Browsing by Author "Kontulainen, Jarmo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 34
  • Kontulainen, Jarmo; Nieminen, Maritta (1998)
    Bank of Finland. Bulletin 72 ; 12 ; December
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2021
    The ECB’s revised monetary policy strategy has now been adopted. The new 2% inflation target is clear and unambiguous. The target is symmetric, meaning both negative and positive deviations of inflation from the target are considered as equally undesirable. Commitment to the symmetric inflation target requires especially forceful or persistent monetary policy measures when interest rates are close to their effective lower bound. This may imply a transitory period in which inflation is moderately above target. A medium-term orientation with the inflation target also allows the ECB to emphasise sustainable growth and full employment in its decision-making. In its monetary policy, the ECB also takes into account environmental sustainability, in line with the new climate-related action plan.
  • Kontulainen, Jarmo (2015)
    Suomen Pankki. Blogi
    Perusteellisten, vuoden kestäneiden valmistelujen jälkeen EKP ilmoitti joulukuussa 2014 alkavansa julkistaa säännöllisesti selontekoja EKP:n neuvoston rahapoliittisissa kokouksissa käydyistä keskusteluista. Ensimmäinen 22.1.2015 pidettyä kokousta käsittelevä selonteko julkaistiin tänään (http://www.ecb.europa.eu/press/accounts/2015/html/mg150219.en.html). Suomen Pankki on pitänyt päätöksentekoa koskevan avoimuuden lisäämistä tärkeänä.
  • Kontulainen, Jarmo (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Rahapolitiikka on keskeisiltä osin inflaatio-odotuksiin vaikuttamista. Euroalueella se nojaa EKP:n rahapolitiikan ennakoivaan viestintään ja enenevässä määrin sen talouden tilasta riippuvaan osaan.
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo (2021)
    Euro & talous 4/2021
    EKP:n uudistettu rahapolitiikan strategia on otettu käyttöön. Uusi 2 prosentin inflaatiotavoite on yksiselitteinen ja selkeä. Tavoite on symmetrinen, mikä tarkoittaa, että sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä. Sitoutuminen symmetriseen inflaatiotavoitteeseen edellyttää erityisen voimakkaita tai pitkäaikaisia rahapolitiikan toimia korkojen ollessa nollan tuntumassa. Tämä voi merkitä, että inflaatio ylittää tavoitteen väliaikaisesti. Keskipitkälle aikavälille määritelty tavoite mahdollistaa myös kestävän kasvun ja täystyöllisyyden painottamisen päätöksenteossa. EKP huomioi myös rahapolitiikassa ympäristön kestävyyden uuden toimintasuunnitelman mukaisesti.
  • Kontulainen, Jarmo (2015)
    Suomen Pankki. Blogi
    Eurojärjestelmä laajentaa ensi maanantaina käynnissä olevat arvopaperiostonsa valtionlainoihin. Lokakuusta lähtien on ostettu pankkien liikkeeseen laskemia arvopapereita ja niiden ostamista jatketaan. Kaikkiaan yhteenlasketuiksi kuukausiostoiksi ilmoitettiin 60 miljardia euroa maaliskuusta 2015 syyskuun 2016 loppuun eli ohjelman koko on 1 140 miljardia. Ohjelman tavoite on rahapoliittinen. Taseen kasvattamisella pyritään nostamaan inflaatio kohti rahapolitiikan strategista tavoitetta eli alle kahden prosentin mutta sen lähellä olevaa vuosivauhtia.
  • Herrala, Niko; Kontulainen, Jarmo (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Koronapandemia iski talouteen ja rahoitusmarkkinoille nopeasti ja monin paikoin ennennäkemättömällä voimalla. EKP:n rahapolitiikka oli jo ennen koronapandemiaa erittäin kevyttä. EKP tarttui kuitenkin nopeasti uusiin toimiin talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi, jotta kriisi ei syvene. Näin ehkäistään pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia talouteen. Rahapoliittisten toimien ohella tarvitaan myös finanssipoliittisia toimia, joihin onkin ryhdytty kaikkialla maailmassa. Kun finanssi- ja rahapolitiikka toimivat rinnakkain, talous elpyy mahdollisimman nopeasti.
