Browsing by Subject "IMF"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 68
  • Tiililä, Nea (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Koronapandemian puhjettua keväällä 2020 rahoitusolot tiukkenivat ympäri maailman ja ulkoisen rahoituksen saanti vaikeutui äkillisesti. Kehittyneissä ja nousevissa talouksissa rahoitusolot palautuivat melko nopeasti mittavien raha- ja finanssipoliittisten toimien ansiosta. Sen sijaan monissa alhaisen tulotason maissa rahoitusolot ovat yhä pandemiaa edeltävää tasoa tiukemmat. Kireät rahoitusolot mm. hankaloittavat ulkoisen rahoituksen saantia ja estävät tärkeitä terveys-, sosiaali- ja talousuudistuksia.
  • Karhapää, Henna (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Kuluva vuosi on ollut Argentiinalle surkea. Näkymissä on talouden syvä taantuma, inflaatio huitelee yli 40 prosentissa ja valuutan arvosta on vuoden aikana kadonnut puolet. Ongelmien syvyydestä kertoo myös se, että tilanteen hallintaan on tarvittu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) historian suurin rahoitusohjelma, joka vain muutama kuukausi sen hyväksymisen jälkeen jouduttiin rakentamaan uudelleen. Argentiinan saaminen omille jaloilleen tulee vaatimaan kansainvälisen yhteisön tuen lisäksi kotimaisten viranomaisten lujan sitoutumisen tarvittavien politiikkatoimien toteuttamiseen.
  • Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Kuka oli 1900-luvun maailmantalouden kannalta vaikutusvaltaisin henkilö? Tähän kysymykseen lienee mahdoton vastata, mutta on kaksi ekonomistia, jotka ovat varteenotettavia ehdokkaita: John Maynard Keynes ja Harry Dexter White. Mikä yhdistää Keynesiä, englantilaista kansantaloustieteen supertähteä, ja Whitea, Harvardista väitellyttä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamiestä? He edustivat maitaan 75 vuotta sitten Bretton Woodsin konferenssissa ja olivat siellä sorvatun talousjärjestelmän pääarkkitehteja.
  • Herrala, Risto (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Consider the task of lending to countries that are in severe payment difficulties, possibly involving significant danger of default. Sounds like a tough assignment, and one that has been on the agenda of the International Monetary Fund almost from the start of its day-to-day operation in 1947. For the Fund, the key to success is program conditionality, an idea which developed almost as an afterthought during the early years of its operation.
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Tammikuu
    Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella EKP:n tähän asti kehittämiä suhteita kansainvälisiin järjestöihin (esim.IMF, OECD ja BIS) ja foorumeihin (esim.G7- ja G10-maiden kokoukset sekä G20-ryhmä).Talous- ja rahaliitolle (EMU) olennaisissa kysymyksissä EKP edustaa instituutiona Euroopan yhteisöä kansainvälisellä tasolla yhdessä Ecofin-neuvoston kanssa.Näin tehdessään EKP ja Ecofin-neuvosto noudattavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (jäljempänä perustamissopimus) määrättyä toimivallanjakoa ja perustamissopimuksen muita määräyksiä. Toimivaltuuksien ja erityisjärjestelyjen mukaan kansainvälisiin kokouksiin osallistuvat myös euroalueen kansalliset keskuspankit jo Euroopan komissio.EKP osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön aina silloin, kun käsiteltävänä on eurojärjestelmälle kuuluvia tehtäviä. Tähän asti EKP:n läsnäolo kansainvälisten järjestöjen ja foorumien kokouksissa on perusteltu noudattamalla käytännöllistä lähestymistapaa, jonka mukaan kunkin järjestön ja foorumin sääntöjä ja/tai käytäntöjä on muutettu mahdollisimman vähän.Todennäköisesti EKP:n osallistuminen näihin kokouksiin tulee kuitenkin muuttumaan ajan myötä.Politiikkanäkökulmasta EKP:n kansainvälinen yhteistyö on pääasiassa tietojen ja näkemysten vaihtamista euroalueen ulkopuolisten päätöstentekijöiden kanssa.EKP osallistuu myös riippumattomien järjestöjen kuten IMF:n ja OECD:n työhön, kun ne valvovat euroalueen talouskehitystä ja -politiikkaa.Lisäksi EKP on mukana määrittelemässä parhaita käytäntöjä, joilla halutaan edistää hyvän hallintotavan tehokkuutta ja avoimuutta.Tämä yhteistyö ei vaaranna EKP:n riippumattomuutta tai sen ensisijaista tavoitetta, hintavakauden säilyttämistä.
