Browsing by Author "Kajanoja, Lauri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 41
  • Kajanoja, Lauri (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 10/1995
    The purpose of this study was to examine whether evidence of the possible effects of firms' indebtedness on their investment decisions can be found in empirical aggregate investment equations. Three different types of equations for aggregate investment in Finland were estimated.The equations were estimated separately for manufacturing and nonmanufacturing investment.An indebtedness variable was used as an additional explanatory variable in every equation.The results support the view that nonmanufacturing firms' indebtedness has had a negative effect on their investment in Finland.In the manufacturing sector no such evidence was found.
  • Kajanoja, Lauri (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2012
    Viime vuosien aikana saadut kokemukset korostavat asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien velan merkitystä yleisen talouskehityksen arvioinnissa ja siihen liittyvän talouspolitiikan suunnittelussa. Niissä maissa, joissa asuntojen hinnat ja kotitalouksien velat nousivat nopeasti ennen vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisiä, kotimainen kysyntä usein heikkeni merkittävästi kriisin alettua. Viime vuodet ovat myös osoittaneet, kuinka vaikeaa on tehdä yksittäisiä maita koskevia arvioita asuntomarkkinoiden tilan ja kotitalouksien velan kestävyydestä. Joidenkin maiden osalta kehityksen heikkeneminen finanssikriisin alettua osattiin ennakoida useissa tutkimuksissa, mutta monissa tapauksissa arviot eivät olleen yhtä onnistuneita. Suomea koskevat tilastot ja tutkimukset eivät pääsääntöisesti viittaa asuntohintojen olevan ilmeisen kestämättömällä tasolla. Tällaisiin arvioihin silti liittyy aina suurta epävarmuutta. Lisäksi selkeä riski on olemassa siitä, että lähivuosina tilanne kehittyy haavoittuvampaan suuntaan. Näin voi käydä etenkin, jos kotitaloudet pitävät viime vuosien poikkeuksellisen matalaa korkotasoa pysyvänä tai odottavat, että asuntohinnat jatkavat nopeaa nousuaan pitkälle tulevaisuuteen. Suomalaisten kotitalouksien velat ovat nousseet historiallisen suuriksi suhteessa tuloihin. Tähän kehitykseen liittyy riskejä kotitalouksien taloudellisen haavoittuvuuden kasvusta ja sen seurauksena myös makrotalouden häiriöherkkyyden kasvusta. Verrattuna muihin kehittyneisiin talouksiin suomalaisten kotitalouksien velan kasvu ja sen kokonaismäärä eivät kuitenkaan ole suurimpien joukossa. Kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä kasvattaa velan aiempaa epätasaisempi jakautuminen kotitalouksien kesken. Kotitalouksien tuloihin suhteutettuina hyvin suurten lainojen osuus on lisääntynyt, mikä kasvattaa kyseisten kotitalouksien taloudellisia riskejä. Makrotalouden vakaudelle se ei kuitenkaan käytettävissä olevien tietojen valossa näytä aiheuttavan välitöntä uhkaa vaikka voikin voimistaa muista lähteistä mahdollisesti kumpuavien taloudellisten ongelmien vaikutuksia - etenkin rahoitusjärjestelmän häiriöiden. Kotitalouksien velkojen kasvu ja asuntojen hintojen nousu herättävät kysymyksen, onko kotitalousluotoista aiheutuva uhka Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle kasvanut. Viime vuosina luotonantajien luottotappiot kotitalouksille myönnetyistä luotoista ovat pysyneet erittäin pieninä, ja suurimmillaankin 1990-luvun alussa ne jäivät alle prosenttiin kotitalousluottojen kannasta. Merkittävät luottotappiot kotitalouslainoista näyttävät epätodennäköisiltä myös lähitulevaisuudessa. Kotitalouksien velan kasvu on kuitenkin osaltaan kasvattanut makrotalouden häiriöherkkyyttä ja sitä kautta lisännyt myös rahoitusjärjestelmän riskejä. Suomen kaltaisessa maassa on tärkeää reagoida kansallisten varallisuushintojen poikkeuksellisen voimakkaaseen nousuun liittyvien riskien kasvuun ennaltaehkäisevästi, sillä mahdollisuudet reagoida talouspolitiikan keinoin varallisuushintojen alenemisen taloudellisiin seurauksiin ovat hyvin rajalliset. Jos asuntohintojen nousu ja kotitalouksien velan kasvu nähdään Suomessa liiallisiksi ja niihin tulee jossain vaiheessa tarve puuttua, ei siihen nykyisellään ole tehokkaita välineitä. Nyt valmistelussa oleva makrovakauspolitiikka voi tulevaisuudessa tarjota tähän mahdollisuuden. Yksi keino saattaisi olla asuntolainojen enimmäisluototusasteen sitova rajoittaminen.