  • Kontulainen, Jarmo (2011)
    Suomen Pankki. Blogi
    Euroopan valtioiden velkakriisi on koetellut päättäjien ja kansalaisten hermoja vuoden 2010 alusta, kun Kreikan valtion talouden vaikeudet nousivat julkisuuteen. Kreikka joutui pyytämään apua muilta euromailta toukokuussa 2010, kun se ei enää saanut kohtuuhintaista rahoitusta markkinoilta. Euroalueen maat, Slovakiaa lukuun ottamatta, myönsivät Kreikalle kahdenvälisiä luottoja. Valtioiden velkakriisi on laajentunut lukuisista erilaisista tukitoimista huolimatta.
  • Kontulainen, Jarmo (1991)
    Bank of Finland. Bulletin 65 ; 3 ; March
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo; Suvanto, Antti (2013)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1
    The prolonged financial market and sovereign debt crisis has stimulated increased research into economic policy measures and their effectiveness. In monetary policy, the zero lower bound has brought about new non-standard measures as well as forward-looking communication on future accommodation. The aim of such forward guidance is to generate expectations that policy is going to remain accommodative for some time. With the financial crisis, there is also fresh interest in price level and nominal income targeting as alternatives to inflation targeting.
  • Kontulainen, Jarmo; Välimäki, Tuomas (2015)
    Euro & talous 1/2015
    Keskuspankkien toimet rahapolitiikan keventämiseksi ovat olleet voimakkaita. Normaalin korkopolitiikan liikkumavaran loputtua käyttöön on otettu epätavanomaisia välineitä. Sitoutuminen keveään rahapolitiikkaan on sitä tärkeämpää, mitä alempana korot ovat ja mitä kauempana inflaatio-odotukset ovat tavoitteesta, sillä rahapolitiikan odotuskanavan merkitys on keskeinen, kun tavoitteena on inflaatio-odotusten kasvu ja taloudenpitäjien luottamuksen koheneminen. Eurojärjestelmän laajennettu arvopapereiden osto-ohjelma on esimerkki uusista rahapolitiikan välineistä ja osoitus EKP:n neuvoston tahdosta palauttaa hintakehitys tavoitteen mukaiseksi.
  • Kontulainen, Jarmo (2012)
    Suomen Pankki. Blogi
    Euroaluetta koettelee laaja-alainen talouskriisi. Osa maista on ajautunut heikon talouskehityksen kierteeseen. Nämä maat ovat kärsineet ylivelkaantumisesta ja pankkien ongelmista, markkinakorkojen noususta ja hitaasta talouskasvusta. Samat ongelmat ovat koetelleet myös euroalueen ulkopuolisia EU-maita ja Yhdysvaltoja. Maat joiden pääsy valtioiden velkakirjamarkkinoille on estynyt, ovat joutuneet turvautumaan muiden maiden ja kansainvälisen valuuttarahaston apuun.
  • Kontulainen, Jarmo (2009)
    EURO & TALOUS 2
    Euroopan keskuspankki perustettiin 1. kesäkuuta 1998. Itsenäistä rahapolitiikkaa se on harjoittanut kymmenen vuoden ajan eli tammikuusta 1999 alkaen. EKP:n neuvosto asetti tavoitteekseen hintavakauden turvaamisen euroalueella siten, että hintojen nousu jäisi alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä. Se on onnistunut tavoitteessaan huolimatta ajoittain voimakkaista hintakehitykseen vaikuttaneista häiriöistä. Inflaatioodotukset ovat pysyneet ankkuroituneina hintavakauden mukaisesti. Rahapoliittinen järjestelmä, jonka EKP määritteli rahapolitiikkansa toteuttamiseksi, on varmistanut korkojen ja likviditeetin tehokkaan ohjauksen euroalueella. Järjestelmä on osoittautunut erittäin joustavaksi myös kansainvälisen finanssikriisin haastavissa oloissa.
