Browsing by Author "Kalatie, Simo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Tölö, Eero; Laakkonen, Helinä; Kalatie, Simo (2018)
    International Journal of Central Banking 2 ; March 2018
    Published in Bank of Finland Research Discussion Papers 8/2015.
    The European Systemic Risk Board (ESRB) recently issued a recommendation on the use of early warning indicators in macroprudential decisions involving the countercyclical capital buffer (Basel III framework). In addition to a primary indicator, deviation in the credit-to-GDP ratio from long-term trend, the ESRB advises the use of supplemental indicators to measure private-sector credit developments and debt burden, overvaluation of property prices, external imbalances, mispricing of risk, and strength of bank balance sheets. Based on empirical analysis of data for European Union countries, a large assortment of potential indicators, and comprehensive robustness checks, we propose specific suitable early warning indicators for each of the six risk categories set forth by the ESRB.
  • Kalatie, Simo; Laakkonen, Helinä; Tölö, Eero (2015)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 8/2015
    Available also as 'Evaluating indicators for use in setting the countercyclical capital buffer' in International Journal of Central Banking, 14, 2, 2018: 51-112 http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201803221385
    According to EU legislation, the national authorities should use the principle of 'guided discretion' in setting the countercyclical capital buffer (CCB), which increases banks' resilience against systemic risk associated with periods of excessive credit growth. This means that the decision should be based on signals from a pre-determined set of early warning indicators, but that there should also be room for discretion, as there is always uncertainty associated with the use of early warning indicators. The European Systemic Risk Board (ESRB) recommends that the authorities use the deviation of the credit-to-GDP ratio from its long term trend value (credit-to-GDP gap) as the primary indicator in setting the CCB. In addition, designated authorities should use in their decision making indicators that measure private sector credit developments and debt burden, overvaluation of property prices, external imbalances, mispricing of risk, and strength of bank balance sheets. Based on an empirical analysis of data on EU countries and a large assortment of potential indicators, we propose a set of suitable early warning indicators for each of these categories.
  • Alhonsuo, Sampo; Kalatie, Simo; Mattinen, Olli; Savela, Juha; Suihko, Jaana; Björklund, Nina; Koskinen, Kimmo; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Taipalus, Katja; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 1/2015
    Esipuhe 4 1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus ja omavaraisuus 8 1.3 Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset: tunnistaminen ja pääomavaatimukset 8 1.4 Kansainvälisen talouden ja rahoitusjärjestelmän kautta Suomeen välittyvät vakausuhkat 9 2 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 10 2.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 10 2.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 18 3 Suomalaisten luottolaitosten vakavaraisuus ja systeeminen merkittävyys 23 3.1 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 23 3.2 Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset 25
  • Alhonsuo, Sampo; Kalatie, Simo; Mattinen, Olli; Nokkala, Jan; Savela, Juha; Suihko, Jaana; Asplund, Tuulia; Björklund, Nina; Karhapää, Henna; Kuhalampi, Miska; Long, Emilia; Putkuri, Hanna; Savolainen, Eero; Taipale, Tuukka; Taipalus, Katja; Timonen, Jouni; Tölö, Eero; Vauhkonen, Jukka (2015)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 2/2015
    1 Yhteenveto 7 1.1 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 7 1.2 Rakenteelliset vakausuhkat 8 2 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 9 2.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 9 2.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 16 3 Rakenteelliset vakausuhkat 22 3.1 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 22 Liiteartikkeli 1. Asuntoluottojen riskipainojen korottaminen: toimenpidevaihtoehtojen vertailu ja vaikutukset 24 3.2 Riskipainot voidaan laskea kahdella päämenetelmällä 24 3.3 Toimenpidevaihtoehdot vähimmäisriskipainojen asettamiseksi 25 3.4 Vähimmäisriskipainojen vaikutukset asuntoluottojen marginaaleihin ja pankkien vakavaraisuuteen 27 3.4.1 Luottosalkun keskimääräisen vähimmäisriskipainon (”Ruotsin malli”) korottamisen vaikutus 30 3.5 Vähimmäisriskipainojen korotusten vaikutukset pankkien vakavaraisuussuhteisiin 31 3.6 Asuntoluottojen riskipainojen riittävä suuruus 32