Browsing by Author "Kerola, Eeva"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 25
  • Kerola, Eeva (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    China announced in January that its real economic growth slowed to 6.4 percent year-over-year in the fourth quarter of 2018. For the full year 2018, the economy expanded by 6.6 percent. It was the weakest pace since 1990, but nevertheless managed to hit the official pre-announced real growth target of around 6.5 percent.
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka (2021)
    BOFIT Policy Brief 13/2021
    China’s real estate and construction sector has served as a major engine of economic growth in recent decades and the sector now plays an oversized role in the economy. Much of that growth has been debt-fuelled, with the indebtedness of developers climbing to unprecedented levels. After officials turned off the money spigot last year, housing markets cooled and a wave of financial difficulties washed over builders during autumn 2021. The entire sector found itself under heavy stress, and in December two major developers, Evergrande and Kaisa, defaulted on their offshore debt. In this brief, we consider the current conditions in China’s real estate and construction sector and how a possible sectoral crisis could spread to the national economy and the euro area. While the direct financial impacts on the euro area’s financial sector is likely to be minor, China’s real estate sector problems could spill over widely into the domestic real economy and thereby increase uncertainty internationally. In such case, the indirect impacts on the euro area could be severe.
  • Kerola, Eeva (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    The real-world nature of China’s official gross domestic product reporting has been dubious for years. Suspicions grew when the realised figures as reported remarkably matched up with the publicly announced GDP growth targets. For years, normal business cycle fluctuations were replaced by perfectly linear GDP growth figures.
  • Fungáčová, Zuzana; Kerola, Eeva; Weill, Laurent (2021)
    BOFIT Discussion Papers 3/2021
    This work examines the impact of bank efficiency on the bank lending channel in China. Using a sample of 175 Chinese banks over the period 2006–2017, we investigate how the reaction of the loan supply to monetary policy actions depends on a bank’s efficiency. While bank efficiency does not exert an impact on the effectiveness of monetary policy transmission overall, it does favor the transmission of monetary policy for banks with low loan-to-deposit ratios. In addition, the expansion of shadow banking activities has been associated with a positive impact of bank efficiency on monetary policy transmission. These results suggest that bank efficiency may influence the bank lending channel in certain cases.
  • Fungáčová, Zuzana; Kerola, Eeva; Weill, Laurent (2019)
    BOFIT Discussion Papers 21/2019
    Online First Journal of Financial Services Research https://link.springer.com/article/10.1007/s10693-021-00365-w
    This paper investigates how past experience with banking crises influences an individual’s trust in banks. We combine data on banking crises for the period 1970–2014 with individual data on trust in banks for 52 countries. We find that experiencing a banking crisis diminishes a person’s trust in banks, and that high exposure to banking crises is negatively related to trust in banks. An individual’s age at the time of the crisis is important, and significant for individuals between 41 and 60 years of age at the time of the banking crisis. Both severe and mild crises diminish trust in banks, but a severe banking crisis hits also young people’s trust, while less severe banking crises mainly degrade trust of more mature people. The detrimental effect for trust in banks seems to be connected specifically to systemic banking crises. Other types of financial crises incur a less significant effect. Overall, our results indicate that banking crises generate previously unrecognized costs for the economy in the form of a lasting reduction of trust in banks.
  • Kerola, Eeva (2018)
    BOFIT Policy Brief 3/2018
    Hongkongin talous on maailman palveluvaltaisin ja erittäin riippuvainen kansainvälisestä talouskehityksestä ja rahoitusmarkkinoista. Ulkomaankaupan arvo on lähes nelinkertainen maan kokonaistuotantoon nähden ja valtaosa viennistä on jälleenvientiä. Kytkökset Manner-Kiinaan ovat vahvat niin ulkomaankaupan kuin pääoma- ja rahoitusmarkkinoidenkin kautta. Sen lisäksi valuuttakatejärjestelmä pakottaa erityishallintoalueen seuraamaan tiiviisti myös Yhdysvaltojen rahapolitiikkaa. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntymisestä aiheutuvat julkisen talouden kestävyyshaasteet täytyy ratkaista, vaikka nykyisellään Hongkongin tilanne näyttääkin vahvalta.
