Browsing by series

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 371
  • Oinonen, Sami (2016)
    Euro & talous 1/2016
    Japanissa on kolmisen vuotta harjoitettu maan pääministerin Aben mukaan nimettyä ja abenomicsina tunnettua talouspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on saattaa maa jälleen kestävän talouskasvun tielle elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan sekä rakenteellisten uudistusten avulla. Tavoitteisiin ei ole vielä päästy, mutta edistysaskelia on kuitenkin jo otettu. Talouskasvu on toistaiseksi ollut vaisua, mutta deflaatiokehitys on saatu katkaistua ja rakenteellisia uudistuksiakin on viety eteenpäin. Edellytyksiä ohjelman onnistumiselle on yhä.
  • Eerola, Essi (2016)
    Euro & talous 3/2016
    Asuntojen hinnat ovat viimeisen 10 vuoden aikana nousseet pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin muissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa. Hintaerojen kasvu voi johtua siitä, että pääkaupunkiseudusta on tullut entistä houkuttelevampi muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Toisaalta samaan aikaan asuntolainakorkojen aleneminen on pienentänyt omistusasujan asumiskustannuksia. Myös tämä voi selittää, miksi asuntojen hinnat ovat nousseet siellä, missä asuntojen tarjonta ei ole kasvanut vastaavasti.
  • Granziera, Eleonora; Kilponen, Juha (2018)
    Euro & talous 3/2018
    Rahapoliittiset päätökset perustuvat arvioon talouden tilasta nykyhetkenä ja tulevaisuudessa. Ennusteiden tuottamista varten keskuspankit rakentavat malleja, joissa makrotalouden muuttujien monimutkainen vuorovaikutus esitetään yksinkertaistetusti. Suomen Pankki julkaisee säännöllisesti Suomen talouden ennusteen, joka perustuu laajaan tilastoaineistoon talouden kehityksestä. Tilastoaineiston analysoinnissa hyödynnetään makrotalouden malleja, ja malleja käytetään myös ennusteiden tuottamisessa. Ennusteissa esitetään tärkeimpien makrotalouden muuttujien todennäköisimmät arvot koskien Suomen taloutta.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Eurojärjestelmän arvopaperiomistukset olivat kasvaneet käynnissä olevan osto-ohjelman takia jo noin 2 300 mrd. euroon vuoden 2017 lopussa. EKP:n neuvosto on ilmoittanut jatkavansa omaisuuserien netto-ostoja 30 mrd. kuukausivauhdilla vähintään syyskuuhun 2018 asti. Arvopaperien brutto-ostot muodostuvat tasetta kasvattavista netto-ostoista ja uudelleensijoituksista, joita tehdään erääntyvien arvopapereiden korvaamiseksi uusilla. Brutto-ostot ovat keskimäärin noin 40 mrd. euroa kuussa tammi-syyskuun 2018 aikana, jolloin arvopapereita erääntyy keskimäärin noin 10 mrd. euroa kuukausittain. Arvopapereiden uudelleensijoittaminen on asteittain muodostumassa yhä keskeisemmäksi osaksi rahapolitiikan asianmukaista mitoitusta.
  • Putkuri, Hanna (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Asuntojen hintaerot etenkin pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ovat kasvaneet 2010-luvulla. Asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen näkyy huomattavina eroina myös kotitalouksien asuntovelkojen koossa. Asuntovelat ovat suuria, ja ne ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin etenkin kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kalliimpia ja kysytympiä kuin muualla maassa. Rahoitusvakauden kannalta on vaarallista, jos asuntojen hinnat nousevat ja asuntolainat kasvavat yhtä aikaa liikaa.
