Browsing by Subject "Islanti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Pesola, Jarmo (2005)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2005
    The macroeconomic determinants of banking sector distresses in the Nordic countries, Belgium, Germany, Greece, Spain and the UK are analysed using an econometric model estimated on panel data from partly the early 1980s to 2002.The dependent variable is the ratio of banks' loan losses to lending.In addition to the lagged dependent variable, the explanatory variables include a surprise change in incomes and real interest rates, both variables as a separate cross-product term with lagged aggregate indebtedness.The underlying macroeconomic account that this paper puts forward is that loan losses are basically generated by strong adverse aggregate shocks under high exposure of banks to such shocks.The underlying innovations to income and real interest rates are constructed using published macro-economic forecast for these variables.According to the results, high customer indebtedness combined with adverse macroeconomic surprise shocks to income and real interest rates contributed to the distress in banking sector. Loan losses also display strong autoregressive behaviour which might indicate a feedback effect from loan losses back to macroeconomic level in deep recessions.The results can be used in macro stresstesting the banking sector. Key words: financial fragility, shock, loan loss, banking crisis JEL Classification numbers: G21, E44
  • Ross, Märten (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 11
    Contents 1 Rationale 3 2 Starting point 4 3 Output 5 4 External and financial balances 8 5 Public finances 11 6 Labor market 14 7 Lessons 16
  • Honkaniemi, Toni; Pylkkönen, Pertti (2007)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    Icelandic banks have in the past few years rapidly expanded their operations to the other Nordic countries and the United Kingdom. Overseas operations account for half of commercial banks' aggregated balance sheet.
  • Honkaniemi, Toni; Pylkkönen, Pertti (2007)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Islantilaiset pankit ovat muutamassa vuodessa laajentaneet toimintojaan nopeasti muihin pohjoismaihin sekä Iso-Britanniaan. Liikepankkien taseista puolet koostuu ulkomaisista toiminnoista.
  • Koskenkylä, Heikki; Rantama, Jaana (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1995
    Selvityksessä tarkastellaan Pohjoismaiden pankkien korkomarginaa- lin ja suhteellisen korkokatteen (korkokate/tase) kehitystä viime vuosien ajalta. Korkomarginaali määritellään kunkin maan omassa valuutassa laskettujen luottojen ja talletusten keskikorkojen eroksi. Marginaalia arvioidaan lähinnä sopimuskorkojen osalta.Norjan ja Suomen osalta on voitu laskea myös järjestämättömien saamisten vaikutus toteutuneeseen korkomarginaaliin.Korkomarginaalia on Suomen ja Ruotsin osalta pystytty arvioimaan myös sektoreittain. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa korkomarginaali nousi rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin yhteydessä 1980-luvun jälkipuoliskolla, Ruotsissa selvästi eniten.Kuluvan vuosikymme- nen alussa marginaalit kääntyivät selvään laskuun.Suomessa tapahtui kuitenkin tilapäinen nousu pankkikriisin pahimpina vuosina 1992 1993, mutta sen jälkeen marginaali on laskenut Suomessakin.Tanskan pankkien korkomarginaali on ollut Pohjois- maiden alhaisin.Vuodenvaihteessa 31.12.1994 marginaalit olivat seuraavat: Tanska 4.2 %, Norja 4.4 %, Suomi 4.9 % ja Ruotsi 5.7 %. Korkomarginaalien lasku viime aikoina johtuu mm. pankkikil- pailun lisääntymisestä ja luoton kysynnän vähäisyydestä.Pankkien parantunut kannattavuus mahdollistaa marginaalien alentamisen. Pohjoismaiden pankkien suhteelliset korkokatteet ovat kohonneet pankkikriisin hellittäessä.Korkojen nousu viime vuonna heikensi kuitenkin suhteellisia ja pääosin absoluuttisiakin korkokatteita.Suomessa suhteellinen korkokate nousi viime vuonna johtuen lähinnä pankkien taseen supistumisesta.Suomessa on selvästi Pohjoismaiden alhaisin suhteellinen korkokate.
  • Koskenkylä, Heikki (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 20/1994
    Selvityksessä tarkastellaan pohjoismaiden pankkien tulos-, tase- ja vakavaraisuuskehitystä vuoden 1994 välitilinpäätösten pohjalta. Selvitys kattaa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan pankit.Lisäksi arvioidaan pankkisektorin tilaa yleensä, rakennemuutoksia ja pankkikriisin nykyvaihetta.Lopuksi arvioidaan pankkitukea ja sen takaisinsaantimahdollisuuksia sekä pankkikriisin voittajia ja häviäjiä. Vuoden 1994 alkupuoliskolla pankkien tulos heikkeni selvästi vain Tanskassa, jossa se oli jopa tappiollinen.Tämän aiheutti pitkän koron nousua seurannut obligaatiosalkun arvojen alentuminen. Islannin, Norjan ja Ruotsin pankit olivat voitollisia.Ruotsissa pankkien tuloksen parantuminen oli voimakkainta.Tanskan lisäksi myös Suomen pankit olivat tappiollisia.Tappio kasvoi hieman Suomessa. Norjassa ja Ruotsissa pankkikriisi on jo melkein voitettu.Suomessa kriisi jatkuu edelleen. Arviot pankkituen lopullisista kustannuksista valtiolle ovat muuttuneet oleellisesti vuoden 1994 kuluessa.Norjassa valtio saa lähes kaiken tuen takaisin ja voi jopa tehdä voittoa pankkitukisijoituksilla.Ruotsissa lopullinen menetys olisi noin kolme ja Suomessa noin kahdeksan prosenttia vuoden 1993 bruttokansantuotteesta. Tuen takaisinsaanti riippuu olennaisesti taloudellisen tilanteen ja korkotason kehityksestä.Suotuisa kasvu ja maltillinen korkokehitys (pitkien korkojen lasku) voisivat edesauttaa pankkituen takaisinsaantia arvioitua enemmän.Myös omaisuudenhoitoyhtiöiden (Ruotsissa ja Suomessa) menestyksellinen toiminta voi tuoda valtion pankkitukea huomattavasti takaisin.