  • Kontulainen, Jarmo; Mayes, David G.; Tarkka, Juha (2004)
    Bank of Finland. Bulletin 78 ; 4
    Good monetary policy is always forward looking and forecasts are therefore a necessary input to monetary policy decisions.Forecasts become a means of providing a high degree of transparency, which in turn is seen as one of the essential prerequisites of successful monetary policy.
  • Aaltonen, Ari; Aurikko, Esko; Kontulainen, Jarmo (1994)
    Suomen Pankki. A 92
    Foreword 5 1 The Bank of Finland's functions 9 2 The Bank of Finland's role in financial markets 11 2.1 The Bank's balance sheet 11 2.2 Money supply and demand, and monetary aggregates 14 3 Financial markets 20 3.1 Changes in financial markets 20 3.1.1 Financial markets become internationalized and controIs on capital movements are lifted 20 3.1.2 Emergence of market interest rates and interest rate deregulation 22 3.1.3 Formation of the money market 26 3.1.4 Evoluclon of the capital markets 27 3.1.5 Changes in how financial institutions operate 31 3.2 Reform of the central bank financing system 34 4 Objectives and implementation of monetary policy 41 4.1 The ultimate target - why aim at low inflation? 44 4.2 Ultimate, intermediate and immediate targets' in fixed and floating exchange rate regimes 47 4.3 The institutional framework for monetary policy 58 4.3.1 The exch~ge rate system 58 4.3.2 The liquidity facility and banks' central bank financing 64 4.3.3 The rrrinimum reserve system 68 4.3.4 The base rate 71 4.4 Domestic money market operations and interventions in the foreign exchange market 74 4.4.1 Domestic money market operations 74 4.4.2 Interventions in the foreign exchange market 78 4.5 How monetary policy decisions are made 84 4.6 Bank of Finland information policy 87 5 Monetary integration in Europe and the Bank of Finland 91 Appendix Financial relations between the banks and the Bank of Finland 96
  • Kontulainen, Jarmo (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Euroalueen talouspolitiikasta on esitetty seuraavat kolme väitettä: 1) rakennepolitiikka ei ole keino taantuman lopettamiseksi, 2) tiukka finanssipolitiikka pitkittää taantumaa ja 3) rahapolitiikalla ei ole tehoa. Miten näitä ajatuksia pitäisi tulkita? Ovatko väitteet oikeita vai vääriä? Esitetyt kolme väitettä ovat oikeansuuntaisia. Rakennepolitiikka ei suoraan ole suhdannepolitiikan väline, mutta se voi lyhyellä aikavälillä antaa tilaa elvyttävälle finanssipolitiikalle maassa, jonka pääsy rahoitusmarkkinoille on rajoitettu tai velanottokustannukset ovat korkeita.
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo (2021)
    Kansantaloudellinen aikakauskirja 3
    Rahapolitiikan ja finanssipolitiikan yhteinen mittava elvytys koronakriisin aikana on nostanut esiin huolen velkaantumisesta ja fiskaalisesta dominanssista. Nämä huolet liittyvät läheisesti talouden hintatason määräytymiseen ja inflaatiodynamiikkaan tilanteessa, missä rahapolitiikan liikkumavara on kaventunut merkittävästi. Avaamme artikkelissamme näitä kysymyksiä toisaalta konventionaalisen rahapolitiikan teorian ja toisaalta ns. fiskaalisen hintatasoteorian näkökulmasta. Osoittautuu, että hintataso voidaan määrittää yksikäsitteisesti molemmissa regiimeissä. Valaisemme raha- ja finanssipolitiikan inflaatiovaikutuksia kummassakin regiimissä mallisimulointien avulla. Kun fiskaalinen hintatasoteoria yhdistetään rahapolitiikan oppikirjamalliin, inflaatio on rahapolitiikan ja finanssipolitiikan välisen interaktion tulos, missä sekä rahapolitiikan määrittelemä korkotaso että finanssipolitiikan päätökset valtion tuloista ja menoista määrittävät inflaatiota.