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka; Parviainen, Seija; Solanko, Laura (2021)
    BOFIT Policy Brief 4/2021
    China is by far the world’s largest consumer of primary energy. Its vast energy demands are a leading issue for global energy use, driving pollution trends and prices on commodity markets. Despite huge increases in non-fossil capacity from nuclear and renewables, China still burns tremendous amounts of coal to meet its primary energy needs. Domestic energy consumption has risen faster than energy production, and thereby increased China’s dependence on energy imports. China is the world’s largest polluter, so any effort on the country’s part towards cleaner energy has major implications for global decarbonisation efforts. This overview comprises ten briefs on China’s energy sector. They cover recent developments in energy use and the shifting dynamics in primary power generation aimed at meeting China’s energy needs.
  • Kerola, Eeva (2019)
    Comparative Economic Studies 3 ; September
    BOFIT DP 23/2018
    China’s official real GDP growth has held surprisingly stable in recent years. As national GDP figures influence both policy analysis and political decisions, the GDP growth rate of the Chinese economy has also great international implications. Taking the nominal GDP growth and price index data as given and experimenting with alternative deflators, this paper attempts to track missing fluctuations in real GDP growth in recent years. Real GDP growth in the constructed series decreased in 2015–2016, picked up in 2017, and again decelerated in 2018, in contrast to the rather stable official real GDP growth rates of these years. Furthermore, in recent years the constructed growth rate seems to be well below the official figures.
  • Kerola, Eeva (2018)
    BOFIT Discussion Papers 23/2018
    Published in Comparative Economic Studies 61(3): 359-380 (2019)
    China’s official real GDP growth has held surprisingly stable in recent years. As national GDP figures influence both policy analysis and political decisions, the GDP growth rate of the massive Chinese economy has also great international implications. Taking the nominal GDP growth and price index data as given and experimenting with alternative deflators, this paper attempts to track missing fluctuations in real GDP growth in recent years. Based on the constructed growth series, real GDP growth decreased during 2015–2016 and picked up in 2017. Growth has been again decelerating this year. Furthermore, the constructed growth rate seems to be well below the recent official figures. Data available at https://www.bofit.fi/en/monitoring/statistics/china-statistics/.
  • Ikonen, Pasi; Kerola, Eeva; Vilmi, Lauri (2019)
    Euro & talous 4/2019
    Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus. Kauppakiistan vuoksi Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppavirrat ovat jo supistuneet. Epävarmuuden kasvu on heijastunut myös investointihalukkuuteen, ja teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat globaalisti heikentyneet. Uutiset kauppaneuvotteluiden tilasta ovat heiluttaneet osakekursseja ja rahoitusmarkkinoiden riskilisiä, mutta merkittäviltä rahoitusmarkkinahäiriöiltä on tähän mennessä vältytty. Jos kauppasota kärjistyisi edelleen ja aiheuttaisi laajempia rahoitusmarkkinahäiriöitä, se hidastaisi Suomen Pankin riskiskenaarion mukaan maailman BKT:n kasvua vielä kaksi prosenttiyksikköä lisää.
  • Kerola, Eeva (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kiinan virallisten, bruttokansantuotteen kasvua kuvaavien lukujen todenmukaisuuteen on jo vuosia kohdistunut epäilyksiä. Epäilyt kasvoivat sitä mukaa kun toteutuneet luvut kiinnittyivät yhä tukevammin kiinni ennalta määrättyihin julkisiin kasvutavoitteisiin, ja lähes vaakasuoriksi muuttuneista BKT-kuvaajista katosivat suhdannevaihtelut.
