Browsing by series

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 122
  • Järvenpää, Maija (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Yksi pankkien keskeisistä tehtävistä on maturiteettitransformaatio eli pitkäaikaisten lainojen rahoittaminen lyhytaikaisilla talletuksilla ja markkinavarainhankinnalla. Maturiteettitransformaation kääntöpuoli on siitä aiheutuva likviditeettiriski eli riski pankin kyvyttömyydestä rahoittaa toiminta ja selvitä maksuvelvoitteistaan ilman merkittäviä tappioita. Rahoitusvakautta uhkaava, systeeminen likviditeettiriski taas realisoituu, kun likviditeettiongelmat koskevat useaa pankkia samanaikaisesti (IMF, 2011). Kymmenen vuotta sitten Lehman Brothers -investointipankin kaatumisen myötä käynnistynyt globaali finanssikriisi on varoittava esimerkki systeemisen likviditeettiriskin realisoitumisesta.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Rahapolitiikan voimakas keventäminen on välittynyt nopeasti kotitalouksien asuntolainojen korkoihin. Korkojen lasku tukee kotitalouksien ostovoimaa luonnollisesti sitä enemmän, mitä enemmän kotitaloudella on velkaa.
  • Mäki-Fränti, Petri (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Maakuntien väliset erot kotitalouksien käytettävissä olevissa tuloissa ovat merkittävästi pienemmät kuin erot tuotannossa asukasta kohti. Alueellinen vaihtelu selittääkin vain vähäisen osan suomalaisten tuloeroista. Viime vuosina tuloerot ovat olleet laskussa sekä maakuntien välillä että niiden sisällä.
  • Haavio, Markus (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Omistusasuminen saattaa vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja haitata näin työmarkkinoiden toimintaa. Kuitenkin omistusasujat työllistyvät paremmin kuin vuokralla asujat. Mikä on asumismuodon ja työttömyyden välinen yhteys?
  • Viertola, Hannu (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Rakentamisessa eletään tällä hetkellä Suomessa korkeasuhdannetta. Kun tarkastellaan rakentamista kokonaisuudessaan, nopein kasvu vaikuttaisi tilastojen valossa olevan kuitenkin takanapäin. Näyttää siltä, että rakentamisen kasvu hidastuu vuonna 2018, mutta ei kuitenkaan vielä taitu laskuun. Syynä hidastumiseen on pääosin se, että teollisuus ja varastorakentaminen ovat näillä näkymin saavuttaneet tai saavuttamassa aallonharjan. Myös julkisten palvelurakennusten, kuten sairaaloiden ja koulujen rakentaminen näyttäisi asteittain vähenevän. Kansantalouden tilinpidon mukaan rakennusinvestointien volyymikasvu kiihtyi alkuvuonna, mutta rakentamisen lupakehitys ja aloitusten määrä viittaavat kasvun hidastumiseen vuoden 2018 aikana.
  • Aaltonen, Markus; Honkanen, Johanna (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomessa asuntovelalliset ovat hyötyneet alhaisista koroista vähentyneinä kuukausittaisina velanhoitomenoina tai asuntolainan lyhentyneenä takaisinmaksuaikana. Matalan korkotason ansiosta kotitalouksien asuntolainat ovat lyhentyneet aiempaa nopeammin, vaikka vuoden 2015 osalta lyhennysvapaakampanjat vähensivätkin lyhennysten määrää. Matala korkotaso on myös tukenut asuntolainanostojen piristymistä.
  • Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Kuka oli 1900-luvun maailmantalouden kannalta vaikutusvaltaisin henkilö? Tähän kysymykseen lienee mahdoton vastata, mutta on kaksi ekonomistia, jotka ovat varteenotettavia ehdokkaita: John Maynard Keynes ja Harry Dexter White. Mikä yhdistää Keynesiä, englantilaista kansantaloustieteen supertähteä, ja Whitea, Harvardista väitellyttä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamiestä? He edustivat maitaan 75 vuotta sitten Bretton Woodsin konferenssissa ja olivat siellä sorvatun talousjärjestelmän pääarkkitehteja.