  • Kajanoja, Lauri (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Finnish cost-competitiveness has improved in recent years, following a long period of deterioration. The greatest improvement in cost-competitiveness was seen in 2017, when the Competitiveness Pact entered into force. According to different indicators, cost-competiveness remained mostly flat in 2018 or improved slightly. Similarly, forecasts for 2019 predict neither significant improvement nor deterioration in cost-competitiveness. From the perspective of employment and output in the economy's tradable sector, it would be prudent to see a further slight improvement.
  • Kajanoja, Lauri (2001)
    Bank of Finland. Bulletin 75 ; 3
  • Kajanoja, Lauri (2004)
    Bank of Finland. Bulletin 78 ; 1
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Suomen Pankki. Blogi
    Jos palkat ovat Suomessa nousseet liikaa suhteessa muihin maihin, miten kilpailukyky voidaan palauttaa? Pelkkä palkkamaltti lievittää nyt ongelmaa hyvin hitaasti, koska muissakin maissa palkkojen odotetaan nousevan vain vaimeasti lähivuosina. Palkkamaltin lisäksi käytettävissä on muitakin keinoja. Tässä kirjoituksessa käyn niitä läpi. En ota kantaa siihen, mitä keinoja tulisi käyttää, vaan esitän arvioita niiden vaikutuksista.
  • Kajanoja, Lauri (2004)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 2/2004
    This study presents a framework for extracting long-run GDP growth and inflation expectations from financial market data on a real-time basis.The framework uses information from both stock and bond markets.It builds on a dividend discount model of stock valuation and on a linearized consumption Euler equation. Furthermore, expected long-run dividend growth for a broad equity index is assumed to be related to expected long-run GDP growth. Short-run and long-run dividend growth expectations are allowed to differ.The former are measured using equity index futures.We extract growth and inflation expectations for the euro area and for the United States. Key words: inflation expectations, growth expectations, equity index futures JEL classification numbers: E31, E44, E66
  • Kajanoja, Lauri (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 9/2014
    Kun julkisia menoja leikataan tai verotus kiristyy, hidastuuko talouskasvu? Finanssipolitiikan vaikutukset talouskasvuun ovat viime vuosina herättäneet keskustelua, kun suuriksi kasvaneita alijäämiä on eri maissa pyritty pienentämään. Keskustelua on käyty mm. Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan komission välillä. Samanlaisia kysymyksiä on noussut esiin myös Suomessa julkisen talouden sopeuttamista koskevien päätösten yhteydessä. Kansainvälisten empiiristen tutkimustulosten ja mallisimulointien perusteella julkisen talouden sopeuttaminen - eli menojen pienentäminen tai verotuksen kiristäminen - tyypillisesti heikentää talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Tutkimustietoon pohjautuvat arviot voi hyvin karkeasti kiteyttää niin, että julkisen talouden alijäämän pienentäminen yhdellä miljardilla eurolla supistaa kokonaistuotantoa lähivuosiksi suurin piirtein ½-1 miljardin euron verran. Tämä tarkoittaa, että ns. finanssipolitiikan kerroinvaikutus on ½-1. Menoleikkausten kielteisten vaikutusten voi odottaa olevan lyhyellä aikavälillä keskimäärin hieman suurempia kuin vastaavan suuruisten veronkorotusten. Kerroinvaikutukset todennäköisesti vaihtelevat tuntuvasti eri menolajien ja verokohteiden välillä. Kansainvälinen tutkimustieto finanssipolitiikan vaikutuksista talouden kasvuun lyhyellä aikavälillä koskee lähinnä suuria maita ja aikaa ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Vaikutukset voivat olla erilaisia pienelle taloudelle ja rahaliiton jäsenmaalle, ja vaikutusten voi odottaa vaihtelevan mm. suhdannetilanteen mukana. Kun Suomen talouden erityispiirteet ja nykyinen tilanne otetaan huomioon, edellä esitetty vaikutushaarukka näyttäisi karkeasti ottaen pätevän myös Suomessa.
