Browsing by Subject "EKPJ"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 45
  • Leinonen, Harry; Pauli, Ralf (1999)
    Bank of Finland. Bulletin 73 ; 3
  • Castrén, Olli (1998)
    Bank of Finland. Bulletin 72 ; 8 ; August
  • Putkuri, Hanna (2003)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 15/2003
    Since 1 January 1999 the ECB has conducted a single monetary policy in the euro area, but the mechanisms by which and the extent to which monetary shocks are transmitted into prices and real economic activity may vary from country to country.This paper investigates how and to what extent the impact of monetary policy depends on national features of financial systems.The main interest is in examining whether the bank lending channel of monetary policy results in asymmetric loan supply reactions on the aggregate level across countries. The variety of transmission mechanisms suggests that the potency of monetary policy may depend on several country-specific factors.On the basis of descriptive analysis, the present Member States seem to differ considerably in terms of their financial systems.The econometric analysis using aggregate data on a panel of twelve countries supports the view that some of these differences may lead to cross-country asymmetries in responses to the common monetary policy.In particular, a larger size and a lower degree of capitalisation of a banking sector are found to strengthen the bank lending channel on the aggregate level. Key words: EMU, monetary transmission, bank lending channel, panel data analysis
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 10 ; Lokakuu
    Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on keskittänyt merkittävän määrän vuoteen 2000 siirtymiseen liittyviä ponnisteluja ja resursseja, vaikka Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansallisten keskuspankkien järjestelmien vuosi 2000 -yhteensopivuuden odotettiin olevan suhteellisen hyvä, koska EKPJ on verrattain uusi instituutio.Mittavan testaamisen jälkeen EKP on luottavainen, että EKPJ:n järjestelmät toimivat asianmukaisesti myös vuonna 2000. Näitä järjestelmiä ovat mm. rahapoliittisten päätösten valmistelussa tarvittavat tekniset tiedonsiirtojärjestelmät, rahapoliittisten operaatioiden toteuttamiseen liittyvät järjestelmät, TARGET (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer, Euroopan laajuinen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä) ja kirjeenvaihtajakeskuspankkimalli (CCBM). EKP ja kansalliset keskuspankit ovat kuitenkin testanneet jatkuvuussuunnitelmiaan sen varmistamiseksi, että toiminta voi jatkua sujuvasti myös odottamattomissa tilanteissa.Samalla on myös analysoitu vuoteen 2000 siirtymisen raha- ja reaalitaloudellisia vaikutuksia, eivätkä ne todennäköisesti merkittävästi vaikuta EKP:n rahapolitiikan keskipitkän aikavälin strategiaan.Joka tapauksessa eurojärjestelmän (johon kuuluvat EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) rahapolitiikan toimintakehikko varmistaa, että rahapolitiikan toteuttaminen on hyvin joustavaa, ja toimintakehikko on suunniteltu kattamaan markkinaosapuolten likviditeettitarpeet kysynnän suuruudesta riippumatta.EKP ei pidä tarpeellisena, että yleisö varautuisi vuosituhannen vaihteeseen käteisvarojaan lisäämällä.Kansallisten keskuspankkien hallussa olevat setelit riittävät tarvittaessa kattamaan setelien tavallista runsaamman kysynnän.
  • Hellström, Jenni (2015)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    In exceptional circumstances, Eurosystem central banks can also grant credit to banks outside monetary policy operations.
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 6 ; kesäkuu
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 3 ; maaliskuu
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 9 ; syyskuu
  • Euroopan keskuspankki (2013)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 12 ; joulukuu
  • Euroopan keskuspankki (2014)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 12 ; joulukuu
    Vuoden alun talouskehitys oli odotettua heikompaa, mikä johtui pääasiassa investointien ja viennin odottamattoman vaimeasta kasvusta. Kasvun arvioidaan pysyvän hitaana vielä vuoden 2015 puolella. Vuonna 2015 kasvua tukevien tekijöiden vaikutus todennäköisesti voimistuu niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin, joten BKT:n kasvun odotetaan nopeutuvan. Esimerkiksi rahapolitiikan mitoitus tukee kasvua vahvasti, ja vuoden 2014 kesä- ja syyskuussa päätetyt tavanomaiset ja epätavanomaiset toimet voimistavat vaikutusta. BKT:n arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2014 ja 1,0 % vuonna 2015 sekä 1,5 % vuonna 2016. Kun kasvu ohittaa arvioidun potentiaalisen kasvuvauhdin, tuotantokuilu alkaa vähitellen supistua arviointijakson aikana. Sen arvioidaan kuitenkin olevan negatiivinen vielä vuonna 2016. BKT:n kasvunäkymät ovat huomattavasti heikommat kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistuissa arvioissa. Euroalueen YKHI-inflaation arvioidaan pysyvän lähiajat hitaana ja nopeutuvan arviointijakson aikana vain vähän. Inflaatiovauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 0,5 % vuonna 2014 ja 0,7 % vuonna 2015 sekä 1,3 % vuonna 2016. Öljyn hinnan viimeaikainen lasku on vaimentanut selvästi lyhyen aikavälin inflaationäkymiä. Arviointijaksolla negatiivisen tuotantokuilun odotetaan kuitenkin hitaasti kapenevan ja ulkoisten hintapaineiden odotetaan kasvavan euron valuuttakurssin heikettyä, mikä tukisi YKHI-inflaation nopeutumista. Taloudessa on kuitenkin edelleen hukkakapasiteettia, joka estää inflaatiota nopeutumasta merkittävämmin. YKHI-inflaationäkymät on arvioitu merkittävästi heikommiksi kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistussa arviossa. Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä euroalueen talouskehitystä koskevista asiantuntija-arvioista vuosille 2014–2016. Pitkän arviointijakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta,2 mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei viimeaikaisia epätavanomaisia rahapoliittisia toimia ole otettu arvioissa huomioon erikseen, vaan niiden vaikutus näkyy ainoastaan rahoitusmarkkinoita kuvaavien muuttujien välityksellä. Muita välittymiskanavia ei ole otettu huomioon. Perusskenaariossa rahapoliittisten toimien vaikutus jää siis todennäköisesti pienemmäksi kuin todellisuudessa.