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka (2021)
    BOFIT Policy Brief 12/2021
    Kiinassa kiinteistösektori ja rakentaminen toimivat talouskasvun vetureina viime vuosikymmenellä ja niiden merkitys taloudelle kasvoi poikkeuksellisen suureksi. Kasvu oli kuitenkin erittäin velkavetoista ja etenkin rakentajien velkatasot nousivat korkeiksi. Kun viranomaiset kiristivät sektorin rahahanoja viime vuonna ja asuntomarkkinat viilenivät, rakentajien maksuhäiriöt lisääntyivät syksyllä 2021 ja ongelmat nousivat pintaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme Kiinan kiinteistösektorin ja rakentamisen merkitystä Kiinan taloudelle, nykytilannetta ja sitä, miten sektorin mahdollinen kriisiytyminen vaikuttaisi maan talouteen ja mitä se merkitsisi euroalueen kasvulle. Suorat vaikutukset rahoitussektorin kautta näyttävät euroalueen osalta vähäisiltä. Jos kiinteistösektorin ongelmat leviäisivät Kiinassa laajemmin reaalitalouteen ja epävarmuus kasvaisi maan ulkopuolella, vaikutukset myös euroalueelle olisivat selvästi isommat.
  • Kerola, Eeva (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Kiinan johto on viime aikoina ollut enenevästi huolissaan maan talouden tilasta. Kiinan talousongelmat näkyisivät väistämättä myös muualla maailmassa, ensisijaisesti kaupankäynnin vähentymisen kautta. Toisaalta esimerkiksi euroalueen Kiinan-vienti ei ole sanottavasti kasvanut viimeiseen viiteen vuoteen. Kuten kuviosta 1 nähdään, Kiina on itse asiassa hidastanut koko euroalueen viennin kasvua jo ennen koronapandemiaa. Tämä saattaa kieliä siitä, että todellinen talouskasvu oli Kiinassa hidastumassa jo tuolloin, vaikka viralliset tilastot näyttivätkin tasaisempaa kuuden prosentin vauhtia. Esimerkiksi BOFITissa laskettu vaihtoehtoinen mittari BKT:n vuosikasvulle hidastui vuoden 2019 lopussa jo lähelle kahta prosenttia.
  • Kerola, Eeva; Koskinen, Kimmo (2019)
    Euro & talous 4/2019
    Negatiiviset korot ovat olleet keskeinen osa EKP:n rahapolitiikan elvyttävää kokonaismitoitusta jo reilun viiden vuoden ajan. EKP:n talletuskoron laskut nollarajan alapuolella ovat alentaneet erityisesti pankkien markkinavarainhankinnan hintaa ja välittyneet reaalitalouteen matalampina pankkilainojen korkoina. Vaikka alentunut korkotaso supistaa pankkien korkomarginaalia, euroalueen pankkien kannattavuushaasteet liittyvät suurelta osin pidemmän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lievästi negatiivisten korkojen hyödyt ovatkin haittoja suuremmat.
  • Kerola, Eeva (2014)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4
    Lainananto kotitalouksille ja yrityksille on ollut jähmeää ja luottoehdot ovat säilyneet monissa euromaissa kireinä. Kesäkuussa 2014 EKP:n neuvosto päätti tukea pankkien lainanantoa yrityssektorille lupaamalla aloittaa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden sarjan. Vaikka pankkisektorin merkitys rahapolitiikan välittymisessä reaalitalouteen on suuri, pankkien luottoehtojen muutosten taustatekijöitä euroalueella ei ole empiirisesti analysoitu. Tässä artikkelissa selvitetään EKP:n toteuttaman euroalueen pankkien luotonantokyselyn (Bank Lending Survey, BLS) avulla, missä määrin yrityslainojen luottoehtojen muutokset johtuvat tarjonta- ja kysyntäpuolen tekijöistä, miten lainaa hakevan yrityksen koko vaikuttaa luottoehtoihin ja miten kriisiytyneiden maiden tilanne poikkeaa muista euromaista.
