Browsing by Subject "BOFIT"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 55
  • Korhonen, Iikka (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    When the Board of the Bank of Finland decided to disband the old Bilateral Trade Department, which had dealt with payments related to the Finnish-Soviet barter trade, and create a new Unit for Eastern European Economies, the main geographical focus of the new unit was supposed to be the Soviet Union. The work of this new unit began on September 1, 1991, but before the year had ended the Soviet Union had ceased to exist. The Unit nimbly changed its main focus to Russia and the three Baltic States.
  • Herrala, Risto (2018)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    While the Caucasian and Central Asian (CCA) regions host ethnically and culturally diverse populations, and are difficult to traverse due to the challenging geography, the countries have a long history of political and economic integration. Much of the region was ruled by Timur in the 14th to 16th centuries and, after being separated by Persian invasion in Caucasus and Chinese invasion in Central Asia, the Russian invasion in the 1700’s brought the two again under a shared rule. Subsequently, the CCA became part of the Soviet Union, and the national borders of today were to a large extent drawn during that era as the borders of the Soviet national republics.
  • Kaaresvirta, Juuso (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Tensions between China and the United States have once more been on the rise. The US has heavily criticised China about its handling of the coronavirus pandemic, cyber security violations, and has tightened the screws on Huawei. Trade has also come back into the discussion after the truce made during the winter, when the countries signed the Phase One trade agreement on 15 January and agreed to reduce some of the additional tariffs.
  • Kerola, Eeva (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    China announced in January that its real economic growth slowed to 6.4 percent year-over-year in the fourth quarter of 2018. For the full year 2018, the economy expanded by 6.6 percent. It was the weakest pace since 1990, but nevertheless managed to hit the official pre-announced real growth target of around 6.5 percent.
  • Kerola, Eeva (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    The real-world nature of China’s official gross domestic product reporting has been dubious for years. Suspicions grew when the realised figures as reported remarkably matched up with the publicly announced GDP growth targets. For years, normal business cycle fluctuations were replaced by perfectly linear GDP growth figures.
  • Simola, Heli (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    The global economy and global trade flows have been hit hard by the COVID-19 crisis. The trade collapse in the second quarter of 2020 was even more severe than during the trough of the global financial crisis (GFC) in 2009. However, taking into account the substantial fall in the GDP of most countries during the COVID-19 crisis, the relative trade contraction seems milder compared with the GFC. During the GFC, the combined volume of the GDP in OECD countries contracted by about 5%, and the combined volume of imports of goods and services by 17% from peak to trough (Figure 1). The corresponding figures for the COVID-19 crisis were -12% and -20%, respectively. Trade has also recovered rapidly since the trough in the second quarter of 2020. Trade was almost back at pre-crisis level by the end of the year.
  • Kaaresvirta, Juuso (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Viime viikolla kiinalaisesta Evergrandesta kohistiin ympäri maailmaa. Huolet kiinteistörakentajan kaatumisesta kasvoivat, ja ongelmien pelättiin leviävän laajemmin Kiinan talouteen. Osakekurssit syöksyivät maailman pörsseissä maanantaina 20.9. Yhtiöstä uutisoitiin poikkeuksellisen laajasti kansainvälisissä medioissa, välillä hyvinkin huolestuneeseen sävyyn. Evergrandea on verrattu amerikkalaiseen Lehman Brothers -yhtiöön, jonka kaatuminen syksyllä 2008 laukaisi kansainvälisen finanssikriisin. Tilanne osoitti omalla tavallaan taas Kiinan talouden tärkeyden koko maailmalle.
  • Herrala, Risto (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    India’s on a roll. Agreed, there are the usual complaints from its detractors about rampant corruption, slow progress in structural reforms, red tape and a lack of fiscal discipline, but it’s hard to argue with India’s macroeconomic performance – a booming economy with modest inflation. More importantly, India’s recipe for growth delivers strong performance year in and year out. GDP growth has averaged over 7% per annum over the past two decades, translating into almost six percent more income for its young, expanding population every year.
