Browsing by Author "Kivilahti, Terhi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Kivilahti, Terhi; Svanborg, Jyri; Tekoniemi, Merja (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 12/1992
    Itä-Euroopan entiset keskusjohtoiset suunnitelmatalousmaat ovat siirtymässä kohti markkinataloutta ja pyrkivät samalla integroitumaan aikaisempaa huomattavasti laajemmin maailmantalouteen. Siirtymää haittaavat monet suunnitelmatalouksien erityispiirteet, jotka näkyivät etenkin ulkomaankaupan eristämisenä kotimaantaloudesta, rahan suppeana merkityksenä, valuutan vaihtokelpoisuuden puutteena sekä epärationaalisena hintajärjestelmänä. Epäkohdat ovat nousseet esiin keskinäisen avun järjestön SEVin lakattua toimimasta vuoden 1991 alkupuolella, mikä on johtanut entisten jäsenmaiden kaupan ja kokonaistuotannon voimakkaaseen supistumiseen. Kaupan elvyttämiseksi on suunniteltu Euroopan jälleenrakennuskauden maksu-unionin kaltaisia järjestelyjä. Valuutan vaihdettavuus ei ole päämäärä sinänsä, vaan nimenomaan sen talouteen tuoma positiivinen vaikutus. Tämä ilmenee parhaimmillaan kiristyneen kilpailun mukanaan tuomana tehokkuutena, hintasuhteiden korjaantumisena sekä ulkomaisten investointien, osaamisen ja teknologian maahantuontina. Valuutalla voi olla monen laajuista vaihdettavuutta: hyödykevaihdettavuutta, sisäistä tai ulkoista vaihdettavuutta sekä vaihdettavuutta ulkomaisten taloussuhteiden eri toimien osalta. Radikaalin siirtymäpolitiikan tavoitteena on rahatalouden tasapainottaminen, kun taas maltillisempi, asteittainen ohjelma korostaa rakenteellisia uudistuksia. Suuri osa entisen Neuvostoliiton ja mahdollisesti myös itäisen Keski-Euroopan maiden teollisuuslaitoksista saattaa olla ns. arvonvähentäjiä, eli ne ovat tappiollisia kaikilla valuuttakursseilla. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrityksen tuottaman hyödykkeen bruttoarvo maailmanmarkkinahinnoissa on materiaalikustannuksia pienempi. Puola, Unkari ja Tsekkoslovakia ottivat sisäisesti vaihdettavat valuutat käyttöön vasta 1990-luvulla. Radikaali uudistusohjelma teki Puolan kaupan ja palveluiden ulkomaanmaksuista vaihdettavia. Neuvostoliiton hajoaminen itsenäisiksi tasavalloiksi on nostanut esiin kysymyksen kunkin tasavallan mahdollisesta kansallisesta valuutasta ja niiden vaihdettavuudesta. Ruplan käytöstä on alustavasti sovittu joidenkin tasavaltojen välisenä yhteisenä rahana, mutta omien valuuttojen käyttöä ei ole pois suljettu. Ruplan vaihdettavuudesta on esitetty monenlaisia suunnitelmia, mutta laajaa vaihdettavuutta tuskin voidaan taloudellisin perustein nopeasti toteuttaa.
  • Kivilahti, Terhi; Rautava, Jouko (1990)
    Bank of Finland. Bulletin 64 ; 12 ; December
  • Hirvensalo, Inkeri; Kivilahti, Terhi (1977)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 11 ; November
  • Kivilahti, Terhi (1985)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 59 ; 2 ; February
  • Kivilahti, Terhi (1977)
    Suomen Pankki. A 44
    Sisällysluettelo: ALKUSANAT 3 JOHDANTO 7 1.MAKSUSOPIMUSPOHJAN KEHITYS 12 1.1.Bilateraaliset kauppa- ja maksusopimukset 14 1.2.Suomen ja itäryhmän maiden väliset voimassa olevat maksusopimukset 17 1.3.Vapaavaluuttakokeilut 19 1.4.Maksujärjestelmävaihtoehtoja 21 2.KAUPPAVAIHDON JA MAKSULIIKKEEN KEHITYS 27 2.1.Suomen kauppavaihto itäryhmän maiden kanssa 30 2.2.Kauppavaihdon ja maksuliikkeen tasapaino 35 2.3.Kauppavaihdon ja maksuliikkeen tasapainon maittainen tarkastelu 39 2.3.1.Puola 42 2.3.2.Saksan demokraattinen tasavalta 44 2.3.3.Unkari 46 2.3.4.Tsekkoslovakia 48 2.3.5.Kiina 51 2.3.6.Romania 53 2.3.7.Bulgaria 56 3.ITÄVALLAN JA RUOTSIN KOKEMUKSIA MAKSUPOHJAMUUTOKSESTA ITÄRYHMÄN MAIDEN KANSSA 59 3.1.Itävalta 60 3.2.Ruotsi 64 4.LISENSSIVIRASTON OSUUS IDÄNKAUPAN OHJAILUSSA 69 4.1.Tuontikohtelu 70 4.2.Länsituontiosuuden tarkkailu 70 4.3.Vientikohtelu 75 5.PÄÄOMANLIIKKEET 77 5.1.Clearingvelka ja -saatava 77 5.2.Toimitusluotot idänkaupassa 78 5.2.1.Tuontiluotot idänkaupassa 79 5.2.2.Suomen Vientiluotto Oy:n rahoittama vienti 79 5.3.Muut rahoitusjärjestelyt 86 6.SUOMEN JA ITÄRYHMÄN MAIDEN VÄLISEN MAKSULIIKKEEN VAIKUTUKSESTA SUOMEN MAKSUVALMIUTEEN VUOSINA 1970 - 1974 89 7.YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 94 Liite l: MAKSUSOPIMUKSET JA NIIDEN MUUTOKSET VUOSINA 1947 - 1974 99 Liite 2: LISENSSIVIRASTON TEHTÄVISTÄ 107 SUMMARY 113
  • Kivilahti, Terhi; Kero, Jukka; Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1992