The primary task of macroprudential buffer requirements is to promote financial stability, but significant cross-country differences in the calibration of the buffers may weaken the level playing field for banks. When comparing the size of macroprudential buffer requirements, account should be taken of the nature of systemic risks covered by the buffers. There are, namely, significant country- and bank-specific differences in the systemic risks underlying the buffer requirements. At present, the structural macroprudential buffer requirements imposed on the Finnish banking sector are lower on average than the buffers in peer countries with similar structural risks.

The Finnish banking sector’s key vulnerabilities are structural and linked to the Nordic housing market. The result of the Bank of Finland’s and Financial Supervisory Authority’s (FIN-FSA) joint stress testing exercise indicate that the Finnish banking sector is resilient enough to withstand a severe economic and financial crisis on the Nordic housing market. In the stress test, the Common Equity Tier 1 (CET1) capital ratio for the banking sector weakens by 1.4–4.7 percentage points, but still remains above minimum capital requirements. The major losses incurred by the banks would stem from an increase in credit risks, whereas market risks have a clearly minor importance for banks’ capital adequacy.

1 Esipuhe..6 2 Yhteenveto..9 3 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat..11 4 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat..15 Liiteartikkeli 1. Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävät luottolaitokset (O-SII) ja niiden lisäpääomavaatimukset vuonna 2019..23 Liiteartikkeli 2. Järjestelmäriskipuskurin riskimittarit..28

Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Yhteenveto 8 3 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 10 3.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 10 3.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 13 4 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 20 Liiteartikkeli: Kotitalouksien asuntolainojen ja kokonaisvelkojen määrä suhteessa vakuuksiin ja tuloihin 23

Vähimmäisomavaraisuusastevaatimuksen arvioidaan kasvattavan Suomen pankkisektorin pääomavaatimuksia maltillisesti .. 2 Suomalaispankit täyttävät tämänhetkiset MREL-vaatimukset selvästi .. 2 Pankkipaketti muuttaa myös MREL-vaatimuskehikkoa – suurimpien suomalaispankkien MRELinstrumenttien laatuvaatimukset tiukentuvat .. 4 Basel III -uudistusten arvioidaan heikentävän Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteita huomattavasti .. 5 Basel III -uudistusten vaikutukset pääomavaatimuksiin riippuvat uuden lattiasäännön toteutustavasta ja lisäpääomavaatimusten kehityksestä .. 7

Heikkenevä taloussuhdanne ja matalan korkotason ympäristö varjostavat Suomen pankkisektorin näkymiä – kotitalouksien korkea velkaantuneisuus voi voimistaa shokkeja .. 3 Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät mutta pysyivät edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempina .. 4 Ylimääräisten pääomapuskurien laskutrendi jatkui.. 6 Suomen pankkisektorin omavaraisuusaste hieman eurooppalaista keskitasoa parempi – tulevan vähimmäisvaatimuksen arvioidaan kasvattavan pääomavaateita maltillisesti .. 7 Pankkitoiminnan pääomavaatimusten kasvu heikensi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuussuhdetta .. 8 Heikentyneet tuotot ja alkuvuoteen ajoittuvat kulut söivät kannattavuutta – pankkien kannattavuusnäkymät melko optimistisia riskikyselyn mukaan .. 9 Korkokate muodostaa edelleen puolet sektorin tuotoista .. 10 Pankkisektorin taseen rakenteessa ei muutoksia alkuvuonna .. 11 Suomen pankkisektorin tehokkuus hieman eurooppalaista keskitasoa parempi – pankkisektorin ulkopuolinen kilpailu lisääntyy .. 12 Kotitalouksien velkaantumisaste kääntyi uudelleen nousuun alkuvuonna 2019 .. 13 Toimintaympäristön kohonneet riskit eivät ole vielä vaikuttaneet ongelmalainojen määrään .. 14 Järjestämättömien luottojen määrissä ja muutoksissa huomattavia eroja eri sektorien ja toimialojen välillä .. 16 Kiinteistömarkkinalähtöiset riskit kasvaneet .. 17 Luotonantostandardien odotetaan pääsääntöisesti pysyvän ennallaan – asuntoluottojen ehdoissa havaittavissa merkkejä löystymisestä .. 17 Likviditeettireservien laatu hyvä .. 17 Pysyvän varainhankinnan vaatimuksen (NSFR) soveltaminen alkaa kesäkuussa 2021 .. 18 Riippuvuus markkinavarainhankinnasta Suomen pankkisektorilla EU-alueen korkeimpia – markkinavarainhankinnan merkityksen odotetaan korostuvan entisestään .. 18 Katetut joukkolainat kasvattavat taseen sitoutuneisuutta ja lisäävät pankkien ja asuntomarkkinoiden kytkeytyneisyyttä .. 20 Markkinariskin pääomavaatimuksen osuus kaikista pääomavaateista maltillinen .. 21 Korkoriski muissa valuutoissa merkittävä .. 21 Kuvioliite .. 23

