Browsing by series

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 31
  • Hickok, Susan (1977)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1977
    Presented here is a survey of Finland's export market shares development from 1960 until 1975. It's purpose is to serve as part of a broader analysis of Finland's export competitiveness. Specifically, here Finland's foreign trade performance is analysed in terms of the changes in its yearly export market shares. The development of these shares and some suggestions as to the factors affecting Finland's competitiveness are given. However, conclusions about which factors determine any specific change in competitiveness (such as relative production costs or changes in production capacity) must be approached very cautiously as many factors are always in action at any given time.
  • James, Ian (1975)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 11/1975
    In recent years there has been renewed interest in the use of monetary policy as a stabilization tool. While there has been much dispute as to the role that monetary policy should play in economic stabilization, it has become increasingly popular for academic economists, especially in North America, to view open market operations, i.e., the buying and selling of government securities, as the sine-qua-non of monetary control. Thus open market operations, through the control they exert on the money supply, are seen as the most efficient means by which the monetary authorities can affect the general level of liquidity in the economy and, therefore, as the principal tool in using monetary policy as an aid to achieving economic stability .
  • Hämäläinen, Timo (1976)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 5/1976
    The purpose of cyclical adjustment of the current account is to estimate the underlying position of the account. The concept of the underlying position of the balance of payments, namely adjustment of current and capital account for temporary influences, is important for the assessment of medium-term adjustment and balance of payment policy.
  • Palva, Marianne (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1986
    Selvitykseni on kaksiosainen. Sen ensimmäisessä osassa käsittelen liike-, säästö- ja osuuspankkien keskikorkojen säätelyä ja korkojen kehitystä 1970-luvun alkupuolelta aina kesään 1986. Toisessa osassa katson, miten liike- ja säästöpankkien antolainauskantojen korkojakaumat ovat muuttuneet vuosina 1975 - 1986.
  • Hilpinen, Jorma (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1982
    Suomen Pankin kansantalouden osastolla on vuosina 1979 - 1980 rakennettu makrotalouden tilastoihin perustuva laskentajärjestelmä, jota käytetään suhdanne-ennusteen iteroinnissa. Laskentajärjestelmä sitoo ennustettavia ilmiöitä kuvaavat tilastot toisiinsa, sisältää niiden identiteetit ja laskusäännöt, laskee analyysin tarvitsemia tunnuslukuja ja tuottaa taulukoita. Suomen Pankissa on pitkä ennustetraditio. Nykyisen organisaation puitteissa kansantalouden osastolla on tehty ennusteita vuodesta 1972 lähtien. Suhdanteiden seuranta, ennusteiden tuottaminen ja talouspoliittisten päätösten valmistelutyöhön osallistuminen ovat osaston päätehtävät. Ennustetyössä on mukana osaston koko tutkijavahvuus - vajaat 20 henkilöä. Ennusteita tehdään säännönmukaisesti kaksi kertaa vuodessa, talvella ja alkysyksystä, ja prosessi kestää noin puolitoista kuukautta. Ennusteen aikahorisontti käsittää nykyään kuluvan ja kaksi seuraavaa vuotta. Ennusteen laajuutta kuvannee parhaiten laskentajärjestelmän muuttujamäärä, joka on yli 1 200.
  • Hämäläinen, Sirkka (1976)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1976
    Suomen kansantaloudelle on koko sodan jälkeisen ajan ollut ominaista melkoinen suhdanneherkkyys. Kokonaistuotannon kasvuvauhdin vaihtelut - tosin myös kasvuvauhdin taso sinänsä - ovat olleet selvästi suuremmat kuin keskimäärin läntisissä teollisuusmaissa ja suuremmat kuin yhdessäkään muussa pohjoismaassa (kuvio).Jyrkkiin suhdannevaihteluihin on oleellisesti liittynyt korkeainflaatio, suuret hintojenvaihtelut sekä kärjistyneet ulkoiset tasapainottomuudet.