  • Korhonen, Iikka (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa (BOFIT) on seurattu, analysoitu ja tutkittu Kiinan taloutta nyt jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Pankissa ymmärrettiin suhteellisen varhain – jo ennen Kiinan jäsenyyttä Maailman kauppajärjestö WTO:ssa – että Kiinasta on tulossa entistäkin merkittävämpi osa maailmantaloutta. Monet suomalaiset yritykset olivat jo varhain mukana Kiinan talousuudistuksissa, sekä sijoittamalla tuotantoon Kiinassa että viemällä sinne tavaroita Suomesta. Etenkin Euroopan unionin piirissä Suomi oli selvästi eturintamassa hyödyntämässä Kiinan avautumisen ja järjestelmämuutoksen mahdollisuuksia
  • Kaaresvirta, Juuso (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kiina liittyi Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi tiistaina 11.12.2001. Liittymisprosessi oli pitkä ja alkoi jo 1980-luvulla GATT-sopimuksen aikana. Tuona aikana Kiina teki suuria muutoksia talousjärjestelmäänsä siirtyen suunnitelmataloudesta kohti markkinataloutta ja avaamalla markkinoita myös ulkomaisille yrityksille. Ilman uudistuksia WTO-jäsenyys tuskin olisi ollut mahdollinen.
  • Parviainen, Seija (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Onko autoteollisuudesta tulossa rakettitiedettä! Tämä tulee mieleen seuratessa autoalan kiivasta teknologista kehitystä sekä Teslan toimitusjohtajan ja SpaceX-yhtiön perustajan Elon Muskin kunnianhimoisia tempauksia – kuten sähköauton lähettäminen avaruuteen jo helmikuussa 2018. Nyt alan suurin mielenkiinto suuntautuu itseohjautuviin ja 5G-verkon avulla Internetiin kytkeytyviin ajoneuvoihin, joiden tuotannossa ja käyttöönotossa Kiina haluaa olla eturintamassa. Tällä kaikella on merkitystä paitsi Kiinan ja koko globaalin autoteollisuuden elpymisen, myös raaka-ainemarkkinoiden, tuotantoketjujen ja ilmastotavoitteiden kannalta.
  • Kerola, Eeva (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kiinan virallisten, bruttokansantuotteen kasvua kuvaavien lukujen todenmukaisuuteen on jo vuosia kohdistunut epäilyksiä. Epäilyt kasvoivat sitä mukaa kun toteutuneet luvut kiinnittyivät yhä tukevammin kiinni ennalta määrättyihin julkisiin kasvutavoitteisiin, ja lähes vaakasuoriksi muuttuneista BKT-kuvaajista katosivat suhdannevaihtelut.
  • Rautava, Jouko (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Hongkongin levottomuudet ovat kestäneet jo puolisen vuotta. Poliittinen epävarmuus yhdessä kauppasodan ja Manner-Kiinan talouskasvun hidastumisen kanssa ovat iskeneet raskaasti erityishallintoalueen talouteen. Kolmannella neljänneksellä alueen kokonaistuotannon kasvu painui pahasti miinukselle, ja turismin romahdettua vähittäiskaupan kasvu on sukeltanut jo huomattavasti syvemmälle kuin kansainvälisen finanssikriisin aikaan kymmenen vuotta sitten. Helppoa ratkaisua ei ole näköpiirissä. Kiinan erityishallintoalueisiin soveltama ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaate yskii pahasti.
  • Korhonen, Iikka (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Viimeisten 40 vuoden aikana Kiinan lähes ällistyttävän nopea talouskasvu on perustunut markkinoiden vähittäiseen, mutta jatkuvaan vapauttamiseen sekä suhteellisen korkeaan investointiasteeseen. Tässä Kiina on seurannut mm. monen muun Itä-Aasian maan kasvumallia. Markkinoiden vapauttaminen ja kiinniotto suhteellisen alhaiselta tasolta on edesauttanut tuottavuuden kasvua. Vuosien 2008 ja 2009 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen Kiina piti kuitenkin kasvua yllä velkaantumalla erittäin nopeasti. Rahoitussektorin ulkopuolinen velka on noussut kymmenessä vuodessa 140 prosentista noin 260 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja se on nyt samalla tasolla kuin vaikkapa euroalueella ja korkeampi kuin Yhdysvalloissa.
