Browsing by Author "Hirvensalo, Inkeri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Hirvensalo, Inkeri (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1994
  • Hirvensalo, Inkeri (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 8/1994
  • Hirvensalo, Inkeri (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1993
  • Hirvensalo, Inkeri (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1993
  • Laurila, Juhani; Hirvensalo, Inkeri (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1996
    The authors present the results of the 1995 Bank of Finland survey (previous surveys were 1991 and 1993) on Finnish direct investments to the CIS, the Baltics and other CEE countries.The survey describes the situation during or at the end of 1994 and focuses mainly on Estonia and Russia, the main targets of Finnish direct investment in Eastern Europe. The results indicate that most Finnish direct investment went to service industries - only about a third went to other sectors. Direct investment was generally in the form of equity capital, while about a third was in the form of loans.The level of local banking services and the availability of credit appeared to be fairly low in Russia and Estonia.Investor experiences were described most often 'tolerable' in Russia and 'satisfactory' in Estonia.The future expectations of investors, in comparison with the results of the previous survey two years ago, remained positive and unchanged in Estonia, but somewhat less favourable than 1993 for Russia.Excessive, arbitrary bureaucracy was considered a major drawback by nearly all respondents. The authors draw attention to current problems with data collection and data quality.Presently, there is apparently nobody who can accurately specify the number of enterprises under Finnish ownership actually operating in Russia or Estonia. Keywords: direct investment, Russia, Estonia, Eastern Europe
  • Hirvensalo, Inkeri (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1995
  • Hirvensalo, Inkeri (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 10/1993
  • Hirvensalo, Inkeri; Kivilahti, Terhi (1977)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 11 ; November
  • Hirvensalo, Inkeri (1979)
    Suomen Pankki. A 49
    1.JOHDANTO 9 2.KAHDENVÄLISTEN MAKSUSOPIMUSTEN JA CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ 11 2.1.Clearing-järjestelmän käyttöön johtaneet syyt 11 2.2.Clearing-maksujärjestelyihin kohdistettu kritiikki 13 2.3.Suomen ja sosialistimaiden väliset maksusopimukset 15 2.4.Bilateralismi ja maksusopimukset 18 3.SUOMEN JA SNTL:N VÄLINEN CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄ SNTL:N ULKOMAANKAUPPAJÄRJESTELMÄSSÄ 20 3.1.SNTL:n ulkomaankaupan maksujärjestelmät sekä kauppaa ja maksuliikettä hoitavat organisaatiot 20 3.2.SNTL:n ja Suomen välistä kauppaa sekä maksuliikettä hoitavat neuvostoliittolaiset organisaatiot 21 3.2.1.SNTL:n ulkomaankauppaministeriö 23 3.2.2.Ulkomaisten taloussuhteiden valtionkomitea GKES 27 3.2.3.SNTL:n valtiovarainministeriö 28 3.2.4.SNTL:n valtionpankki 29 3.2.5.SNTL:n ulkomaankauppapankki 30 3.3.SEV-kaupan maksuliike ja rahoitus 36 3.4.SNTL:n viranomaisten suhtautuminen Suomen ja SNTL:n väliseen clearing-maksujärjestelmään 40 3.4.1.Clearing-järjestelmään liittyvät rahoituskysymykset 40 3.4.2.Kaupan ja maksuliikkeen tasapaino 44 3.5.SNTL:n ulkomaankaupan ja