Browsing by Author "Korhonen, Tapio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 41
  • Kivistö, Jarkko; Korhonen, Tapio (2007)
    Bank of Finland. Bulletin 4
    The euro area current account has remained balanced throughout the entire period of European Monetary Union (EMU). Country-specific differences have, however, been extremely large. Spain s current account deficit has in recent times been as much as 10% of the country s GDP. Monetarily, it is the second largest current account deficit in the world after the United States, amounting to substantially more than USD 100 billion in annualised terms. In contrast, Germany has a current account surplus that is slightly higher still, in dollar terms. It is, in fact, nearly as large as Japan s. The euro area balance is thus explained by the steep opposition between the Spanish and German current accounts, combined with other euro area countries small if in some small countries relatively large at national level deficits or surpluses in dollar terms.
  • Korhonen, Tapio (2006)
    EURO & TALOUS 2
    Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.Eurolla on keskeinen asema yhä lähinnä vain euroalueen lähiympäristössä.
  • Korhonen, Tapio; Kurri, Samu (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2012
    1 Johdanto 3 2 Maksuliike euroalueella 4 3 Euromaiden keskinäiset maksutaseet 5 4 Maksuliiketilien asema keskuspankin toiminnassa 8 5 Euroalueen rahoituskriisin tuomat epätasapainot 10 6 Ovatko TARGET-saamiset ja velat ongelma? 11 7 Maksuliikkeen rajoittaminen ei ole mahdollista 13 Lisää aiheesta 14
  • Kivistö, Jarkko; Korhonen, Tapio (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 10/2007
    1 Maksutaseen merkitys 3 2 Maksutase kuvaa talouden ulkoista tasapainoa 4 Kehikko 1. Maksutaseen tilastoinnista 5 3 Euroalueen vaihtotaseen kehitys 6 4 Euroalue sijoituskohteena ja sijoittajana 8 4.1 Sijoitusten rakenne 8 4.2 Suorat sijoitukset 8 4.3 Portfoliosijoitukset 11 4.4 Sijoitusten tuotot ja niihin vaikuttavat tekijät 14 4.5 Kansainvälinen varallisuusasema 15 5 Maksutaseen yhteys rahamäärään 16 6 Lopuksi 22 Kirjallisuutta 23
  • Korhonen, Tapio (2002)
    EURO & TALOUS 4
    Euroalueen rahoitustasapaino näyttää pysyvän melko hyvänä. julkisen talouden kehitys ei kuitenkaan vastaa kaikissa maissa sille asetettuja tavoitteita.Talletus- ja luottokehityksessä on ollut euroaikana melko suurta vaihtelua ja alueellisia eroja.Euroopan keskuspankin tavoittelema hintavakaus on toteutunut kuitenkin varsin hyvin.
  • Korhonen, Tapio (2001)
    EURO & TALOUS 3
    Euro on odotetusti ottanut paikkansa maailman toiseksi tärkeimpänä kansainvälisenä valuuttana.Euro on olemassaoloaikanaan joiltakin osin lisännyt osuuttaan kansainvälisillä markkinoilla, mutta monilla keskeisillä alueilla Yhdysvaltain dollari on yhä hallitsevin valuutta.