  • Kontulainen, Jarmo (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Suomi on osa euroaluetta. Yhteisellä talousalueella yritykset, työvoima ja pääoma liikkuvat vapaasti. Nämä sisämarkkinavapaudet vahvistavat jäsenmaiden, koko euroalueen sekä EU:n kasvua ja kilpailukykyä.
  • Aaltonen, Ari; Aurikko, Esko; Kontulainen, Jarmo (1994)
    Suomen Pankki. A 90
    Esipuhe 5 1 Suomen Pankin tehtävät 9 2 Suomen Pankki osana rahoitusmarkkinoita 12 2.1 Pankkien, yleisön ja keskuspankin taseet 12 2.2 Suomen Pankin tase 15 2.3 Rahan tatjonta ja rahan kysyntä, rahamäärät 18 3 Rahoitusmarkkinat 24 3.1 Säännösteltyjen rahoitusmarkkinoiden piirteitä 24 3.2 Rahoitusmarkkinoiden muutokset 25 3.2.1 Rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen ja pääomanliikkeiden säännöstelyn purkaminen 25 3.2.2 Markkinakorkojen synty ja korko säännöstelyn purkaminen 28 3.2.3 Rahamarkkinoiden synty 31 3.2.4 Pääomamarkkinoiden kehittyminen 33 3.2.5 Rahoituslaitosten toiminnan muutos 37 3.3 Keskuspankkirahoitusjärjestelmän uudistus 39 4 Rahapolitiikan tavoitteet ja toteutus 47 4.1 Rahapolitiikka osana yleistä talouspolitiikkaa 50 4.2 Lopputavoite - miksi pyrkiä matalaan inflaatioon? 52 4.3 Loppu-, väli- ja lähitavoitteet kiinteän ja kelluvan valuuttakurssin järjestelmässä 54 4.4 Rahapolitiikan institutionaaliset perusratkaisut 65 4.4.1 Valuuttakurssijärjestelmä 65 4.4.2 Maksuvalmiusjärjestelmä ja pankkien keskuspankkirahoitus 71 4.4.3 Vähimmäisvarantojärjestelmä 75 4.4.4 Peruskorko 79 4.5 Markkinaoperaatiot 81 4.5.1 Markkinaoperaatiot kotimaisilla rahamarkkinoilla 81 4.5.2 Markkinaoperaatiot valuuttamarkkinoilla 86 4.6 Rahapoliittinen päätöksentekojärjestys 93 4.7 Suomen Pankin informaatiopolitiikka 95 5 Suomen Pankki ja tulevaisuuden haasteet 5.1 Rahapolit:llkan itsenäisyys 5.2 Euroopan raha taloudellinen integraatio ja Suomen Pankki Liitteet 1 Keskeisiä raha- ja valuuttapoliittisia toimenpiteitä 1980-1994 105 2 Pankkien ja Suomen Pankin väliset rahoitussuhteet 162 Kirjallisuusluettelo 169
  • Kontulainen, Jarmo (2013)
    Suomen Pankki. Blogi
    Rahoituskriisi ja ohjauskorkojen painuminen nollan tuntumaan ovat johtaneet uusien välineiden käyttöönottoon rahapolitiikassa. Yksi näistä on korkoja koskeva ennakoiva viestintä (forward guidance). Ennakoivalla viestinnällä on pyritty lisäämään rahapolitiikan tehoa ja hillitsemään markkinoilla aika ajoin syntyneitä odotuksia rahapolitiikan kiristämisestä ja reaalikorkojen noususta. Uskottava ennakoiva viestintä voi olla mahdollisuus lisätä rahapolitiikan kasvua tukevaa vaikutusta ilman keskuspankin tasetta paisuttavia epätavanomaisia toimia kuten keskuspankin tekemiä arvopaperiostoja.