  • Hukkinen, Juhana; Kajanoja, Lauri; Kerola, Eeva; Mäki-Fränti, Petri; Pylkkönen, Pertti (2015)
    1 Johdanto 6 1.1 Tuotannollisten investointien taustatekijät 6 1.2 Mitä investointeihin lasketaan? 6 2 Investoinnit euroalueen maissa 8 2.1 Investointiasteet laskeneet 8 2.2 Investointien heikkouden syyt 10 3 Investoinnit Suomessa 15 3.1 Viime vuosien kehitys 15 3.2 Rahoituksen saatavuus ei ole ollut keskeinen investointien este Suomessa 19 4 Investointien ja talouskasvun välinen yhteys on monisyinen 23 5 Johtopäätökset talouspolitiikalle 25
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka; Parviainen, Seija; Solanko, Laura (2020)
    BOFIT Policy Brief 14/2020
    Kiina on maailman ylivoimaisesti suurin energiankuluttaja. Maan energiankysynnällä on keskeinen sija maailman energiankulutuksen ja päästöjen kehityksessä sekä raaka-ainemarkkinoilla. Yhä suurin osa energiatarpeesta tuotetaan ilmaston näkökulmasta haitallisella kivihiilellä, vaikka esimerkiksi ydinvoiman ja uusiutuvan energian kapasiteettia on kasvatettu voimakkaasti. Kotimainen kulutus on kasvanut energiantuotantoa nopeammin, jolloin riippuvuus tuontiraaka-aineista on kasvanut. Kiina on niin ikään maailman suurin saastuttaja, joten sen tavoitteet energiantuotannon puhdistamisesta ovat koko maailman päästöjen vähentämisen kannalta keskeisiä. Tähän julkaisuun on koottu kymmenen itsenäistä, lyhyttä artikkelia Kiinan energiasektorista, sen viimeaikaisesta kehityksestä ja eri energiamuotojen merkityksestä maan energiantarpeessa.
  • Karhapää, Henna; Kerola, Eeva (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Nousevien talouksien kasvuvauhti on hidastunut jo usean vuoden ajan. Kuluvana vuonna tilannetta on edelleen heikentänyt raaka-aineiden hintojen lasku, Kiinan talouden hidastuminen, maailmankaupan vaatimaton vetoapu ja epävarmuus rahoitus- ja valuuttamarkkinoilla. Nousevien talouksien julkisen talouden alijäämä on kasvanut ja velkatasot ovat nousseet. Ulkomaisen rahoituksen saatavuus on alkanut heikentyä, kun pääomien virtaus on vähentynyt ja kääntynyt jo osittain ulosvirtaukseksi. Yksityisen sektorin kasvanut velkaantuneisuus lisää haavoittuvuutta rahoitusolosuhteiden muutoksille. Lisääntynyt dollarimääräinen velka altistaa nousevat taloudet entistä herkemmin kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heilahteluille. Samalla nousevien talouksien tilanne on kesästä lähtien varjostanut globaalia rahoitusmarkkinakehitystä ja luo näin riskejä myös kehittyneiden maiden kasvunäkymiin.
  • Kerola, Eeva (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Osa vaikutuksista toteutui ennakoidusti. Volatiliteetti markkinoilla kasvoi, pörssikurssit laskivat, inflaatio-odotukset nousivat ja punta heikentyi.
  • Kerola, Eeva; Koskinen, Kimmo (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2019
    Negative interest rates have been an integral part of the ECB's overall monetary accommodation for just over five years now. The ECB lowering its deposit facility below zero has especially reduced the cost of market-based funding for banks and has been passed through to the real economy as lower interest rates on bank loans. Although low levels of interest rates do compress banks’ net interest margins, challenges to bank profitability in the euro area are largely related to long-term structural issues. Studies suggest that the benefits of negative interest rates outweigh their drawbacks.