  • Haajanen, Jyrki (2015)
    Euro & talous 2/2015
    Riskipainojen avulla määritellään, kuinka paljon pankilla täytyy vähintään olla omia varoja suhteessa luottojensa määrään, jotta pankki kykenee kattamaan niihin liittyvän luottotappioriskin. Pankin valitsemalla riskipainojen laskentamenetelmällä voi olla merkittävä vaikutus pääomavaatimuksiin ja viime kädessä luottojen hintaan. Asuntoluottojen riskipainolaskennan yhtenäistäminen tukisi pankkien tasavertaista kilpailua.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Ruotsin taloudella menee hyvin. Talouskasvu on vahvaa, ja inflaatio on kevyestä rahapolitiikasta huolimatta lähellä tavoitetta. Julkinen talous on lievästi ylijäämäinen, ja valtionvelka on pieni. Lisäksi Ruotsin vaihtotase on reilusti ylijäämäinen. Asuntojen hinnat ovat nousseet pitkään erityisesti Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä. Viime syksystä asuntojen hinnat ovat kuitenkin laskeneet noin 10 %. Talouspolitiikan lähiajan haasteisiin kuuluu asuntomarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ratkominen.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 1/2016
    Autoteollisuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen on EU:ssa suurin Saksassa ja joissain itäisen Keski-Euroopan maissa. Näissä maissa autoteollisuuteen kohdistuvalla sokilla voi olla tuntuvia vaikutuksia kansantalouden kannalta. Autoteollisuuden osuus EU:n tavaranviennistä on noin 10 %.
  • Grym, Aleksi; Ijäs, Jonna (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Erilaisten sähköisten maksutapojen yleistyessä myös keskuspankit ympäri maailmaa ovat alkaneet tutkia mahdollisuutta yleisesti saatavilla olevan digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseenlaskuun. Eurojärjestelmän digitaalisen keskuspankkirahan, digitaalisen euron, olisi tarkoitus toimia käteisen rahan rinnalla eräänlaisena seteleiden sähköisenä versiona. Eurojärjestelmän keskuspankeissa digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun ei nähdä välitöntä tarvetta, mutta tilanne voi muuttua lähivuosina.
  • Laine, Tatu (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Luotettavat maksu- ja selvitysjärjestelmät ovat perusedellytys rahoitusvakaudelle ja taloudelliselle kasvulle. Mikäli ihmisten ja yritysten luottamus esimerkiksi maksujenvälityksen toimivuuteen ja tilitietojen oikeellisuuteen horjuu, yhteiskunnan sujuva toiminta häiriintyy nopeasti.
  • Koskinen, Kimmo; Manninen, Otso (2019)
    Euro & talous 2/2019
    IT-investoinnit parantavat pankkien kannattavuutta pitkällä aikavälillä, mutta heikentävät sitä lyhyellä tähtäimellä.
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous 1/2019
    Yhdysvaltojen dollarin dominoiva asema altistaa muut maat Yhdysvaltojen talouden kehityksen ja politiikan muutoksille ja luo globaalin tason järjestelmäriskejä. Dollarin aseman on odotettu heikentyvän ajan myötä, kun muiden talousalueiden ja niiden valuuttojen rooli kasvaa. Koska realistiset kilpailijavaluutat puuttuvat, dollarin valta-aseman heikentyminen on kuitenkin tällä hetkellä melko epätodennäköistä, mikä korostaa tarvetta yhteistyöhön kansainvälisen rahoitusjärjestelmän riskienhallinnassa.
  • Hohti, Marjaana; Järvinen, Katri (2020)
    Euro & talous 4/2020
    Jotta pankit voivat saada luottoa keskuspankista ja maksut liikkua sujuvasti, tarvitaan vakuuksia. Vakuudet suojaavat keskuspankkia vastapuoleen liittyvältä luottoriskiltä. Keskuspankin vakuuspolitiikalla tuetaan rahapolitiikan tavoitteita, markkinoiden toimintaa sekä rahoitusvakautta.
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo (2021)
    Euro & talous 4/2021
    EKP:n uudistettu rahapolitiikan strategia on otettu käyttöön. Uusi 2 prosentin inflaatiotavoite on yksiselitteinen ja selkeä. Tavoite on symmetrinen, mikä tarkoittaa, että sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä. Sitoutuminen symmetriseen inflaatiotavoitteeseen edellyttää erityisen voimakkaita tai pitkäaikaisia rahapolitiikan toimia korkojen ollessa nollan tuntumassa. Tämä voi merkitä, että inflaatio ylittää tavoitteen väliaikaisesti. Keskipitkälle aikavälille määritelty tavoite mahdollistaa myös kestävän kasvun ja täystyöllisyyden painottamisen päätöksenteossa. EKP huomioi myös rahapolitiikassa ympäristön kestävyyden uuden toimintasuunnitelman mukaisesti.