  • Korhonen, Tapio (2002)
    Bank of Finland. Bulletin 76 ; 4
  • Korhonen, Tapio; Söderlund, Kjell Peter (1983)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 57 ; 10 ; October
  • Korhonen, Tapio (1981)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 55 ; 12 ; December
  • Korhonen, Tapio (1993)
    Bank of Finland. Bulletin 67 ; 11 ; November
  • Korhonen, Tapio (2001)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 25/2001
    This paper presents the salient aspects of Finland's monetary and exchange rate policies during the run-up to monetary union in the 1990s.In the course of slightly more than a decade, Finland's monetary and exchange rate policies were thoroughly revamped.The remnants of heavy regulation were removed and a market-based financial system was put in place.There were serious problems associated with the liberalisation process in the early part of the decade, the most noteworthy being an economic and banking crisis. Finland's financial system nonetheless developed rapidly and became a more integrated part of the global system.As regards exchange rate policy, almost all varieties of exchange rate regime were tried.A fixed rate regime based on a currency index fell apart in the early part of the decade and was replaced by a floating rate system.Later, in 1993, this was combined with an inflation-targeting monetary policy strategy.At the start of 1995 Finland joined the European Union, and in October 1996 the markka was joined to the EU's Exchange Rate Mechanism.The improvement in financial and price stability that followed the economic crisis facilitated the adjustment to the euro area's single currency and single monetary policy at the start of 1999, which was accomplished without serious problems.Key words: monetary policy, foreign exchange policy, EMU, euro, monetary policy arrangements
  • Korhonen, Tapio (2010)
    Bank of Finland. Bulletin 2
    The Bank of Finland s monetary policy operating environment changed fundamentally in the final decades of the 20th century. In the post-war period, many areas of the economy were strongly regulated, both in Finland and across Europe in general. Control was particularly tight in the financial and exchange markets. In some countries, however, market liberalisation had already made considerable progress by the 1970s. The liberalisation of western European markets was completed in the 1980s. Both the rationale and the ability to regulate nationally were slowly crumbling. Confidence in the ability to regulate and in the benefits of regulation was fading, and, at the same time, doubts over the stability of free markets were receding. This change was due particularly to the globalisation of the economy and preparations for European Economic and Monetary Union (EMU). In the final decade of the 20th century, the political economy of Europe underwent deep changes. In the early 1990s, the state-run economies of Eastern Europe collapsed and the communist countries moved to a market economy, partly through a transition bordering on chaos. Meanwhile Western Europe was becoming integrated, and in 1999 eleven countries established EMU. These changes had a particularly strong impact on the Finnish economy and financial markets. The early 1990s were characterised by an unexpected and exceptionally deep recession by European standards. This was, however, followed by a fairly strong recovery towards the end of the decade, and Finland could prepare for EMU membership in an environment of economic stability.
  • Korhonen, Tapio; Forsman, Pentti (2003)
    Bank of Finland. Bulletin 77 ; 3
  • Korhonen, Tapio (2010)
    EURO & TALOUS 4
    Suomen Pankin rahapolitiikan toimintaympäristö muuttui syvällisesti menneen vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä. Sodan jälkeen niin Suomessa kuin yleensä Euroopassa sääntely oli laajaa monilla talouselämän alueilla. Erityisen vahvasti säännösteltiin rahoitus- ja valuuttamarkkinoita. Joissakin maissa markkinoiden vapauttamisessa oli kuitenkin edetty pitkälle jo 1970-luvulla. Lopullisesti markkinat oli liberalisoitu kaikkialla Länsi-Euroopassa 1980-luvulla. Säännöstelyn perusteet ja kyky kansalliseen säännöstelyyn murtuivat hiljalleen. Usko säännöstelyn etuihin ja mahdollisuuksiin heikkeni, ja samalla epäilykset vapaiden markkinoiden epävakaudesta vähenivät. Muutokseen vaikuttivat erityisesti talouksien kansainvälistyminen sekä talous- ja rahaliiton valmistelu. Vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä Eurooppa koki syvällisiä poliittistaloudellisia muutoksia. 1990-luvun alussa itäisen Euroopan valtiojohtoinen talousjärjestelmä sortui, ja sosialistiset maat siirtyivät osin lähes kaaoksen kautta markkinatalouteen. Länsi-Eurooppa integroitui, ja vuonna 1999 yksitoista maata muodosti talous- ja rahaliiton. Suomen talouskehitykseen ja rahoitusmarkkinoihin näillä muutoksilla oli erityisen suuria vaikutuksia. Suomen 1990-luvun alkuvuosia leimasi odottamaton ja Euroopan oloissa poikkeuksellisen syvä talouslama. Siitä kuitenkin toivuttiin varsin hyvin vuosikymmenen loppupuolella, joten talous- ja rahaliittoon voitiin valmistautua vakaan talouskehityksen oloissa.
