Browsing by Author "Hilpinen, Jorma"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 35
  • Hilpinen, Jorma (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 4/1995
    The pressures on the markka's exchange rate caused substantial swings in capital movements during 1991 and 1992.The markka was let to float in September 1992, and since then exchange rate changes have been volatile. The Bank of Finland has complete monthly information for the BoP statistics since January 1991, allowing the calculation of detailed capital movements as well as a proper monthly errors and omissions item.The information system was planned in fixed exchange rate circumstances.The last four years have challenged the system more than expected, raising the risk of major errors and omissions. The early data on current account is one item of economic information most eagerly awaited.The period of exchange rate turbulences also posed many practical problems in recording visible- and invisible current account transactions. In view of quality of the BoP-statistics measured with the errors and omissions, the last four years of exchange rate turbulence did not cause outstanding errors and thus a sudden weakening in the quality of statistics. In the circumstances of floating currencies in many European countries the need and scope for revisions of early indicators of current account and other items may increase.So far our error even in the first current account estimates has been moderate, though it has been systematic, and the estimates have given a fairly reliable picture of the developments of the foreign stability of the Finnish economy.
  • Hilpinen, Jorma (1994)
    Suomen Pankin tietopalveluosaston työpapereita 6/1994
  • Hilpinen, Jorma (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1982
    Suomen Pankin kansantalouden osastolla on vuosina 1979 - 1980 rakennettu makrotalouden tilastoihin perustuva laskentajärjestelmä, jota käytetään suhdanne-ennusteen iteroinnissa. Laskentajärjestelmä sitoo ennustettavia ilmiöitä kuvaavat tilastot toisiinsa, sisältää niiden identiteetit ja laskusäännöt, laskee analyysin tarvitsemia tunnuslukuja ja tuottaa taulukoita. Suomen Pankissa on pitkä ennustetraditio. Nykyisen organisaation puitteissa kansantalouden osastolla on tehty ennusteita vuodesta 1972 lähtien. Suhdanteiden seuranta, ennusteiden tuottaminen ja talouspoliittisten päätösten valmistelutyöhön osallistuminen ovat osaston päätehtävät. Ennustetyössä on mukana osaston koko tutkijavahvuus - vajaat 20 henkilöä. Ennusteita tehdään säännönmukaisesti kaksi kertaa vuodessa, talvella ja alkysyksystä, ja prosessi kestää noin puolitoista kuukautta. Ennusteen aikahorisontti käsittää nykyään kuluvan ja kaksi seuraavaa vuotta. Ennusteen laajuutta kuvannee parhaiten laskentajärjestelmän muuttujamäärä, joka on yli 1 200.
  • Hilpinen, Jorma (1992)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 3/1992
  • Hilpinen, Jorma (1996)
    Suomen Pankin tietopalveluosaston työpapereita 5/96
  • Hilpinen, Jorma; Hella, Heikki (1999)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 18/1999
    This paper attempts to describe and compare developments in the components of Finland's net international investment position (NIIP).The data consist of sectoral flows and valuation items over the period 1985 - 1998, which is, for analytical purposes, broken down into two subperiods: before and after the Finnish markka was floated.The study focuses on the main sectors, ie banks, corporations and the central government.Valuation items (changes in exchange rates and equity prices) are also important in the decomposition of the NIIP, particularly as regards recent history of equity prices.The mean and variability of each item is estimated, and for some items also bivariate robust variance tests are carried out. The major feature in Finland's balance of payments has been nonresidents' increased interest in Finnish equities as an object of investment.This phenomenon, along with the boom in share prices, has in recent years raised the equity holdings of foreigners to the rank of most significant item in Finland's international investment position.Another important feature in the BOP is the rapid growth of the central government's foreign debt due to the deep recession of 1991 - 1994.In respect to Finland, it is important to note the different stories told by developments in NIIP vs net external debt components: NIIP figures indicate that ownership of corporations based in Finland has indeed become global and that the value of shares has been increasing, whereas net external debt figures indicate that the economy has succeeded in restoring external indebtedness to pre-recession levels. The results also confirm that the Finnish banks still contribute prominently to variations in Finnish BOP flows.As regards the late 1980s and early 1990s, this can be inferred from the highly bank-oriented structure of Finnish financial markets, but the same holds true during the 1990s as well in the period of recovery from economic crisis.
  • Hilpinen, Jorma (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 25/1995
    In order to bridge the lack of the official foreign stade statistics compiled by the Board of Customs caused by Finland's entry into the EU and to secure the availibility of current account estimates with a five week delay, the Bank of Finland decided in the autumn 1994 that a special survey for foreign trade will be built.It was felt necessary that the balance of payments statistics must continue to come out without any halt.It seems evident that within rather wide limits exports and imports can be estimated with the cut-off survey.However, monthly variations being very large, it is of utmost difficulty to give precise monthly estimates for the trade balance.The current preliminaries produced by the Bank as well as by the Customs may give wrong signals to the market if single monthly observations are concerned. The Bank of Finland survey data may describe the underlying developments in the foreign stability with reasonable reliability. In addition, the use of robust economic relationships could be one way to economize and to speed up statistical systems.However, to have consistent short term information on trade balance, only one reliable information system is no doubt preferred.Therefore, the Board of Customs should make every effort to make their statistical system functional so that information are available with only a few weeks delay and the reliability of the old foreign trade statistic could be reached.