  • Rehn, Olli; Välimäki, Tuomas (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat. Tämä on näkynyt muun muassa käteisen käytön supistumisena maksamisessa. Koronapandemia on nopeuttanut entisestään maksamisen murrosta meillä Suomessa ja laajemminkin euroalueella.
  • Jantunen, Lauri (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Sosiaalinen media, mobiilin käyttö, big data, analytiikka ja pilvipalvelut ovat muovanneet pankkien toimintamalleja viime vuosina. Nyt näkyy merkkejä siitä, että digitalisaatio on seuraavaksi muuttamassa voimakkaasti varainhoitosektorin rakenteita. Alan toimijoiden on tulevaisuudessa vastattava uusien nopealiikkeisten haastajien toimintaan ja pystyttävä reagoimaan digitaalisten toimintatapojen asettamiin eritysvaatimuksiin.
  • Koskinen, Kimmo; Laakkonen, Helinä (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän riippuvuus dollarirahoituksesta luo rakenteellisen likviditeettiriskin rahoitusjärjestelmään. Vaikka pankkien dollarirahoituksen lähteet ovat monipuolistuneet finanssikriisin jälkeen, suurin osa pankkien dollarirahoituksesta on edelleen lyhytaikaista ja kriisitilanteessa mahdollisesti hankalasti uudelleenrahoitettavissa. Haavoittuvuuksiin, jotka liittyvät ulkomaisen valuutan määräiseen rahoitukseen, on hyvä kiinnittää jatkossa entistä tarkempaa huomiota myös Suomessa.
  • Mäki-Fränti, Petri (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Tulevat eläkemenot ovat Suomessa jonkin verran suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Jo sovitulla eläkemaksujen tasolla eläkejärjestelmä näyttää kuitenkin selviytyvän hyvin vastuistaan. Kertyneet työeläkerahastot lujittavat eläkejärjestelmää entisestään.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talous kasvaa ja työllisyys on vahvistunut tuntuvasti. Luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut laaja-alaisesti ja nopeasti. Tuoreimmat tilastotiedot viittaavat kasvun vahvistuneen selvästi toisella neljänneksellä ja vahvistavat Suomen Pankin kesäkuun ennustekuvaa nopeasta kasvupyrähdyksestä. Epävarmuus talouden kehityksestä on kuitenkin edelleen koholla. Koronapandemian kiihtyminen uudelleen kesän aikana muodostaa heikomman kehityksen riskejä vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous. Analyysi
  • Laakkonen, Helinä; Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Pankkikriisit ovat vahingollisia taloudelle ja siten viranomaisten tulisi estää niiden syntyminen. Vaikka kriisin alkamishetkeä on mahdotonta ennustaa, voidaan aikaisempien kriisien avulla tunnistaa kriisin todennäköisyyttä kasvattavia haavoittuvuuksia. Pankkikriisejä tavallisesti ennakoi voimakas asuntojen hintojen nousu ja velkaantumisen kasvu. Tällä hetkellä asuntomarkkinat ovat indikaattoreiden perusteella ylikuumentuneet tarkastelluista 51 maasta lähes puolessa. Aktiivisella makrovakauspolitiikalla voidaan pyrkiä ehkäisemään haavoittuvuuksien kasaantumista asunto- ja rahoitusmarkkinoilla.