  • Kajanoja, Lauri (2012)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 5
    Finland s competitiveness has weakened during the period of Economic and Monetary Union, if competitiveness is understood to mean the presence of conditions ensuring the economy s external balance. The profitability of output in the open sector has declined. Unit labour costs in manufacturing point to a more favourable performance, but differences in price developments across sectors essentially reduce the usefulness of this indicator as a measure of competitiveness.
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Hallituksen kilpailukykypaketin korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota. Mitä tiedämme näiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksista?
  • Kajanoja, Lauri (2004)
    EURO & TALOUS 1
  • Kajanoja, Lauri (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronakriisin aikana taloudessa ja politiikkatoimissa tärkeintä on väestön terveydestä huolehtiminen sekä kotitalouksien ja yritysten tukeminen vaikeimman vaiheen yli. Yksi kriisistä toipumiseen ja sen jälkeisen ajan näkymiin vaikuttavista tekijöistä on Suomen kustannuskilpailukyky. Mitä sen tulevasta kehityksestä voidaan sanoa nyt, kun kriisi heiluttelee voimakkaasti työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja ja kun ennusteita koskeva epävarmuus on suurta?
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Vienti ja teollisuuden työllisyys ovat vähentyneet jyrkästi, mikä johtuu osin kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Kustannuskilpailukyvyn pitäisi siis parantua talouskasvun ja työllisyyden edellytysten kohentamiseksi. Mutta kuinka paljon sen pitäisi parantua? Talouden ulkoisen tasapainon mittareiden avulla arvioituna kustannuskilpailukyvyn parantumisen tarve on nyt noin 10–15 prosenttia, kun sitä mitataan koko talouden työkustannusten tasolla muihin maihin verrattuna.
  • Kajanoja, Lauri (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Työmarkkinakierroksen päänavaus on syntynyt Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä. Kustannuskilpailukyky näyttäisi ennusteiden valossa pysyvän suurin piirtein ennallaan, jos muilla aloilla päädytään kustannusvaikutuksiltaan suunnilleen samanlaisiin sopimuksiin.
  • Kajanoja, Lauri (2018)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut useita vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Koheneminen oli erityisen merkittävää vuonna 2017, kun kilpailukykysopimus astui voimaan.
  • Kajanoja, Lauri (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut viime vuosina, kun se sitä ennen heikkeni pitkään. Suurin parannus kustannuskilpailukyvyssä koettiin vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus astui voimaan. Eri mittarien mukaan vuonna 2018 kustannuskilpailukyky pysyi jotakuinkin ennallaan tai parani hieman. Ennusteet viittaavat siihen, että myöskään vuonna 2019 kustannuskilpailukyvyssä ei tapahtuisi kovin suurta paranemista tai heikkenemistä. Talouden avoimen sektorin tuotannon ja työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn paraneminen edelleen hieman olisi perusteltua.
  • Kajanoja, Lauri (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen kustannuskilpailukyky kääntyi selkeästi parempaan suuntaan vuonna 2017. Paraneminen näyttäisi jatkuvan vuonna 2018, jos viime kuukausina solmittujen työehtosopimusten palkankorotuslinja jatkuu muiden alojen ratkaisuissa.
  • Kajanoja, Lauri (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.
  • Kajanoja, Lauri (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Suomen viennistä on hävinnyt viidennes ja teollisuudesta 100 000 työpaikkaa. Yksi syy on kustannusten nousu.
  • Kajanoja, Lauri (2017)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    How should we measure cost-competitiveness in Finland? A look at cost-competitiveness indicators in use at the Bank of Finland.