  • Tyrväinen, Timo; Pyyhtiä, Ilmo (1977)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 1/1977
    Hintojen nousuvauhti on Suomessa yleensä ollut jonkinverran keskimääräistä kansainvälistä nousuvauhtia nopeampi (kuvio 1). Poikkeuksen muodostivat vuodet 1969 - 1971, jolloin vuoden 1967 devalvaation jälkeen harjoitetun vakauttamispolitiikan vaikutukset näkyivät suhteellisessa hintakehityksessä. Inflaatioherkkyyden syinä on nähty mm. talouden suuri avoimuus sekä tuotantorakenteen ja viennin yksipuolisuus, jotka mahdollistivat ulkomaisen inflaation siirtymisen täysimääräisenä Suomeen. Elinkeinoittaiset tuottavuuserot yhdessä täyskompensaatioajatteluun pohjautuvan palkkapolitiikan ja maataloustulopolitiikan kanssa ovat olleet omiaan voimistamaan ulkoisten inflaatiosysäysten vaikutuksia. Ulkosyntyisten kustannuspaineiden ohella hintojen nousualttiutta ovat lisänneet suhteellisen voimakkaaksi muodostuneet ylikysyntätilanteet, joita kysynnän sääntelypolitiikka ei ole pystynyt eliminoimaan.
  • Arimo, Antero; Pohjola, Immo (1975)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 13/1975
    I JOHDANTO ..... 1 II IS - LM KEHIKKO . . . . . 7 III ERÄITÄ JULKISEN TALOUDEN VAIKUTUSTEN MITTAUSTAPOJA 16 3 .1. Kerroinanalyysi . . . . . 16 3.2. Budjettierotus . . . . . 32 3.3. Täystyöllisyysylijäämä .... 25 3,4. Valtiontalouden vaikutusten käytännön tarkas telumahdollisuudet ...... 29 IV VALTIONTALOUDEN VAIKUTUSTEN KVALITATIIVISTA TARKASTELUA ....... 33 4.1. Kotitaloudet ...... 33 4.2. Yritykset ..... 42 4.3. Kunnat ........ 46 4.4. Valtio ...... 50 4.5. Rahoitusmarkkinat ...... 57
  • Halttunen, Hannu; Hirvonen, Juhani; Lahtinen, Juhani (1974)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 8/1975
    Seuraavassa esitetään suhdannemallilla tehdyn ennustelaskelman tuloksia vuosille 1974 - 1980. Lisäksi vertaillaan näitä tuloksia KT:n keskipitkän aikavälin ennusteeseen ja pyritään selvittämään ennusteiden eroja. Liiteosassa esitetään myös malliennustetta täydentävä kevään 1975 tulopoliittisia tarkistusneuvotteluja koskeva finanssipoliittinen lisälaskelma .
  • Huomo, Ahti; Korkman, Sixteen (1979)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 1/1980
    Kysymyksiä siitä kuinka aktiivista rahapolitiikka on ollut ja mihin tavoitteeseen se on pyrkinyt on Suomessa selvitetty varsin vähän. Eräs ilmeinen syy tähän on rahapolitiikan arviointiin liittyvät vaikeudet. Ongelmia aiheuttavat tässä yhteydessä mm. seuraavat seikat: Ensinnäkin harjoitetun rahapolitiikan luonnehdinta on vaikea tehtävä. Tämä johtuu siitä, että laajasti käytetyt luonnehdinnat "kireä" ja "keveä" ovat käsitteellisesti moniselitteisiä, ja siitä että kireysasteen mittaaminen on vaikeaa. Lisäksi kulloinkin vallitseva kireysaste heijastaa keskuspankista välittömästi riippumatonta kehitystä yhtä lailla kuin keskuspankin toimenpiteitäkin. Toiseksi rahapolitiikkaa suppeassa mielessä olisi tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta. Varsinainen rahapolitiikkahan edustaa vain osaa keskuspankin politiikkaa, jota vuorostaan voidaan tarkastella osana koko valtiovallan harjoittamaa talouspolitiikkaa. Kolmanneksi ongelmana ovat relevanttien vaikutusväylien heikko tuntemus sekä harjoitetussa politiikassa heijastuvat viiveet ja ennustevirheet.
