Browsing by Subject "EU-maat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 26
  • Wirtavuori, Anne (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Vuonna 2008 kärjistynyt finanssikriisi loi tarpeen Euroopan rahoitusmarkkinoita koskevalle sääntelylle. Arvopaperikeskusasetus (CSDR, Central Securities Depositories Regulation) on osa tätä sääntelyä. Sen tavoitteena on lisätä arvopaperiselvityksen luotettavuutta ja tehokkuutta sekä tehostaa eurooppalaisten arvopaperikeskusten yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia.
  • Stanisławska, Ewa; Paloviita, Maritta; Łyziak, Tomasz (2019)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2019
    Published in Economics Letters 2021 ; 206 ; September "Consumer inflation views : micro-level inconsistencies and macro-level measures" http://dx.doi.org/10.1016/j.econlet.2021.110004
    Using a novel approach based on micro-level survey responses, we assess the reliability of aggregated inflation expectations estimates in the European Commission Consumer Survey. We identify the share of consumers, whose qualitative and quantitative views on expected increase of prices do not match each other. Then we consider the impact of inconsistent survey responses on balance statistics and mean values of quantitative inflation expectations. We also analyze expectations’ formation estimating the sticky-information models. The results, based on Finnish and Polish data, suggest that even if the fraction of inconsistent survey responses is non-negligible, it matters neither for the aggregated figures of inflation views, nor for understanding of the formation of inflation expectations by consumers. We conclude that micro-level inconsistencies do not reduce the reliability of the current EC Consumer Survey dataset. Our results also indicate that inconsistent responses are not important drivers of the inflation overestimation bias displayed in the data.
  • Simola, Heli (2021)
    BOFIT Policy Brief 10/2021
    With the EU adopting more ambitious emission reduction targets this year, the European Commission in July published a proposal on measures for adjusting EU climate policy. Measures include a carbon border adjustment mechanism (CBAM) that imposes a price on emissions embodied in products imported to the EU. In this policy note, we review the main lines of the CBAM proposal and discuss its potential economic effects on China, India, Russia, Turkey and Ukraine – the EU’s largest import sources for products subject to CBAM. We calculate illustrative estimates for the potential cost effectsof several specifications of the CBAM for these countries and compare them against earlier estimates. We also discuss the potential aggregate economic effects of the CBAM for these economies based on earlier literature. Despite considerable variation across countries and sectors, our analysis suggests that the aggregate economic effects of the CBAM would be limited for most exporting countries.
  • Poutanen, Lauri (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2019
    Europaparlamentet godkände den 16 april 2019 ett omfattande lagstiftningspaket som innehåller reviderade regler om kapitalkrav (CRD 5 och CRR 2) och resolution av banker (BRRD 2 och SRMR 2). Paketet tar med sådana element från de internationella Basel III-standarderna som ännu saknas i EU-lagstiftningen. EU siktar på att publicera paketet i dess helhet i Europeiska unionens officiella tidning i början av sommaren 2019.
  • Finanssivalvonta; Finansinspektionen; Financial Supervisory Authority (2019)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 18.9.2019
    Vähimmäisomavaraisuusaste vähintään kolme prosenttia .. 1 Pysyvän varainhankinnan suhdeluku vähintään sata prosenttia .. 2 Kaupankäyntivaraston markkinariskille raportointivaatimus .. 2 Suurten asiakasriskien rajoitukset kiristyvät .. 2 Pilari 2 -lisäpääomavaatimusten asettamisehtoja selvennetään.. 2 Suhteellisuus, huojennuksia .. 2 G-SII-pankkien tappionkattamiskyvylle asetettuja vaatimuksia kiristetään .. 3 Makrovakausvälineisiin tarkennuksia .. 3 Työ jatkuu .. 3
  • Comunale, Mariarosaria (2015)
    BOFIT Discussion Papers 28/2015
    Using the IMF CGER methodology, we make an assessment of the current account and price competitiveness of the Central Eastern European Countries (CEEC) that joined the EU between 2004 and 2014. We present results for the “Macroeconomic Balance (MB)” approach, which provides a measure of current account equilibrium based on its determinants together with mis-alignments in real effective exchange rates. We believe that a more refined analysis of the mis-alignments may useful for the Macroeconomic Imbalance Procedure (MIP). This is especially the case for these countries, which have gone through a transition phase and boom/bust periods since their independence. Because such a history may have influenced a country’s performance, any evaluation must take account of each country’s particular characteristics. We use a panel setup of 11 EU new member states (incl. Croatia) for the period 1994-2012 in static and dynamic frameworks, also controlling for the presence of cross-sectional dependence and checking specifically for the role of exchange rate regimes, capital flows and global factors. We find that the estimated coefficients of the determinants meet with expectations. Moreover, the foreign capital flows, the oil balance, and relative output growth seem to play a crucial role in explaining the current account balance. Some global factors such as shocks in oil prices or supply might have played a role in worsening the current account balances of the CEECs. Having a pegged exchange rate regime (or being part of the euro zone) affects the current account positively. The real effective exchange rates behave in accord with the current account gaps, which clearly display cyclical behaviour. The CAs and REERs come close to equilibria in 2012 in most of the countries and the rebalancing is completed for some countries that were less misaligned in the past, such as Poland and Czech Republic, but also for Lithuania. When Foreign Direct Investment (FDI) is introduced as a determinant for these countries, the misalignments are larger in the boom periods (positive misalignments) whereas the negative misalignments are smaller in magnitude.