  • Pikkarainen, Pentti (1999)
    EURO & TALOUS 1
    Rahapolitiikan strategialla tarkoitetaan periaatteita, joita keskuspankki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan rahapolitiikkansa tavoitteet.Onnistuneelta strategialta edellytetään selkeitä ja julkisia periaatteita ja välineitä, joiden avulla tavoitteisiin pyritään.EKP:n neuvosto päätti ja julkisti eurojärjestelmän rahapolitiikan strategian keskeiset elementit loppuvuodesta 1998.
  • (2002)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 7 ; Heinäkuu
    Euroopan unionin (EU) laajentuminen on ensimmäisen hakijamaajoukon osalta viimeisessä vaiheessa.Neuvottelujen odotetaan päättyvän tämän vuoden loppuun mennessä.Nykyisten suunnitelmien mukaan nämä maat voivat liittyä Euroopan unioniin liittymissopimusten ratifioinnin jälkeen vuonna 2004.EU:hun liittyessään nämä maat liittyvät myös talous- ja rahaliittoon euroalueen ulkopuolisina maina, ja niiden keskuspankit tulevat osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää (EKPJ).Sen jälkeen kun nämä maat ovat saavuttaneet Maastrichtin sopimuksen kriteerien mukaisen kestävän lähentymisen, ne ottavat euron käyttöön ja niiden keskuspankit tulevat osaksi eurojärjestelmää. Eurojärjestelmä osallistuu EU:n laajentumisprosessiin omaan toimivaltaansa eli keskuspankkitoimintaan kuuluvilla aloilla. Osallistumismuotona on jatkuva vuoropuhelu, jota käydään sekä poliittisesta että teknisestä näkökulmasta.Vuoropuhelun tavoitteena on uusien keskuspankkien integroiminen EKPJ:hin ja myöhemmin eurojärjestelmään.Vuoropuheluun kuuluvia asioita ovat keskuspankkien kannalta tärkeät politiikan osaalueet, kuten makrotalouden kehitys, raha- ja valuuttapolitiikan strategiat, rahoitusmarkkinoiden rakenne ja keskuspankkien riippumattomuus. Lisäksi siihen kuuluu tekninen yhteistyö hakijamaiden keskuspankkien kanssa useilla aloilla, kuten maksujärjestelmät, oikeudelliset asiat ja tilastot. Tässä artikkelissa kuvataan eurojärjestelmän ja hakijamaiden keskuspankkien välisen vuoropuhelun rakennetta ja sisältöä. Artikkelista käy ilmi, että hakijamaat ovat edistyneet huomattavasti matkallaan kohti EU:n ja myöhemmin euroalueen jäsenyyttä.Artikkelissa esitetään myös joitakin jäljellä olevia poliittisia haasteita.
