrutinising regulation, supervision and risk management of payment systems, as well as risk analysis at a more general level.This is followed by an introduction to payment system supervision and regulation at the international level, with emphasis on the Bank for International Settlements (BIS), European Central Bank (ECB) and International Monetary Fund (IMF).Also included is a discussion of the proper role of national bodies, approached from the Finnish perspective.Payment system risks are discussed in terms of the writers' conceptions of the key risks involved and their classification and measurement.The payment system risk classifications and framework presented in this report can be systematically examined in terms of either specific types of systems and instruments or as an integrated whole.This framework is used to evaluate the risks of Finnish payment systems.A product-specific risk model is also introduced, which can be used for example by banks to evaluate the risks of specific payment transfer products and their importance.The model development was a joint project of the banks and public authorities.The report also presents means by which risks can be eliminated or reduced and explains how they have been alleviated in the Finnish payment systems.In this connection, the book describes - again in terms of the risks involved - Finnish interbank payment systems and how Finnish banks are linked to international payment systems. According to evaluations by the ECB and IMF, Finnish payment systems meet international standards and are relatively free of risks.Finally, a view is presented of the overall course of future developments in payment transfers.The primary trends cited are globalisation, electronification and integration of systems.Key words: payment systems, payments, regulation, supervision, risks
  • Ikonen, Vappu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Sata vuotta sitten maailman velkaongelmat ja talouskeskustelu olivat toisentyyppisiä kuin 2020-luvun alussa. Ensimmäinen maailmansota oli tuoreessa muistissa ja Versaillesin rauhansopimuksen määräykset eivät olleet yksiselitteisiä.
  • Jokivuolle, Esa; Kauko, Karlo (2001)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 2/2001
    This paper discusses some potential implications - both intended and unintended - of The New Basel Accord, which is to be finalized by the end of 2001.Our focus is on the reforms of the rules for determining minimum capital requirements for credit risk.The discussion is divided into effects at the level of an individual bank, effects on the structure of the financial markets, and macroeconomic implications.We present a survey of potential effects rather than a profound analysis of any of them.Therefore conclusions are inevitably preliminary, and in many cases they are likely to be controversial.Although the new capital accord as a whole is a major improvement on many properties of the current framework, our aim is to find potential problems that might need to be considered in the implementation and application of the new rules.Overall, the new accord will be largely an experiment, of which many of the consequences remain to be seen.Key words: The New Basel Accord, capital adequacy requirements, credit crisk, banking stability
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Toukokuu
    Baselin pankkivalvontakomitea on ehdottanut Baselin sopimuksen (Capital Accord) perusteellista uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa vakavaraisuussääntelyä ja edistää pankkijärjestelmän vakautta. Baselin sopimuksen ehdotetut uudistukset parantaisivat tehokkuutta, koska sopimuksen kattavuutta laajennettaisiin ja sen säännöistä tulisi aiempaa ennakoivampia.Vakaus taas paranisi sen vuoksi, että pääomavaatimukset mitoitettaisiin aiempaa tarkemmin suhteessa yksittäisten pankkien ottamiin riskeihin.Lisäksi ehdotuksessa tuetaan pankkien oman riskienhallinnan kehittämistä, koska pankkien sisäisiä asiakasriskiluokituksia voidaan hyödyntää pääomavaatimusten asettamisessa (sisäiseen asiakasriskiluokitukseen perustuva menetelmä). Valvontaviranomaisten ja kansainvälisen yhteistyön kannalta riskien huomioonoton parantaminen vakavaraisuuslaskennassa on haaste. Haasteet johtuvat ensiksikin siitä, että sisäiseen asiakasriskiluokitukseen perustuvan menetelmän mukainen vakavaraisuuslaskenta kasvattaa pääomavaatimusten volatiliteettia ja suhdanneherkkyyttä.Pankkien on siten mahdollisesti kasvatettava pääomapuskureitaan minimivaatimuksia suuremmiksi voidakseen välttää pääomavajeen laskusuhdanteessa.Uuden sääntelyjärjestelmän ollessa käytössä valvojien olisi harkittava pankkien kannustamista kehittämään sisäisiä riskienarviointimenetelmiään siten, että niissä otetaan aiempaa paremmin huomioon riskien aikaulottuvuus ja keskitytään pääomapuskurien riittävyyteen.Lisäksi valvojat voivat ottaa käyttöön muita, täydentäviä sääntelytoimia. Rahoitusjärjestelmän vakautta parantaisi, jos riittävän suuri joukko pankkeja ottaisi vakavaraisuuden laskennassa käyttöön menetelmän, jossa riskit otetaan aiempaa paremmin huomioon ja joka perustuu riittävän vakaaseen sisäiseen asiakasriskiluokitukseen. Toiseksi haasteet johtuvat ehdotuksessa olevasta esityksestä, että valvontaviranomaiset ja markkinaosapuolet valvoisivat pankkien riskinottoa ja niillä olisi myös sanktiovaltaa.Uudistettuun Baselin sopimukseen sisältyy kolme osiota eli pilaria: minimipääomavaatimusten laskenta, pankkivalvontaprosessin vahvistaminen ja ns. markkinakurin edellytysten parantaminen.Ne täydentävät toisiaan, mikä on olennaista, jotta luottolaitosten turvallisuutta ja vakautta voidaan edistää.Jotta uudistukset olisivat tehokkaita ja pankeille voitaisiin taata tasapuoliset kilpailuedellytykset kansainvälisillä markkinoilla, on valvontakäytäntöjä lähennettävä, kansainvälisiä kirjanpitokäytäntöjä yhdenmukaistettava ja pankkien julkistamisvelvoitteita lisättävä.Nämä uudistukset ovat erityisen tärkeitä EU:n laajuisten, yhtenäisten rahoitusmarkkinoiden kannalta.
  • Eskelinen, Jari (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 18/1991
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten pankkien vakavaraisuuden kehittymistä sekä vakavaraisuusvaatimuksista verotuksen kautta pankeille aiheutuyien kustannusten määrää. Vakavaraisuusvaatimusten ja verotuksen muutoksien vaikutuksia analysoidaan yrityksen rahoitusteoriasta tutuilla pääomakustannuslausekeilla, joihin liitetään joitakin pankki toiminnalle ominaisia piirteitä. Lisäksi tarkastellaan pankkitoimintaa liittyvien suojajärjestelmien vaikutusta pankkien pääomarakenteeseen. Kustannusten määrän arvioimiseksi muodostetussa mallissa oletetaan, että pankin pääomarakenne noudattaa vakavaraisuusvaatimuksissa asetettuja minimivaatimuksia. Suoritetuissa laskelmissa saatiin tulokseksi, että vakavaraisuusvaatimuksista verotuksen kautta'aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet uusien vakavaraisuusvaatimusten ja verouudistuksen seurauksena.