  • Hämäläinen, Timo (1975)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 9/1975
    KOTIMAISEN JA ULKOMAI SEN INFLAATION, VALUUTTAKU RSSIEN SEKÄ KYSYNTÄPAINEEN VAIKUTUS SUOMEN TUONTI- JA VIENTIHINTOIHIN ..... 1 1 • Mallin muodostaminen ... 1 2. Estimointitulokset ... 4 2.1. Valmiiden tavaroiden tuonnin yksikköarvo ... 5 2.2. Koko tuonnin yksikköarvo ... 7 2.3. Koko tavaraviennin yksikköarvo ... 11 3. Loppupäätelmiä ... 12
  • Hämäläinen, Timo (1975)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1975
    Leading-indikaattoreihin pohjautuvassa tarkastelussa eritellään seuraavassa kaksi tapausta: 1) samaa asiaa kuvaavien indeksien väliset suhteet, josta seuraavassa tutkitaan kansainvälisten raaka-aineiden hintojen ja raaka-aineiden tuonnin yksikköarvoindeksin sekä viennin ja tuonnin hinta- ja yksikköarvoindeksien välistä suhdetta, ja 2) raaka-aineiden hintojen välittymistä valmiiden tavaroiden hintoihin, josta seuraavassa tutkitaan raaka-aineiden ja valmiiden tavaroiden tuonnin yksikköarvoindeksien välistä suhdetta.
  • Saarinen, Veikko (1985)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1985
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrä ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikepankkien keskuspankkiluotonkäyttöön sovellettuja ehtoja osana Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Keskuspankkiluotolla tarkoitetaan tällöin sitä osaa pankeille myönnetystä keskuspankkirahoituksesta, jota on säädelty luottokiintiöiden avulla. Keskuspankkiluoton synonyymina käytetään sekä rediskonttaus-että keskuspankkivelkaa. Tarkastelun viitekehikkona käytetään hintateoreettista keskuspankkivelkamallia. Sen mukaan keskuspankkivelan optimitaso on kohdassa, jossa velan rajakustannukset ovat yhtäsuuret kuin rajatuotot. Tähän perustuen voimassa olleiden luottoehtojenpohjalta laaditaan keskuspankkivelan keski-, lisä-ja rajakorkoasteikot. Korkoasteikot on tekstissä esitetty sekä kuvioina että taulukkoyhteenvetoina. Keskuspankkiluoton peruskoron synonyymina käytetään rediskonttokorkoa ja Suomen Pankin peruskorkoa. Keskuspankkiluoton korkoasteikkojen ohella seltyksessä kartoitetaan vuosina 1950 -1984 sovelletut keskuspankkiluoton peruskorkoiset kiintiöt ja niiden kytkeytyminen muihin rahapolitiikan välineisiin kuten obligaatioiden termiinikauppoihin, kassavarantotalletuksiin, antolainaustavoitteisiin sekä päiväluottomarkkinoihin.
  • Taivalaho, Timo (1980)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 3/1980
    1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT .... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT ... 4 2.1. Käytettävät muuttujat... 4 2.2. Toimialajako... 7 2.3. Menetelmät .... 8 3. ESTIMOINTITULOKSET... 10 3.1. Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus... 10 3.2. Puutavarateollisuus ... 15 3.3. Paperiteollisuus .... 21 3.4. Kemian teollisuus .... 27 3.5. Metallien perusteollisuus 32 3.6. Metallituote- ja koneteollisuus 36 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 43 LIITE 1 Kysyntä- ja hintamuuttujien painorakenteet 46 LIITE 2 Kirjallisuusluettelo 47
  • Åkerholm, Johnny (1976)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1976
    I INLEDNING 1 II MODELLEN 4 2. 1. Allmänt 4 2. 2. Bruttonationalproduktens deflator 16 2. 3. Priset på de inhemska efterfråge -komponenterna 17 III ESTIMERING AV MODELLERNA 20 3.1. Allmänt 20 3.2. Bruttonationalproduktens deflator 24 3.3. Priset på de inhemska efterfrågekomponenterna 30 IV OM MODELLERNAS ANVÄNDBARHET 39 BILAGA I: ESTIMERINGSRESULTAT 42 BILAGA II: LÖNEGLIDNINGEN 48 BILAGA III: TABELLER 57 Symbolförteckning 61 Litteraturförteckning 64
  • Pikkarainen, Pentti (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1986
    Tässä tutkimuksessa operationalisoidaan eräässä makrotalousteoreettisessa kehikossa johdettuja valuuttakorin optimaalisia painorakenteita, kun keskuspankin tavoitteena on joko tuotannon tai hintojen vaihtelun minimointi. Painot lasketaan sekä Suomen Pankin nykyisessä valuuttakurssi-indeksissä mukana olevien 12 maan osalta että suppeammalla 5 valuutan korilla.