  • Asplund, Tuulia (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2017
    The European Union has for about two years witnessed the conduct of macroprudential policy mainly based on EU legislation and calibrated for national circumstances. In most cases, the measures have been of a tightening nature and aimed at addressing the banking sector’s structural risks and lending for house purchase. Regulatory reforms and macroprudential measures have improved the risk resilience of the bank-centred EU financial system. Work on also targeting macroprudential policy at stability risks building up beyond the banking system is at an initial stage.
  • Finér, Olli; Lähdemäki, Jukka (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Keväästä lähtien valtiot ja keskuspankit ympäri maailman ovat tehneet mittavia elvytystoimia torjuakseen pandemian aiheuttamaa taloudellista ja terveydellistä kriisiä. Myös EU on ryhtynyt laajamittaisiin toimenpiteisiin, jotta äkkipysähdyksen kokenut talous saadaan uudelleen käynnistettyä. Tuoreimmista elvytystoimista päätettiin heinäkuussa, jolloin EU-johtajien kesken päästiin yhteisymmärrykseen elpymissuunnitelmasta sekä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Osana elpymissuunnitelmaa EU hakee pääomamarkkinoilta yhteistä velkaa huomattavan määrän, jonka seurauksena EU:sta tulee yksi Euroopan suurimmista velkapapereiden liikkeeseenlaskijoista tulevien vuosien aikana.
  • Raijas, Anu (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Taloudellinen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja tarve talousosaamisen kohentamiselle on huomattu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Osana EU:n pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelmaa, Euroopan komissio ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kansainvälinen talousopetusverkosto (OECD/INFE) ovat päättäneet yhdessä panostaa talousosaamisen edistämiseen.
  • Alhonsuo, Sampo (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 7/2019
    Euroopan pankkiviranomaisen EBAn julkaisema tilastoaineisto kertoo, että järjestämättömät saamiset ovat vähentyneet merkittävästi mutta joissain maissa ongelma on edelleen merkittävä. Asia on tärkeä muun muassa siksi, että Euroopan pankkiunionin viimeistely edellyttää järjestämättömien saamisten vähentämistä.
  • Heiskanen, Hanna (2018)
    Finanssivalvonta. Blogi 15.3.2018
    Fintech tarkoittaa teknologian mahdollistamia innovaatioita rahoituspalvelujen alalla. Euroopan komissio on julkistanut maaliskuussa suunnitelmiaan fintechin suhteen. Suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet tulevat näkymään tänä ja ensi vuonna paljon eurooppalaisten finanssivalvojien työssä. Toimenpiteillä pyritään fintechin tarjoamien mahdollisuuksien laajaan hyödyntämiseen, ja Euroopasta halutaan fintechin maailmanlaajuinen keskus.
  • Finanssivalvonta; Finansinspektionen; Financial Supervisory Authority (2010)
    Finansmarknadskrisen har inverkat och kommer på ett märkbart sätt att inverka på regleringen av finansmarknaderna och deras tillsynsstrukturer globalt, inom EU och även i Finland. Tillsynsmyndigheternas möjligheter att identifiera dolda obalanser i finanssystemet förbättras. Marknadernas stabilitet ökar till följd av kraven på en högre kapitaltäckningsgrad inom finanssektorn. Det återstår att se i vilken grad regleringen av belöningar ändrar på affärsverksamhetens incitament så att den allmänna risknivån för verksamheten sjunker.
  • Ristolainen, Kim (2018)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2018
    The recent financial crises have brought into focus questions regarding the quality of banks' assets. We study the patterns in banks reserving for and reporting of loan losses in the EU before and after implementation of the Single Supervisory Mechanism (SSM). We find that banks that 1) have less tier 1 capital, 2) are smaller, 3) are less liquid and 4) have smaller net interest margins either report relatively smaller loan loss reserves or less loan losses, even after including various controls. This supports the hypothesis that financially weaker banks may have a larger incentive to engage in balance sheet window dressing. We further find that the SSM has reduced but not eliminated the under-reserving and under-reporting bias. In addition, there has been a separate positive effect on the overall proportion of nonperforming loans (NPLs) that are realised as losses among the banks that have been under direct supervision by the SSM since implementation of the SSM.