  • Hilpinen, Jorma (1995)
    Suomen Pankin tietopalveluosaston työpapereita 1/1995
  • Hilpinen, Jorma (1992)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 6/1992
    Samalla sarjanumerolla ilmestynyt myös suomeksi.
  • Hilpinen, Jorma (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 2007/18
    This paper1 treats Finnish Balance of Payments time series from the 1960's to the present. It also discusses future current account prospects. Comparable National Accounts and Balance of Payments time series with current major breakdowns are available2 in the current account from 1950 on and in the financial account from 1975 on. The old financial account time series from 1950 on follow a previous classification system where loans and bonds were not distinguished between. In practise, financial flows and stocks other than long term bank loans and bonds were nonexistent due to the foreign exchange controls then in place. The sum of these two plus trade related flows and change in reserves equalled current account. The figures in the charts attached are expressed in relation to the nominal GDP, where relevant. Foreign trade in goods was deregulated in Finland in 1957 and the first steps towards European integration were taken in the form of the 1961 EFTA agreement as signs of return to normalised economic conditions after the War. The 1990's recession represents a major milestone in Finnish economic history dividing a number of economic processes into before and after periods. Another watershed is the EU and the EMU membership in 1995 and in 1999, respectively3. Other major factors lie behind recent Finnish economic developments: The ICT revolution and phenomena like Nokia is one occurring in the 1990's after the recession, and the other is todays' integration and globalisation process, as seen in the China syndrome originating this millennium.
  • Hilpinen, Jorma; Huomo, Ahti; Taivalaho, Timo (1975)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 49 ; 5 ; May
  • Hilpinen, Jorma (1996)
    Bank of Finland. Bulletin 70 ; 2 ; February
  • Hilpinen, Jorma (2001)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 1/2001
  • Hilpinen, Jorma (1976)
    Suomen Pankki. D 39
    Selvityksen ensimmäinen luku käsittelee työvoiman kysynnän alueellista tasapainottomuutta. Vuoden 1973 jakautumat antavat kuvan tuotantotoiminnan keskittymistä ja sen alueellisia vaikutuksia työttömyyteen. Kansantalouden rakennemuutosten voimakkuutta havainnollistavat myös vertailut vuosien 1963 ja 1973 työllisyystietojen välillä. Toisessa luvussa tarkastellaan alueiden välisiä ja maasta pois suuntautuneita muuttovirtoja sekä mm. alueellisten koulutusrakenteiden vaikutusta muuttoon. Eri alueilla tapahtuneiden väestön ikärakenteiden muutosten avulla pyritään selvittämään maassa- ja maastamuuton tulevaisuuden näkymiä. Kolmannessa luvussa käsitellään työvoimaosuuksien vaihtelua eri alueilla ja eri ikäryhmissä. Vaihtelu on läheisessä yhteydessä tapahtuneisiin rakennemuutoksiin ja työvoimaosuuksiin vaikuttavia tekijöitä etsitään sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan puolelta. Viime vuosina työvoimaosuudet ovat tuoneet työllisyyteen huomattavasti enemmän vaihtelua kuin työttömyys, joten ansiotyöhön osallistumiseen liittyvän käyttäytymisen pohtiminen on tärkeää. Lopuksi etsitään aikasarja-analyysin avulla työllisyysmuuttujien välisiä suhdannevaihtelun ajoittumiseroja. Analyysilla tähdätään keskeisten muuttujien vaihtelujen aikaerojen selvittämiseen sekä työllisyyssuhdanteiden sektoreittaisen ja alueellisen etenemistapahtuman kuvaamiseen. Analyysin avullatarkastellaan myös työttömyyden ja työllisyyden sopeutumista työvoiman kysynnän muutoksiin sekä sektoreittain että alueittain. Aikasarja-analyysin tuloksia on kuitenkin tulkittava varoen ja melko kaavamaisen tutkimusmenetelmän heikkoudet muistaen.
  • Hilpinen, Jorma (1991)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 6/91
  • Hilpinen, Jorma (1992)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 10/1992
  • Hilpinen, Jorma (1991)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 7/91
  • Korhonen, Tapio; Hilpinen, Jorma (2001)
    EURO & TALOUS 1
    Euron käyttöönoton myötä Suomen kansallisella maksutaseella ei ole enää valuuttapoliittista merkitystä.Maksutaseen muutoksilla on kuitenkin myös euromaailmassa merkittävä vaikutus kotimaisten rahamarkkinoiden tilaan, pankkien maksuvalmiuteen sekä luottojen ja talletusten kehitykseen.