  • Hämäläinen, Timo (1979)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 5/1979
    The purpose of this essay is to explain inflation and output using a disaggregated model in which both classical or Marshallian price adjustment and Keynesian price rigidity are present in the goods market. The model can also be used in an open economy context employing the distinction between traded and non-traded goods.
  • Vihriälä, Vesa (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 6/1987
    Selvityksessä tarkastellaan lyhytaikaisten rahamarkkinakorkojen määräytymistä vuoden 1987 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Päähuomio kiinnitetään pankkien välisten markkinoiden avistakoron riippuvuuteen pankkien asemasta Suomen Pankin päivämarkkinoilla. Tämän ohella tutkitaan avistakoron ja hieman pitempien rahamarkkinakorkojen välisiä yhteyksiä sekä keskuspankin rahamarkkinoilla suorittamien interventioiden vaikutuksia korkoihin. Päivähavainnoista koostuvan aineiston perusteella avistakorkonäyttäisi olleen alkuvuodesta keskimäärin 1/2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin mihin pankkien päivämarkkina-asema tehokkailla markkinoilla antaisi aihetta. Avistakoron vaihtelu selittyy lähtien varsin hyvin pankkien edellispäivänpäivämarkkina-aseman perusteella lasketulla päivämarkkinoilla sovelletun koron odotusarvolla. Suomen Pankin rahamarkkinainterventiot ovat vaikuttaneet avistakorkoon juuri päivämarkkina-aseman muutoksen kautta; saman päivän aikana ei avistakorko juurikaan ole reagoinut interventioihin. Rahamarkkinainterventioiden vaikutus pidempiin (3 kk) rahamarkkinakorkoihin on kulkenut lyhyempin korkojen ts. avistakoron ja 1 kk rahamarkkinakoron kautta. Tuntuva osa 3 kuukauden rahamarkkinakoron vaihtelusta on selitettävissä interventioiden avulla. Rahamarkkinainterventiot ovat reagoineet lähinnä 3 kuukauden rahamarkki.nakorkoon. Pankit ovat maksaneet kevään aikana selvästi enemmän 1, 2 ja 3 kuukauden sijoitustodistuksilla hankitusta likviditeetistä kuin avistavelasta samalla periodilla.
  • Hämäläinen, Timo (1979)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 9/1979
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lyhytaikaisiin pääomaliikkeisiin vaikuttavia tekijöitä ja pyrkiä mittaamaan näiden vaikutuksia kvantitatiivisesti. Kvantitatiivisen tarkastelun taustalla on pyrkimys lyhytaikaisten pääomaliikkeiden ennustettavuuden parantamiseen vuosiaineistona ja myös neljännesvuosiaineistona esitettäviä suhdanne-ennusteita silmälläpitäen ja toisaalta vuoden sisäisen kansantalouden nettorahoituskehityksen kannalta. Edelleen pyrkimyksenä on edesauttaa Suomen Pankin kansantalouden osaston ennustemenetelmäkehikon laatimista ottamalla huomioon tämän edellyttämä kansantalouden disaggregointi.
  • Pohjola, Immo (1973)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1975
    Rahamäärän mielekkyys reaalitalouden kehityksen osoittimena riippuu siitä, onko rahamäärä viranomaisten kontrolloitavissa ja onko rahamäärällä itsenäistä ennustearvoa muun taloudellisen kehityksen suhteen. Toisin sanoen olisi kyettävä osoittamaan, kuinka viranomaiset määräävät rahan tarjontaa ja mitä kanavia pitkin rahamäärä vaikuttaa taloudenpitäjien päätöksentekoon.