  • Finanssivalvonta; Finansinspektionen; Financial Supervisory Authority (2010)
  • Lainà, Patrizio; Nyholm, Juho; Sarlin, Peter (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 14/2014
    This paper investigates leading indicators of systemic banking crises in a panel of 11 EU countries, with a particular focus on Finland. We use quarterly data from 1980Q1 to 2013Q2, in order to create a large number of macro-financial indicators, as well as their various transformations. We make use of univariate signal extraction and multivariate logit analysis to assess what factors lead the occurrence of a crisis and with what horizon the indicators lead a crisis. We find that loans-to-deposits and house price growth are the best leading indicators. Growth rates and trend deviations of loan stock variables also yield useful signals of impending crises. While the optimal lead horizon is three years, indicators generally perform well with lead times ranging from one to four years. We also tap into unique long time-series of the Finnish economy to perform historical explorations into macro-financial vulnerabilities.
  • Norring, Anni (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli viime vuonna aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Luotonannon kasvun kiihtyessä vuonna 2017 erityisesti asuntoluototuksen ehtoja kiristettiin makrovakaustoimenpiteillä. Makrovakauspolitiikan tehokkuutta kasvattaa eri maiden makrovakausvalvojien yhteistyö. Järjestelmäriskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita makrovakauspolitiikalle.
  • Ambrocio, Gene (2019)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 17/2019
    I provide a measure of household uncertainty available for European Union (EU) countries. The measure draws from the same consumer survey data used to construct widely-used consumer sentiment indices. I find that increases in household uncertainty are followed by declines in consumer sentiment and household financial conditions. Using Euro Area-wide indices, I also find that the effects of increases in household uncertainty differ from increases in uncertainty from other sources such as financial markets and economic policy. Notably, household uncertainty shocks are inflationary. These results challenge the notion that (household) uncertainty shocks act like negative demand shocks.
  • Hasan, Iftekhar; Martikainen, Emmi; Takalo, Tuomas (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 20/2014
    Published in Journal of Payments Strategy & Systems, Volume 8, Number 4, 2014: 395-406 - Special issue on the future of retail payments in Europe
    In this article we first document the evidence showing how an efficient retail payment infrastructure enhances economic performance. We then review the policy tools available to promote efficient retail payments in Europe. We argue that while SEPA is an important policy initiative that harmonizes payment methods across the EU, it alone is not enough. Vigorous competition and consumer protection policies as well as direct interventions discouraging large value cash payments would be particularly attractive policy tools as they would put no strain on stretched government budgets. JEL classification: G21, G28 Keywords: Retail payment, SEPA, competition, consumer protection, economic performance
  • Finanssivalvonta (2010)
    Finanssivalvonta. Artikkeli
    G20-maiden toimenpideohjelmasta juontuvat jo tehdyt ja tulevat lakimuutok-set koskevat useita eri alueita. Merkityksellisimmät Suomen lainsäädännön muutokset kohdistuvat kuitenkin valvottavien vakavaraisuus- ja likviditeetti-vaatimuksiin, kansainvälisten toimijoiden valvontaan, kannustinjärjestelmien sääntelyyn, valvonnan laajentamiseen uusiin toimijoihin, tilinpäätösinformaa-tioon sekä kriisinhallintaan.
  • Välimäki, Tuomas (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Koronapandemia on heikentänyt nopeasti ja merkittävästi euroalueen ja Suomen talous- ja inflaationäkymiä. Hintavakaus on Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan ensisijainen tavoite. Perinteisesti hintojen kehitykseen vaikutetaan ohjauskorolla eli säätämällä pankeille myönnettävän lyhytkestoisen rahoituksen hintaa. Siitä huolimatta, että keskuspankki on laskenut lyhyet markkinakorot jo vuosia sitten negatiivisiksi, inflaatio on sinnikkäästi alittanut kahden prosentin tuntumassa olevan tavoitteen. Rahapolitiikkaa on siten pitänyt keventää entisestään. Käteisen olemassaolo ja pankkitoiminnan kannattavuus kuitenkin asettavat rajan sille, kuinka alas nimelliskorkoja voidaan painaa. Tämän johdosta keskuspankit ovat alkaneet toteuttaa nk. epätavanomaista rahapolitiikkaa, mikä käytännössä tarkoittaa valtioiden velkakirjojen ostamista jälkimarkkinoilla.