  • Rehn, Olli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Maailmantalouden elpyminen globaalista terveys- ja talouskriisistä on vahvistumassa. Tällä viikolla pidettyjä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin virtuaalisia kevätkokouksia hallitsi kuitenkin elpymisnäkymien kasvava eriytyminen ja epätahtisuus. Iso joukko köyhimpiä kehitysmaita ja keskituloisia kehittyviä talouksia uhkaa jäädä jälkeen globaalilla elpymispolulla.
  • Suomen Pankki; Bank of Finland (1969)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. C 6
    Julkaisu sisältää yleiskatsauksen Euroopassa esiintyvistä taloudellisen yhteistyön muodoista, selostuksen Euroopan talousyhteisön syntyyn johtaneesta kehityksestä sekä yhteisön tavoitteista ja toiminnasta. Julkaisun jälkiosassa esitetään suomenkielisenä käännöksenä Talousyhteisön perustamissopimus liitteineen sekä Euroopan yhteisöjen neuvoston ja komission perustamissopimus.
  • Karjanlahti, Kristiina (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Nationalismin kasvu sekä siirtolaisuuden, kansainvälisen kaupan ja globalisaation vastustaminen ovat ravistelleet Euroopan ja USA:n politiikkaa. Vastustuksessa on korostunut pelko kehittyneiden maiden työpaikkojen puolesta.
  • Rehn, Olli (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Maailmantalouden kasvu on yhä vahvaa, mutta poliittinen epävarmuus jäytää tulevia näkymiä. Kasvua uhkaavat riskit kauppapolitiikassa ja nousevissa talouksissa ovat voimistuneet. Hallanvaaraa on ilmassa, muillakin kuin alavilla mailla. Näin voidaan tiivistää Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin vuosikokousten saldo. Kokoukset pidettiin viime viikolla Indonesiassa, paljon ihmishenkiä vaatineiden maanjäristyksen ja tulvien varjostaessa tunnelmaa.
  • Karhapää, Henna (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on juuri julkaissut uuden maailmantalouden ennusteensa. Laaja-alainen globaali noususuhdanne on jatkunut vahvana myönteisen luottamusilmapiirin, keveiden rahoitusolojen ja elvyttävän talouspolitiikan tukemana. Investointi-into on ollut reipasta erityisesti kehittyneissä talouksissa ja alkanut elpymään myös raaka-aineiden viennistä riippuvaisissa nousevissa talouksissa. Maailmankaupan kasvu on viimein vauhdittunut usean vaimean vuoden jälkeen.
  • Karjanlahti, Kristiina (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Tänään Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 190 jäsenmaan keskuspankkien valuuttavarantoihin lisätään 650 miljardin dollarin arvosta IMF:n erityisnosto-oikeuksia (Special Drawing Right, SDR). Tämä ns. yleinen SDR-allokaatio on historiallisen suuri globaali kriisitoimi. Sen avulla vahvistetaan IMF:n jäsenmaiden taloudellisia puskureita, mikä parantaa mahdollisuuksia jatkaa pandemian vastaista taistelua sekä tukea talouksien elpymistä.
  • Karjanlahti, Kristiina (2015)
    Euro & talous. Blogi
    IMF:n uunituore ennuste maailmantalouden kasvusta on jälleen edellistä ennustetta alhaisempi. Erityisesti nousevien ja raaka-aineita vievien maiden näkymät ovat heikentyneet.