  • (1999)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 7 ; Heinäkuu
    Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ:n) ja Euroopan keskuspankin (EKP:n) perussäännössä EKPJ:lle määrätään tietyt tavoitteet ja tehtävät. EKPJ:n muodostavat EKP ja Euroopan unionin (EU:n) viidentoista jäsenvaltion kansalliset keskuspankit.Eurojärjestelmän käsite on otettu käyttöön, jotta avoimuus lisääntyisi ja suuren yleisön olisi helpompi ymmärtää euroalueen keskuspankkitoiminnan monimutkaista rakennetta.Eurojärjestelmällä tarkoitetaan nimenomaan sitä järjestelmän osaa, joka toteuttaa euroalueen yhteiseen rahapolitiikkaan liittyvät perustehtävät.EKPJ vastaa näin kokoEU:hun liittyvistä tehtävistä ja tavoitteista. Toisin kuin EKP ja kansalliset keskuspankit EKPJ ei ole oikeushenkilö eikä sillä ole omia päätöksentekoelimiä, ja sama koskee näin ollen eurojärjestelmääkin.EKPJ:tä ohjaavat EKP:n päätöksentekoelimet eli EKP:n neuvosto, yleisneuvosto ja johtokunta.EKPJ:n tavoitteisiin ja tehtäviin liittyvät päätökset on tehtävä keskitetysti, kun taas toiminnot on hajautettu tarkoituksenmukaiseksi ja mahdolliseksi katsotulla tavalla. Rahapolitiikasta päättäessään EKP:n neuvoston jäsenet eivät edusta maataan vaan toimivat täysin itsenäisesti.Tämä näkyy periaatteessa, jonka mukaan kullakin neuvoston jäsenellä on yksi ääni. Perustamissopimus antaa EKPJ:lle täyden riippumattomuuden. Keskeistä on, ettei EKP eikä yksikään sen päätöksentekoelinten jäsen saa pyytää tai ottaa ohjeita Euroopan yhteisön toimielimiltä, jäsenvaltioiden hallituksilta tai miltään muulta ulkopuoliselta taholta.
  • (1998)
    MARKKA & TALOUS 4
  • (2002)
    Bank of Finland. Bulletin 76 ; 3
  • Koskenkylä, Heikki (2004)
    Suomen Pankki. A 108
    Financial integration is key to the European Union?s growth and competitive strategies ? part of the Lisbon Strategy ? which aims at raising the EU to be the most competitive economic area in the world.A European Commission report states that the growth and employment effects of broadening and deepening integration will be considerable.The effects will be seen in household and companies? access to both financing and other financial services at rates below those of today and from a broader and more reliable array of services. Financial integration has advanced varyingly, hastened by market forces, technological development and the euro.Authorities play a crucial role in both the promotion of integration and stability, the maintenance of confidence in financial market activities, improved consumer protection, prevention of criminal misuse of the financial system and promotion of competitiveness. Integration is most advanced in the European debt markets and in the wholesale market for short-term debt instruments.Development within the retail banking sector has been slower.Households and small and medium-sized companies are still modest users of crossborder financial services.Infrastructures already in place in financial markets, concerning large-value payments, operate effectively and reliably at the cross-border level.Systems handling small-value payments still must be improved in order to provide as rapid and reasonably-priced transfer of payments across international borders as now happens with domestic transfers. Cross-border securities clearing and settlement continues to be inefficient and expensive.However many EU-level fora are looking to solve the perceived shortcomings in access to cross-border financial services and trade. The European Commission has actively furthered financial market integration, as too the ECB and the ESCB, both of which have made efforts to influence the development of an internal market within the financial markets, leading to close cooperation between the European Commission, European Council and ESCB. Keywords: financial markets, integration, clearing and settlement systems, structural change, regulation and supervision, stability
  • Huumo, Kaarina; Palva, Marianne (2005)
    EURO & TALOUS 4
    Eurojärjestelmä siirtyy uudistettuun vakuuskäytäntöön koko euroalueella vuoteen 2012 mennessä.Suomen kannalta suurin muutos on pankkilainojen hyväksyminen keskuspankkiluoton vakuudeksi.
  • Vanhala, Matti (1998)
    MARKKA & TALOUS 4
    EKPJ:n lähiajan haaste on rahapolitiikan virittäminen sellaiseksi, että se turvaa hintavakauden koko euroalueella", sanoi pääjohtaja Matti Vanhala puhuessaan lokakuussa Rahoitus -99 -seminaarissa Helsingissä.Kun kansallista rahapolitiikkaa ei enää harjoiteta, finanssipolitiikan rooli ja vastuu korostuvat.'Jos kansallisessa finanssipolitiikassa epäonnistutaan, se saattaa aiheuttaa paineita koko yhteistä rahapolitiikkaa tai työmarkkinoita kohtaan", totesi Vanhala.
  • Koskenkylä, Heikki (2004)
    Suomen Pankki. Tutkimuksia. A 107
    Sisällysluettelo: Luku 1: Heikki Koskenkylä Johdanto Luku 2: Esa Jokivuolle - Kari Korhonen Rahoitusmarkkinoiden integraation yleispiirteet Luku 3: Pertti Pylkkönen Arvopaperimarkkinoiden yhdentyminen Luku 4: Jukka Vauhkonen - Pertti Pylkkönen Euroopan pankki- ja vakuutustoiminnan yhdentyminen Luku 5: Kirsi Ripatti Pörssitoiminnan ja selvitysjärjestelmien yhdentyminen Luku 6: Heli Snellman Maksujärjestelmien yhdentyminen Luku 7: Heikki Koskenkylä - Jenni Koskinen Vakaus sekä sääntely ja valvonta