maksujärjestelmien kehitys erityisesti Suomen kanssa käytävän kaupan kannalta 47 4. SUOMEN JA SNTL:N VÄLISEN CLEARING-MAKSUJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET 51 4.1.Kaupan ja maksujen tasapainomekanismi 51 4.2.Suomen ja SNTL:n välisen sidotun maksusopimuksen pääpiirteet 55 4.2.1.Kompensaatiosopimukset 57 4.2.2.Keskitetty maksuliike 58 4.2.3.Vapaasti vaihdettavien valuuttojen käyttö 58 4.2.4.Vastuu clearing-tileistä ja niiden kautta kulkevat maksut 59 4.2.5.Tilivaluutta ja kurssimäärittely 61 4.2.6.Clearing-tilin korko 64 4.2.7.Alkuperäkysymys ja sidottujen valuuttojen arvostus 64 4.2.8.Luottoraja 66 4.2.9.Kolmikantasopimukset 67 4.3.Tavaratoimitusten maksuajat 68 4.4.Maksujen kulku käytännössä 71 5. SUOMEN JA SNTL:N VÄLISEN KAUPAN JA MAKSULIIKKEEN KEHITYS SEKÄ MAKSUTASEEN KOOSTUMUS VUOSINA 1961 - 1977 72 5.1.Kauppatase 72 5.1.1.Kaupan tavararakenne 75 5.1.2.Kaupan kasvu ja vaihtelut 77 5.2.Vaihtotase 81 5.3.Pääomatase 87 5.4.Vapaavaluuttamaksut ja viennin länsivaluuttaosuus 89 5.5.Clearing-tilisaldo ja luottorajat 92 6. CLEARING-TILISAATAVAN JA KOTIMAAN RAHAMARKKINOIDEN VÄLISET YHTEYDET 95 6.1.Clearing-tilisaatavan ja sidotun valuuttavarannon luonne 95 6.2.Clearing-tilisaldon yhteydet kotimaisiin rahamarkkinoihin 98 6.3.Clearing-saatavan tai -velan merkitys ja kustannukset muuhun maitten väliseen luototukseen verrattuna 99 6.4.Clearing-tilisaldon kehityksen ennakointi 101 7. YHTEENVETO 103 LÄHDELUETTELO 105 SUMMARY 109
  • Hirvensalo, Inkeri (1978)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 8/1978
    Clearing- maksujärjestelmästä luopuminen Suomen ja Neuvostoliiton välisessä maksuliikkeessä on 1960-luvun jälkipuoliskolta lähtien ollut keskustelun kohteena .Ehdotukset järjestelmän muuttamiseksi ovat viime vuosina tulleet SNTL:n taholta. Virallisia keskusteluja asiasta käytiin ensimmäistä kertaa vuosien 1976 - 1980 runkosopimuksesta neuvoteltaessa. Tätä ennen asiasta kuitenkin keskusteltiin viranomaisten kesken jo vuosina 1969 -1970 vuosien 1971 - 1975 runkosopimusta valmisteltaessa. Suomen kanta on tähän asti ollut se, ettei järjestelmää ole syytä lähteä muuttamaan, ellei puolin ja toisin voida olla täysin vakuuttuneita muutoksen kaupankäyntiä edistävistä vaikutuksista. Tämän lähtökohdan myös Neuvostoliitto on hyväksynyt. Vuosien 1976 -1980 runkosopimuksesta neuvoteltaessa maitten välinen maksujärjestelmä päätettiin säilyttää entisellään vuoteen 1980 saakka, "elleivät osapuolet sitä ennen toisin päätä".
  • Laurila, Juhani; Hirvensalo, Inkeri (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1996
    Artikkeli perustuu Suomen Pankin vuonna 1995 tekemään selvitykseen, jossa tutkittiin Suomesta IVY-maihin, Baltiaan ja muihin KIE-maihin tehtyjä suoria sijoituksia.Artikkelissa kuvataan loppuvuoden 1994 tilannetta ja tarkastellaan pääosin sijoituksia Viroon ja Venäjälle, jotka ovat Suomesta tehtyjen suorien sijoitusten tärkeimmät kohdemaat Itä-Euroopassa.Suurin osa sijoituksista kohdistui palvelusektoriin ja vain kolmannes teollisuuteen.Suora sijoitus tehtiin suurimmaksi osaksi osakepääoman muotoisena ja vain kolmannes sijoitettiin lainoina.Sijoittajien kokemuksia yritystoiminnasta Venäjällä kuvattiin lähinnä "välttäviksi" ja Virossa "tyydyttäviksi", mutta byrokratia koettiin toimintaympäristön suurimmaksi ongelmaksi sekä Virossa että Venäjällä. Avainsanat: suorat sijoitukset, Venäjä, Viro, Itä-Eurooppa