  • Nuutilainen, Riikka (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Kiina ja Yhdysvallat allekirjoittivat ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen 15.1., joka toi välirauhan tullikorotusten laajenemiselle. Sopimus ei kuitenkaan merkittävästi muuttanut nykyistä tilannetta, sillä suurin osa maiden toisilleen asettamista tullikorotuksista pysyy voimassa ja kauppakiistojen taustalla olevat keskeiset kysymykset sekä mahdollinen ratkaisu ovat vielä edessä. Näin kauppasodan vallitessa voikin siis kysyä, kuinka tärkeää ulkomaankauppa nykyisin on Kiinan taloudelle?
  • Kaaresvirta, Juuso (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Kun Wuhanin koronaepidemian vakavuus ymmärrettiin Pekingissä tammikuun loppupuolella, päätettiin maa käytännössä laittaa kiinni. Ihmisten liikkumista rajoitettiin tiukasti, ja monet yritykset joutuivat keskeyttämään toimintansa. Kymmenet miljoonat kotiseudulleen lomanviettoon matkustaneet työläiset jäivät jumiin kuukausiksi. Huhtikuussa työttömyysasteen arvioitiin nousseen 20 prosentin paikkeille. Raha- ja finanssipolitiikkaa kevennettiin talouden tukemiseksi.
  • Parviainen, Seija (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kiinan suhtautuminen ilmastokysymyksiin on muuttunut merkittävästi. Vielä kymmenisen vuotta sitten ilmansaasteita savusumuineen pidettiin usein vain hintana talouskasvusta ja elintason noususta. Muutos virallisen Kiinan asenteissa kypsyi sitä mukaa kun omien kansalaisten tyytymättömyys ja kansainväliset paineet voimistuivat. Maassa on ymmärretty, että ilmaston lämpenemisellä voi olla merkittäviä haittoja Kiinan omaan talouteen. Esimerkiksi meren pinnan nousu olisi suuri uhka itärannikon suurille kaupungeille. Lisäksi Yhdysvaltojen irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta presidentti Trumpin johdolla antoi Kiinalle mahdollisuuden profiloitua uudella tavalla ilmastoasioissa.
  • Simola, Heli (2022)
    Euro & talous. Blogi
    EU asetti Venäjälle viime viikolla jälleen uuden, järjestyksessään jo kuudennen pakotekokonaisuuden. Pakotteiden seurauksena pääosa öljyn tuonnista Venäjältä EU-maihin lopetetaan. Se leikkaa Venäjän vientituloja tuntuvasti. Viime vuonna EU-maat toivat raakaöljyä ja öljytuotteita Venäjältä yhteensä noin 70 mrd. euron arvosta. Se vastasi noin 15 % Venäjän koko tavara- ja palveluviennin tuloista. Lisäksi uusia venäläisiä pankkeja – myös Venäjän suurin pankki Sberbank - suljetaan pois kansainvälisen maksuliikenteen SWIFT-viestijärjestelmästä. Venäjä eristetään entistä tehokkaammin globaalista talousjärjestelmästä.
  • Solanko, Laura (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Miksi kaasunhinta on nyt niin korkealla? Miksi putkikaasun tuonti Venäjältä ei kasvanut vuonna 2021? Katkeaako kaasuntulo Venäjältä?
  • Korhonen, Iikka (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Koronapandemian isku on kuitenkin tuntunut erittäin voimakkaana myös Ukrainassa, ja taloudellinen aktiviteetti on viime kuukausina vähentynyt selvästi. Ukrainassakin koronan takia keväällä noudatetut liikkumista koskevat rajoitustoimet olivat suhteellisen tiukkoja. Tämä näkyi suoraan kotimaisen kysynnän vähenemisenä. Lisäksi Ukraina kärsii maailmanlaajuisesta kysynnän romahduksesta. Teollisuustuotannon ja investointien väheneminen vaikuttaa suoraan esimerkiksi ukrainalaisen teräksen kysyntään. Tiukat matkustusrajoitukset ovat vähentäneet merkittävästi ukrainalaisten työskentelyä Euroopan unionin maissa, etenkin Puolassa. Tämä on merkittävää siksi, että ulkomailla työskentelevien ukrainalaisten kotiin lähettämät varat ovat olleet varsin suuria, vuonna 2019 yli kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.