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet heikkenivät Nordean kotipaikan siirron myötä – vakavaraisuus kuitenkin edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvempi ..2 Vertailukelpoisen pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde vahvistui ..4 Pankkisektorin omat varat ylittävät vakavaraisuusvaatimukset selvästi – pankkikohtaiset erot kuitenkin suuria ..5 Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävän heikkenemisen ..6 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuus heikentyi hieman ..7 Korkokate merkittävin tuottoerä – sijoitustoiminnan nettotuotot heiluttavat tulosta ..8 Pankkisektorin tase kasvoi merkittävästi – painopiste luotoissa ..10 Nordean kotipaikan muutos nosti yritysten järjestämättömiä saamisia suhteessa luottokantaan ..11 Kiinteistömarkkinalähtöiset riskit kasvaneet viime vuosina ..13 Pankkisektorin maksuvalmius parani, LCR selvästi yli EU-alueen keskiarvon ..13 Riippuvuus markkinavarainhankinnasta kasvoi entisestään – erityisesti lyhytaikaisen varainhankinnan osuus kasvoi ..14 Kaupankäyntitoiminta moninkertaistunut, mutta markkinariskien vaikutus pankkien vakavaraisuuteen edelleen rajallinen ..16 Rahoitustaseen korkoriski on kasvanut, pankkikohtaiset erot ovat suuria johtuen osittain erilaisista laskentaoletuksista ..17 Kuvioliite ..19

Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet vahvistuivat ja pysyivät eurooppalaista keskitasoa korkeampina .. 2 Ylimääräisten pääomapuskurien laskutrendi jatkui – Suomen pankkisektorin häiriönsietokyky kuitenkin euroalueen keskimääräistä tasoa vahvempi .. 3 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuussuhde heikkeni sektorin rakennemuutosten myötä .. 4 Pankkisektorin liiketulos heikkeni kertaluonteisten erien vaikutuksesta .. 5 Luottokannan kasvu ja edullinen varainhankinta kasvattivat korkokatetta .. 6 Suomen pankkisektorin tehokkuus on edelleen hieman eurooppalaista keskitasoa parempi .. 7 Sääntelymuutokset lisäävät kilpailua ja tunnistusmenetelmien turvallisuutta .. 8 Pankkien konttoriverkosto supistunut .. 8 Yritysten ja kotitalouksien järjestämättömät saamiset maltillisella tasolla .. 9 Kiinteistömarkkinalähtöiset riskit kasvaneet viime vuosina .. 11 Pankkisektorin maksuvalmius LCR:lla mitattuna vahva .. 11 Riippuvuus markkinavarainhankinnasta Suomen pankkisektorilla EU-alueen merkittävimpiä .. 12 Markkinariskipääomavaatimuksen osuus kaikista pääomavaateista maltillinen .. 14 Rahoitustaseen korkoriskin merkitys pienentynyt monilla pankeilla .. 15

Suomen luottolaitossektori yksi Euroopan keskittyneimmistä Digitalisaatio ja asiakaskäyttäytymisen muutos näkyvät pankkien strategioissa Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus vahva Suomen pankkisektorin vakavaraisuus selvästi eurooppalaista keskitasoa vahvempi Pankkisektorin vakavaraisuuden merkittävä heikkeneminen edellyttäisi poikkeuksellisen suuria muutoksia pankkien kannattavuudessa tai riskeissä Finanssivalvonnan asettamalla asuntoluottojen riskipainolattialla vähäiset välittömät vakavaraisuusvaikutukset IFRS 9 -standardin välitön vaikutus Suomen pankkisektorin vakavaraisuuteen marginaalinen Luottolaitostoiminnan kasvaneet pääomavaatimukset heikensivät rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuutta Hyvä tuottokehitys kompensoi kasvaneita kuluja Korkokate edelleen merkittävin tulonlähde Suomalaiset pankit ovat keskimäärin eurooppalaisia pankkeja tehokkaampia Maksupalvelutuottojen osuus kokonaistuotoista vaihtelee suuresti Kotitaloussektorin järjestämättömien saamisten osuuden nousu tasaantunut Pankkisektorin lyhyen ajan maksuvalmius hyvällä tasolla Riippuvuus markkinaehtoisesta varainhankinnasta EU:n suurimpia Markkinariskin pääomavaatimusten merkitys laskenut; nyt lähellä eurooppalaista keskitasoa Pankkien sijoitukset riskipitoisiin velkakirjoihin pysyneet vähäisinä Suomalaispankeilla ei merkittäviä valuuttariskejä Pankkisektorin osakeriskit kokonaisuudessaan vähäiset Korkojen nousulla myönteinen vaikutus pankkien korkokatteeseen