  • Lehmussaari, Olli-Pekka (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on juuri julkaissut uuden maailmantalouden ennusteen. Monen vaisun vuoden jälkeen usko talouskasvuun on vahvistunut.
  • Karjanlahti, Kristiina; Tiililä, Nea (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Globaali pandemia voimistaa jo koholla olleita velkaantumisen riskejä etenkin köyhimmissä maissa, jossa monet taloudet ovat lähellä maksukyvyttömyyttä. Lisäksi kohonneet velanhoitokulut vievät varoja kriittisiltä kehityksen ja kasvun investoinneilta. Velkaantumisen hillintä, velan läpinäkyvyyden lisääminen, velanhallintakyvyn parantaminen sekä kansainvälisen velkajärjestelyarkkitehtuurin kehittäminen ovat keskeisiä toimia, joilla pyritään hillitsemään velkaantumisen riskejä sekä vähentämään mahdollisten laajastikin levinneiden velkajärjestelyiden taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Nämä teemat ovat keskiössä myös kansainvälisen yhteisön pandemiakriisivasteessa.
  • Savolainen, Eero (2011)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    The International Monetary Fund (IMF) publishes on its website Financial Soundness Indicators for over 60 of its member countries.2 These indicators give a comprehensive summary of the health of financial systems in those countries and enable international comparison. Data for Finland have been available since spring 2011.
  • Lehmussaari, Olli-Pekka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    IMF:n ennuste vahvistaa käsitystä, että olemme siirtyneet matalan kasvun kauteen pidemmäksi aikaa.
  • Karhapää, Henna (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Nousevat ja kehittyvät taloudet tarvitsevat kansainvälisen yhteisön ja monenkeskisten instituutioiden apua koronapandemian aiheuttamaan terveys- ja talouskriisiin vastaamisessa. Globaalin rahoitusturvaverkon ytimessä Kansainvälisellä valuuttarahastolla (IMF) on keskeinen rooli jäsenmaidensa tukemisessa. IMF:llä on tätä tehtävää varten noin 1000 miljardin dollarin luotonantokapasiteetti.
  • Savolainen, Eero (2011)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisee kotisivuillaan yli 60 jäsenvaltionsa rahoitusvakausindikaattoreita.2 Näiden indikaattorien avulla on mahdollista muodostaa kattava yleiskuva eri maiden rahoitusjärjestelmän vakaudesta sekä tehdä kansainvälisiä vertailuja. Suomen tiedot ovat olleet saatavilla keväästä 2011 lähtien.
  • Heinonen, Kerstin; Huomo, Ahti (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 38/1989
    Säilyttääkseen keskeisen panoksensa velkaantuneiden kehitysmaiden auttamisessa IMF on jatkuvasti muunnellut luototuspolitiikkansa. Velkaongelman pitkittyessä rahasto on yhä uudelleen joutunut arvioimaan perinteisen luototusstrategiansa toimivuutta. Selvityksessä tarkastellaan tätä prosessia 80-luvulla ja sen heijastusvaikutuksia valuuttarahaston sopeutusohjelmien sisältöön ja muotoon.
  • Ollila, Esko (1999)
    EURO & TALOUS 2
    Finanssikriisien seurauksena on alettu pohtia, pitäisikö kansainvälistä finanssiarkkitehtuuria eli rahoitusyhteisön keskinäisiä pelisääntöjä muuttaa.Nyt kun suurin kriisi on tältä erää ohi ja uudistusehdotuksista on seulottu esiin käyttökelpoisimmat, näyttää siitä, että mihinkään suuriin muutoksiin ei aiota ryhtyä.Muutoksia tehdään pikemminkin toimintamalleihin kuin järjestelmän rakenteisiin.Vaikka uudistusten lähtökohtana ovat käytännön ongelmat, muutoksiin sisältyy myös suuria periaatteellisia kysymyksiä, kuten seuraava, IMF:n näkökulmasta tehty arvio osoittaa.