  • Finér, Olli; Lähdemäki, Jukka (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Keväästä lähtien valtiot ja keskuspankit ympäri maailman ovat tehneet mittavia elvytystoimia torjuakseen pandemian aiheuttamaa taloudellista ja terveydellistä kriisiä. Myös EU on ryhtynyt laajamittaisiin toimenpiteisiin, jotta äkkipysähdyksen kokenut talous saadaan uudelleen käynnistettyä. Tuoreimmista elvytystoimista päätettiin heinäkuussa, jolloin EU-johtajien kesken päästiin yhteisymmärrykseen elpymissuunnitelmasta sekä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Osana elpymissuunnitelmaa EU hakee pääomamarkkinoilta yhteistä velkaa huomattavan määrän, jonka seurauksena EU:sta tulee yksi Euroopan suurimmista velkapapereiden liikkeeseenlaskijoista tulevien vuosien aikana.
  • Iivarinen, Timo; Miettinen, Pasi (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Komission vähittäismaksamisen strategian tavoite yleiseurooppalaisen maksamisen ratkaisun luomisesta lisää eurooppalaisen maksuympäristön riippumattomuutta ja antaa eurooppalaisille toimijoille mahdollisuuden kilpailla tehokkaammin Euroopan ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja jopa vahvistaa euron kansainvälistä asemaa.
  • Koskinen, Kimmo (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Pitkään jatkunut matala korkotaso ja sijoittajien tuottohakuisuus ovat lisänneet voimakkaasti sijoitusvirtoja Euroopan kiinteistömarkkinoille. Sijoitusten kasvu on nostanut kiinteistöjen hintoja useissa EU maissa, mikä on lisännyt epäilyjä markkinoiden ylikuumenemisesta osassa maita. Velan käyttö sijoituksissa on finanssikriisiä edeltävää aikaa vähäisempää ja sijoittajakunta on entistä hajautuneempi. Historia on kuitenkin osoittanut, että liikekiinteistömarkkina on altis taloussuhdanteiden muutoksille.
  • Heinilä, Teemu; Jantunen, Lauri; Koskinen, Kimmo; Strandman, Ville; Voutilainen, Ville (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Millaisia muutoksia eurooppalaisten pankkien liiketoimintamalleissa on ollut vuosien 2010 ja 2015 välillä? Näyttää siltä, että pankit ovat selkeästi keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja omiin vahvuusalueisiinsa. Muutosta ovat pääasiallisesta ajaneet säätely, kulujen karsinta ja digitalisaatio. Alla esitelty analyysi perustuu pankkien julkaisemiin tunnuslukuihin ja vuosiraporteissa annettuihin lausuntoihin.
  • Karhu, Anu (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Ilmastonmuutos kasvattaa finanssisektorin riskejä, minkä mittaamiseen, hallintaan ja hinnoitteluun tarvitaan uudenlaista tietoa. Kansainvälisen Network for Greening the Financial System (NGFS) -verkoston väliraportin mukaan tarvetta on ainakin tulevaisuuteen suuntautuvalle ja nykyistä hienojakoisemmalle tiedolle. Samalla tiedon tulisi olla luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa, mikä tarkoittaa yhtenäisten kansainvälisten raportointistandardien, menetelmien ja tarkastusmekanismien luomista sekä parannuksia tietojen saatavuuteen. Yksi esimerkki yhtenäisten kansainvälisten standardien edistämisestä on IFRS-säätiön aloite perustaa kestävän kehityksen standardeja laativa komitea.
  • Kilponen, Juha (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Fiskaalinen devalvaatio kohentaa hintakilpailukykyä sitä enemmän, mitä vaimeammin palkat reagoivat siihen. Vaikutusta tehostaa myös kotimaisten tuotantohintojen joustavuus. Pidemmällä aikavälillä fiskaalisen devalvaation vaikutuksia voidaan parantaa merkittävästi tehostamalla sekä hyödyke- että työmarkkinoiden toimintaa. Yksi keino on kilpailun lisääminen. Mallilaskelmien perusteella pelkällä fiskaalisella devalvaatiolla on kuitenkin hyvin vaikea saada aikaan tavoiteltua kilpailukykyloikkaa tai työllisyyden merkittävää paranemista.