  • Korhonen, Tapio (2004)
    EURO & TALOUS 4
    Monissa maissa kotitaloudet ja yritykset ovat viime vuosina velkaantuneet nopeasti.Samalla talouksien likviditeetti on lisääntynyt.Tämä rahoituserien voimakas kasvu lisää epävarmuutta maailmantalouden kehityksestä
  • Korhonen, Tapio (2004)
    BOFIT Online 2004/10
    Kiina on noussut nopeasti tärkeäksi tekijäksi maailmankaupassa ja maailman rahoitusmarkkinoilla.Maan nopea kasvu perustuu erittäin korkeaan säästämis- ja investointiasteeseen.Pankkisektori on hyvin suuri.Kiinan kehityksen arviointia vaikeuttaa se, että maan talous ja rahoitusjärjestelmä ovat hankalasti arvioitavassa muutoksen tilassa.Talousjärjestelmässä on yhä vahvoja suunnittelutalouden ja säännöstelyn jäänteitä, mutta toisaalta Kiinan viranomaiset ovat kehittäneet rahoitus- ja valuuttamarkkinoita vakaasti vapaiden markkinoiden suuntaan.Viime aikoina Kiinan rahoituskysymyksistä ovat olleet esillä erityisesti Kiinan kiinteän valuuttakurssin politiikka ja siihen liittyneet suuret valuuttainterventiot sekä maan pankkisektorin heikkoudet.Kiinan rahoitusjärjestelmän ongelmat ovat kuitenkin paljon laajemmat.Asiasanat: Kiina, rahoitusjärjestelmä, pankit, rahapolitiikka, valuuttapolitiikka.
  • Koivu, Tuuli; Korhonen, Tapio (2006)
    BOFIT Online 1/2006
    Maailman kasvaneet rahoitusepätasapainot ovat viime vuosina lisänneet keskustelua Kiinan valuuttakurssin tasosta.Keskustelu on ollut osin yksipuolista ja se on liian usein jäänyt kahdenvälisten kauppaepätasapainojen tarkasteluun.Kiinan kaltaisen maan nousu maailman suurimpien vientimaiden joukkoon on kuitenkin monien muiden tekijöiden kuin edullisen valuuttakurssin ansiota, eikä valuuttakurssin roolia epätasapainojen purkamisessakaan pidä liioitella.Epätasapainojen syitä mietittäessä merkittäviä ovat esimerkiksi erot maiden säästämisasteissa.Kiinassa kotitalouksien ja yritysten säästämisvimma on poikkeuksellisen korkea, ja pääomanliikkeiden ollessa vielä suurelta osin säänneltyjä säästöt johtavat korkeaan investointiasteeseen. Asiasanat: Kiina, Yhdysvallat, kansainvälinen talous, rahapolitiikka
  • Korhonen, Tapio; Ollus, Simon-Erik (2004)
    BOFIT Online 2004/8
    Venäjältä on tapahtunut vuosien mittaan nettomääräisesti laaja sijoitusvirta ulkomaille.Pääomien siirtyminen ulkomaille on paljolti luonnollista, sillä sijoitukset ovat olleet yllätyksellisen suurten vaihtotaseen ylijäämien vastaerä.Toisaalta sijoitusvirta on ollut Venäjän alhaisiin reaali-investointeihin nähden liiallinen ja osin seurausta Venäjällä vallinneesta heikohkosta sijoitusilmapiiristä.Viimeaikainen uutisointi maasta tänä vuonna tapahtuneesta "pääomapaosta" on suuresti liioiteltua Asiasanat: Venäjä, pääomapako, valuuttapako, pääoman liikkeet
  • Bingham, T.R.G.; Korhonen, Tapio; Kostiainen, Seppo (1978)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 52 ; 10 ; October
  • Huomo, Ahti; Korhonen, Tapio; Seppovaara, Juhani (1975)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 49 ; 9 ; September