  • Haavio, Markus; Kilponen, Juha; Kortela, Tomi; Sariola, Mikko (2016)
    Euro & talous 5/2016
    Laajennetulla omaisuuserien osto-ohjelmalla on ollut merkittävä positiivinen vaikutus Suomen makrotalouden kehitykseen. Joulukuussa 2015 ja maaliskuussa 2016 tehtyjen EKP:n päätösten arvioidaan kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta noin 0,5 prosentin verran. Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt noin 0,3 prosenttiyksikköä hitaammaksi. Ohjelma on lisännyt myös yritysten ja kotitalouksien lainojen kysyntää huomattavasti.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 4/2016
    EKP:n neuvosto sisällytti maaliskuussa 2016 myös yrityslainat laajennettuun osto-ohjelmaansa samalla, kun se päätti kasvattaa laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman kokoa 60 mrd. eurosta 80 mrd. euroon kuukaudessa. Yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman (corporate sector purchase programme, CSPP) mukaiset yrityslainojen ostot aloitettiin kesäkuun alussa ja niitä, kuten koko osto-ohjelmaakin, jatketaan maaliskuuhun 2017 saakka tai tarvittaessa pitempään. Kuusi kansallista keskuspankkia, Suomen Pankki mukaan lukien, toteuttaa ostot koko eurojärjestelmän puolesta.
  • Suomen Pankki (2019)
    Euro & talous 1/2019
    EKP on tukenut euroalueen pankkien luotonantoa viime vuosina tarjoamalla pankeille pitkäkestoista rahoitusta. Erityisesti viimeisimmässä pitkien rahoitusoperaatioiden sarjassa tavoitteena on ollut kannustaa pankkeja lisäämään luototustaan yksityiselle sektorille. Pitkät rahoitusoperaatiot ovat olleet keskeinen osa EKP:n viime vuosien epätavanomaista rahapolitiikkaa, ja erityisesti viimeisin operaatioiden sarja näyttäisi kasvattaneen pankkien luotonantoa yrityksille.
  • Herrala, Niko; Kontulainen, Jarmo (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Koronapandemia iski talouteen ja rahoitusmarkkinoille nopeasti ja monin paikoin ennennäkemättömällä voimalla. EKP:n rahapolitiikka oli jo ennen koronapandemiaa erittäin kevyttä. EKP tarttui kuitenkin nopeasti uusiin toimiin talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi, jotta kriisi ei syvene. Näin ehkäistään pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia talouteen. Rahapoliittisten toimien ohella tarvitaan myös finanssipoliittisia toimia, joihin onkin ryhdytty kaikkialla maailmassa. Kun finanssi- ja rahapolitiikka toimivat rinnakkain, talous elpyy mahdollisimman nopeasti.
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Euro & talous 1/2017
    Euroalueen talouskasvu on jatkumassa laaja-alaisena. Alueen BKT on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta. EKP:n rahapolitiikka on tukenut kehitystä vahvasti, kun yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannukset ovat kaikkialla pienentyneet. Pankkien antolainauskorot ovat historiallisen matalat, mikä on vahvistanut luotonannon kasvua. Kun työttömyys on vähentynyt ja kotitalouksien tulojen kehitys parantunut, on myös luottamus tulevaan talouskehitykseen euroalueella vahva. Kevyt rahapolitiikka on myös suojannut euroalueen talouskasvua kansainvälisen epävarmuuden lisääntymisen negatiivisilta vaikutuksilta, tukenut rahoitussektorin tervehdyttämistä ja edesauttanut velkaantumisen vähenemistä.
  • Suomen Pankki (2015)
    Euro & talous 3/2015
    Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kehitys veisi pohjaa Suomen vientivetoiselta kasvulta. Toisaalta raaka-aineiden hintojen pysyminen alhaisina pidempään ja kevyen rahapolitiikan positiiviset vaikutukset reaalitalouteen voivat parantaa kasvua edelleen. Suomessa välttämättömät julkisen talouden menojen säästöt vähentävät lyhyellä aikavälillä kotimaista kysyntää, mutta voivat pidemmällä aikavälillä tukea kasvua.